Olipa ihana salaatti – vain 7 vuoden tauon jälkeen!

Olemme useaan otteeseen miettineet miehen kanssa salaattia, jota kerran teimme. Johon tuli raakaa ruusukaalia ja joka oli tosi herkullista, mutta vähän työlästä sen suhteen, että ruusukaalit piti ”kuoria”, eli irroitella lehti kerrallaan. Ei minun kärsivällisyydelleni sopivaa, mutta niin hyvä oli tuo ohje, että päätin tehdä salaattia uudemmankin kerran mahdollisimman pian. Raaka ruusukaali on täysin eri makuinen kuin kypsä, ei tippaakaan kitkerä, ei haise, vaan todella maistuva! Minä tykkään kyllä kypsistäkin, mutta tiedän että moni karsastaa.

Puhuimme salaatista tällä viikolla ja sanoin, että ohje saattaa löytyä blogistani. Saattaa. Tutkailin ja sieltä löytyi linkki Hesarin sivuille (jossa mielestäni alkuperäinen ohje ei kyllä ollut vaan Eeva Kolun blogissa) ja onneksi äidin tunnareilla pääsimme lukemaankin ohjeen taas. Mies oli tällä kertaa se kärsivällinen ruusukaalin nyppijä ja minä pääsin vain valmiiseen pöytään. Se oli yhtä hyvää kuin edelliselläkin kerralla, joka oli… Arvatkaa milloin? Syksyllä 2012!! Ahhah, ihan heti tehtiin uudestaan. Voi miksi ei, lopputulos oli niin hyvä. Mies paistoi vielä lohta kaveriksi, sillä kohtalaisen kevyt salaatti on ihan sellaisenaan, eli jos siitä haluaa muuta kuin lisäkkeen, kaipaa mielestäni sen kalan tai jonkin kasvislisäkkeen kuten tofun kaverikseen.

Mutta se itse salaatti, kokeilkaapa! Ohje tulee tässä (määrät voi mielestäni laittaa vähän fiilispohjalta):

Ruusukaali-avokadosalaatti

300 g ruusukaaleja
2 kypsää avokado
2 porkkanaa
kourallinen cashew-pähkinöitä

kastike:
1 (luomu)sitruunan kuori
1 1/2 rkl vastapuristettua sitruunamehua
1/2 tl dijon-sinappia
3 rkl neitsytoliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Poista ruusukaaleista kanta ja päällimmäiset lehdet. Nypi ruusukaaleista lehtiä niin paljon kuin saat irti (minusta voi kyllä ihan pilkkoakin, jos ei jaksa nyppiä).

Leikkaa avokado siivuiksi. Kuori porkkana ja leikkaa siitä ohutta nauhaa vaikkapa perunankuorimaveitsellä.

Paahda cashew-pähkinöitä muutama minuutti öljyämättömällä paistinpannulla, kunnes ne alkavat saada hieman väriä.

Tee kastike: sekoita sitruunankuori ja -mehu sekä dijon-sinappi. Kaada sekaan oliiviöljy ohuena nauhana koko ajan kevyesti vaikka haarukalla vatkaten. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Sekoita ruusukaali, porkkana, cashew-pähkinät ja kastike. Kääntele lopuksi varovaisesti avokadosiivut joukkoon.

Niin simppeliä, niin hyvää. Ruusukaaleja ei jotenkaan osaa käyttää raakana vai onko itsellesi ihan tuttu juttu? Ja näin me teimme tämä superhyvää salaattia TAAS, vain reilun 7 vuoden tauon jälkeen. Nyt täytyy tsempata, tuo sitruunainen kastike kaalin kanssa on ihan taivaallisen hyvää!

Mikä on oma lempparisalaattisi? Syön niitä lähes aina, joten ideoita otetaan vastaan mielellään!

Tee jotain kivaa valokuvistasi!

