Ulkoilukelin ollessa kauhea ja minun vielä vähän puolikuntoinen päätimme suunnata Herra Hakkaraisen taloon Sastamalaan. Mies ja lapsi siellä kävivät vuosi takaperin ja olen siitä usein kuullut, mutta en koskaan käynyt. Ajelimme siis tutkailemaan paikan kolmeen pekkaan.
Herra Hakkaraisen talossa ovat Mauri Kunnaksen satuhahmot kolmessa kerroksessa. Ullakolla huhuilevat kummitukset (joita muuten pelättiin nyt 3-vuotiaana, mutta ei vielä 2-vuotiaana!), alakerrassa on vanhan ajan kauppa ja avaruusseikkailu ja keskikerroksessa ritarihuone liukumäkineen sekä pirtti keittiöineen. Talossa voi piirtää, lukea kirjoja, leikkiä keittiössä ja kaupassa tai pukeutua erilaisiin rooliasuihin.
Ihan hirmuisen paljon erilaisia puuhia paikassa ei ole, toisaalta tuollainen kohta 3-vuotias olisi jaksanut leikkiä loputtomiin pelkästään kaupassa, eli hyvin siellä saa aikaa kulumaan tutkiessa. Kesäisin myös piha-alue on auki ja siellä saa polkea polkuautoilla menemään. Verrattuna esim. Ti-ti nallen taloon pääsymaksu 6 euroa/hlö oli hyvin kohtuullinen (kesällä 8 euroa) ja paikka siistissä kunnossa sekä palvelu todella ystävällistä. Pelkästään vessa oli ”elämys”, lasta ihmetytti kovasti siellä oleva puu käärmeineen! Koska mitään kahvilatoimintaa tms. ei ole, lippu on voimassa koko päivän, jos välillä haluaa poistua esimerkiksi syömään ja palata vielä taloon leikkimään.
Taloon tullaan kaupan läpi, jossa oli alennuksessa erilaisia Mauri Kunnaksen satuihin liittyviä tavaroita. Meidän mukaamme lähti Herra Hakkarainen-mukit, joissa toisessa on tyttären ja toisessa pikkusiskon nimen ensimmäinen kirjain. Niin, nähtäväksi jää onko hän todellakin tyttö ja pitääkö nimivalintamme, mutta nyt se tuntuu jo päätetyltä kun mukikin on ostettu. Nämä ovat isoja juttuja! <3
Meillä vierähti talossa noin 1,5 tuntia, jonka jälkeen suuntasimme Pyymäen leipomoon. Sama ketju (Pyymäen oma) on saapunut joitakin vuosia sitten Tampereen keskustaan Tuomiokirkonkadulle ja on ihan huippu kahvila, vai mitä tuumaatte? Sastamalan versiossa ruoat ja teet olivat yhtä hyviä, miljöö ehkä kaipaisi vähän uudistusta. Harmitti, kun tien varressa olevassa kyltissä luki isolla paikan olevan auki lauantaisin kello 14 asti ja totuus oli, että ovessa seisoi klo 15 sulkemisaika. Onneksi emme menneet ohi!
Kotimatkalla toteutimme matkamessuvinkin, kyllä, luit oikein, Sastamalassa. Maistoin Matkamessuilla hurjan hyvää leipää, jota leivotaan hotelli Ellivuoressa. Kävimme nappaamassa tuolta hotellilta päivän vikan leivän, joka oli ollut uunissa liian kauan ja maistui palaneelle, kävipä huono tuuri. No, ajelimme sitten pieniä maalaisteitä takaisinpäin ja tuijottelin ajatuksissani peltoja ja taloja. Koska olen itse kasvanut asfaltin keskellä, tykkään aina kuvitella millaista olisi asua syrjässä, kuinka siellä hoidetaan kulkemiset, missä on lähin ruokakauppa, koulu ja posti. Sanoinkin, että haluaisin kokeilla asumista maalla vaikka pari kuukautta ihan mielenkiinnosta.
Aikamoinen elämysmatka siis oli ja niin uuvuttava, että paluumatkan oli unessa niin pikkuneiti kuin lopulta äitikin. Ainakin kesäkohteeksi voisin lämpimästi suositella piipahdusta Herra Hakkaraisen talossa, pienille se on kiva elämys!
Myönnetään, että hinku ulkomaille on jo aika kova, mutta kyllä nämä perheen kesken tehdyt pienet viikonloppuretketkin ovat aivan huippuja. Kenelle paikka on tuttu?
Jos kuvissa näyttää siltä, että isi ja äiti innostuivat välillä vähän liikaa myönnän tämän, mutta lapsi oli kyllä hyvässä tallessa koko ajan kun leikimme. ;)
P.S. Joe Blasco-synttäriarvontaan kerääntyi yhteensä 176 arpaa ja voittaja oli Sumi! Suuret onnittelut voittajalle ja kiitos osallistujille! Seuraava arvonta on jo auki täällä, käy osallistumassa!