Eilen vietettiin itsenäisyyspäivää 97. kerran ja oma päiväni alkoi Helsingistä hotelliaamupalalta, missä olin äitini kanssa. Takana oli pari hektistä opiskelupäivää ja Kaija Koon keikka, joka oli todella huippu! Köröttelimme aamupalan jälkeen täpötäydellä Onnibussilla Tampereelle, missä rakas aviomies oli tehnyt juustokakun, varannut itsenäisyyspäivän herkuiksi juustoja ja teki ihanaa risottoa meille. Aika täydellistä, sanoisin. Olemme olleet paljon itsenäisyyspäiviä poissa, kolme edellistä Prahan, Wienin sekä Bremenin joulutoreilla ja Thaimaassa asuessa kului useampi itsenäisyyspäivä. Tästä syystä varsinaisia traditioita ei ole siis ehtinyt muodostua. Suomen itsenäisyyttä juhlimme eilen vanhempieni kanssa, ihasteltiin Linnan juhlien pukuja, herkuteltiin ja käytiin kaupungilla katsomassa ilotulitukset. Olipa hauskaa bongata esimerkiksi Hanna Sarenin suunnittelema puku televisiosta, sillä Hanna kävi torstaina puhumassa meille Helsinki Design Schoolissa.
Kaupungilla oli ihana tunnelma ja ilotulitukset näyttäviä. Harmittaa jo nyt, että nämä valoviikkojen upeat valot ovat esillä viimeistä kertaa, tykkään niistä niin kovasti!
Kaupungilla oli ihana tunnelma ja ilotulitukset näyttäviä. Harmittaa jo nyt, että nämä valoviikkojen upeat valot ovat esillä viimeistä kertaa, tykkään niistä niin kovasti!
Mietin itsekseni kaupungilla kävellessä kuinka upeaa on, että tällaista päivää voidaan viettää ja avasimme samppanjan Suomen kunniaksi. Taaperokin oppi sanomaan ”lippu”, jokaisen liehuvan Suomen lipun kohdalla.
Mukava päivä ja mukava ilta porukalla kynttilöiden loisteessa. Tulisikohan tästä meille traditio?
Miten sinä vietät itsenäisyyspäivää, onko traditioita?