Minä pähkäsin pääni puhki, kun Studio Mimi & Nöden kanssa tehdyt 12 Viikarin vuosi kuvausta oli ohitse – mitä tehdä niillä kuvilla? Mieleen tuli tietenkin automaattisesti kuvakalenteri, jollaisen isovanhemmille teinkin, mutta miten niistä saisi kivoimman muiston omaan kotiin? Tai ylipäätään valokuvista? Suomessa yleisimmin käytetyt valokuvapalvelut kuten Ifolor ja Smartphoto tarjoavat minusta vähän ankeita vaihtoehtoja nauttia kuvista. Kuvakirjat ovat toki ihania, mutta miten saisi vaikka canvas-taulun seinälle noista 12 kuvasta?

Tutkiessani asiaa, totesin, että ainoa vaihtoehto taitaa olla askarrella itse 12 kuvasta yksi kuva kuvankäsittelyllä ja sen kautta teettää yksi iso kuva/taulu. Ajattelin, että teen tämän sitten joskus kun ehdin, mutta sitten Instagram-mainos auttoikin minua päätöksessä. Yritys nimeltään LALALAB mainosti, että he tekevät erilaisia printtejä ja vaikka julisteita monesta kuvasta. Hei jes! Menin tutkimaan asiaa ja 18,90 maksoi juliste, johon saisi vain klikkailtua nuo 12 kuvaa. Vähän arastelen aina tilailla jostain vieraista firmoista, mutta vaikutti luotettavalta ja IG-sivut jatkuvasti päivittyvältä joten päätin kokeilla.

Tilaus oli superhelppo – sen kun nappailit kuvat koneelta julisteeseen, jossa sai mm. niiden rajausta vähän säädettyä ja homma tilaukseen. Tilasin kaksi, ajattelin toista joululahjaksi, sillä tilailin tuotteet ennen joulukuun puoliväliä. Kun loppiainen tuli ja meni ja julisteita ei vieläkään näkynyt, ajattelin että taas olen tullut huijatuksi, tuleekohan niitä ikinä! Vahvistussähköpostin mukaan ne olivat lähteneet matkaan Ranskasta.

Laitoin siis loppiaisen jälkeen sähköpostia, johon vastattiin heti ja sanottiin, että tilauksessa tuli joku ongelma, he tulostavat julisteet uudelleen ja lähettävät. Alle viikossa tuosta viestistä julisteet olivat minulla – tosi paketissa oli teksti Happy Holidays, joten ovatko ne ne alkuperäiset? Tuleeko myöhemmin vielä kaksi julistetta lisää? Tuotte oli pakattu siististi rullalle, josta ne oikenivat yhdessä yössä.

Joka tapauksessa julisteet ovat mielestäni laadultaan todella hyviä, asiakaspalveluun vastattiin vartissa ja hoidettiin asia vauhdilla. Voi siis olla, että joulun aikaan täytyy vaan varautua pitkään toimitukseen, mutta odotuksesta huolimatta palvelu oli ensiluokkaista ja tuotteet hyviä. Miksei tällaisia vaihtoehtoja ole suomalaisissa nettifirmoissa?


Uskallan siis suositella, jos haluat jotain uudenlaista teettää kuvistasi. Miten kiva muisto vuodesta, voihan tällaisen toteuttaa niinkin, että nappaa yhden kuvan kuussa jostain maisemista vuoden ajan tms. Ideoita on loputtomiin ja vuodesta jää todella kiva muisto.

Hymyilyttää, kun katson tätä julistetta. Siinä näkee, miten valtavasti lapset kasvavat vuodessa. Miten äkkiä se vuosi meni. Mitä tunteita noihin kuvaustilanteisiin liittyi ja mitä muistoja koko vuoteen. Ihana taulu!

Sisustetaanko teillä paljon valokuvilla? Mitä kaikkea olet keksinyt kuvistasi teettää?

*kaikki kuvat Studio Mimi & Nöden käsialaa

Luovan työn inspiraatio (+ helmet joulupukilta)

Mitä enemmän on luovaa työtä tehnyt, sitä enemmän on huomannut, kuinka se tarvitsee tilaa. Väsynyt ja stressaantunut mieli ei ole luova. Luova hetki ei kulje kello kaulassa – on monesti todella vaikeaa sopia vaikka viikonlopusta tyhjää hetkeä miehen kanssa, jolloin pitäisi kirjoittaa. Jos sillä hetkellä ei irtoa, niin ei irtoa, tekstiä ei voi pakottaa tulemaan.

Sitten on niitä hetkiä, jolloin kello juoksee aivan liian kovaa eteenpäin ja olisi inspiraatiota loputtomiin niin tekstin kuin kuvien kanssa, mutta aika loppuu kesken. Monesti junassa se iskee. Tiistaina pendolinosta sammuivat valot, kun minä vielä näpytin tekstiä loppuun. Apua, ollaanko perillä, ei vielä! Liikunta ja luonto auttavat myös valtavasti luovuutta kehittymään – lenkeillä syntyy sata ja yksi ideaa, jotka melkein tekisi mieli istua kirjoittamaan ylös. Monesti kotiin palatessani kirjoitankin ideoita paperille ranskalaisin viivoin hien vielä tippuessa nenän päästä.

Ja yöt, ne vasta pahoja ovat! Miten ihmeessä kaikki hyvät ideat tulevat sillä hetkellä, kun aivot alkavat nukahtaa! Kai se on tutkitustikin aika luova hetki, mutta kun haluaisi nukahtaa ja samalla taistelee itseään hereille – pakko kirjata ajatukset ylös, mitä jos unohdan ne yöllä! Kun viime viikolla työskentelin yhden yön, hämmästyin miten paljon nautin siitä pimeydestä ja hiljaisuudesta. Olipa helppo tehdä hommia!

Yksi asia, mikä yrittäjyydessä on vaikeaa (tai kai siinä monikin asia on), on osaamisensa ja palvelujensa myyminen. Se rohkeus ja varmuus, että minä osaan ja pystyn ja voin olla avuksi tälle ja tälle firmalle. Kun yksin pähkää, sitä menee monesti ajatustensa kanssa ihan solmuunkin. Tiistai-illan vietinkin Helsingissä Sannan Walleniuksen sekä Rosanna Marilan pitämässä koulutuksessa Mediaduunareille. Ihanan intiimi tila, ihanan inspiroivat naiset ja ennen kaikkea se ideointi ja innostuminen. Sitä todellakin kaipaa usein tässä yksin puuhatessa! Oli jotenkin silmiä avaavaa, kun Sanna sanoi, että alkoi yrittäjyyden myötä nähdä potentiaalisia asiakkaita kaikkialla. Niin, totta. Sitä hyvin helposti ei näe metsää puilta ja sainkin siinä istuessani monta ideaa, joita jatkojalostaa. Matoja vaan koukkuun niin sanotusti! Inspiroiduin naisista ja illasta valtavasti ja mietin, että tällaisen henkisen buustauksen kaipaisi kyllä todellakin useammin! Ja miten mahtavaa olisi itse päästä kouluttamaan ja inspiroimaan toisia!


paita VERO MODA/ hame H&M/ kengät DR.MARTENS/ korvikset INGA CECILIA

Jonkinlaisen inspiksen puolestaan tukastani oli saanut joulupukki (aka kälyni), joka oli hommanut minulle joululahjaksi nämä kuvassa näkyvät korvikset. Ihan helmet ja valittu hiusvärieni mukaan. Todella kauniit ja Inga Cecilia minulle uusi merkki. Arvatkaa haluaisinko monet muutkin, kun tuolla sivustolla kävin. Mitä karkkeja! Kiitokset siis kälyn suuntaan, nämä ovat olleet ahkerassa käytössä! Onko itsellesi tuttu koruvalmistaja? Olen jo monelle vastannutkin IGssa mitkä nämä korvikset ovat, eli ovat erottuneet selkeästi edukseen! Uskoisitteko, että ovat tehty kierrätysKANKAASTA? Näyttävät ihan kiviltä vai mitä?

Kuinka moni tekee luovaa työtä siellä ruudun takana? Mikä on itsellesi paras inspiraatio? Pystytkö esimerkiksi inspiroitumaan hälyisässä tilassa vai tarvitsetko yön ja hiljaisuuden ympärillesi? Inspiroivaa torstaita kaikille!