Eihän me tehty mitään!

Nyt saatte vielä jonkin aikaa kestää näitä Kypros-teemaisia juttuja, sillä kuvia reissusta kertyi lähes 5000 ja joukossa oli näköjään 15 asukuvat. Yllätyin määrää, sillä en monesti jaksanut laittaa tukkaa tai meikata tai olinkin päivän uikkareissa. Mutta sitten hattu pelasti ja välillä otettiin parit kuvat per päivä.

Otsikkoon liittyen, niin se pieni suorittaja löysi minut lomallakin. Viimeisenä päivänä tuli ihan hirveä paniikki, ettemme ole ns. tehneet mitään. Viime vuonna vuokrasimme auton viideksi päiväksi ja menimme paljon enemmän. Toisaalta se johtui siitä, etteivät uima-allasalueet olleet vuosi sitten niin lapsiystävälliset, toisaalta siitä, että meillä oli ne enterot – ei altaisiin voinut mennäkään. Nyt me olimme hyvin paljon hotellilla, sillä tytöt rakastivat altaita ja niiden matalia päitä sekä merirosvoteemaista lastenaluetta. Ruoka oli hyvää ja lastenkerhot taas aivan ykkösiä. Varsinkin esikoinen pyysi Bamse-kerhoon ja kävi kaikki Bamsen teemabileet karkkibileistä pizzabileisiin ja Hawaii-bileistä suklaabileisiin. Sitten piti nähdä iltaohjelmia, muun muassa Disneyn prinsessoista koostettu on hurjan hyvä! Ja maksimissaan kymppiin valvoivat. Päiviä siis kului hyvin luonnollisesti hotellilla. Sitten vielä äkkäsimme ekan viikon jälkeen quiet poolin, jonka reunalla oli kohtuu hiljainen sekä varjoinen paikka kärryissä nukkuville tytöille ja meille vanhemmille allas siinä samalla. Ei tehnyt mieli lähteä esimerkiksi kauppoja kiertämään, jota mietin useamman kerran.

Viimeisenä päivänä mietin, että eihän me tehty mitään! Sitten taas – mitä oikeastaan olisi pitänyt tehdä? Yhdessäolo ja uiminen olivat ne ykkösaktiviteetit ja rannalla käytiin useasti. Kävin erilaisissa jumpissa ja juoksemassa, mies polkaisi 150 kilometriä pyörällä ja kolme päivää autoiltiin, joten tehtiin me jotain.

Lentokenttäbussissa matkalla kotia kohti juttelimmekin, että ehkä se olo tulee vaan siitä, mitä kaksin on nähnyt ja touhunnut lomilla, nyt touhuttiin kerhojuttuja, uimajuttuja ja yhdessäoloa. Ja se oli kyllä parasta, nähdä kun esikoinen ui itsekseen ilman apuja ja kuopus meni parhaansa mukaan perässä. Hassua, että sitä tulee paniikki siitä, mitä pitäisi tehdä lomalla. Toisaalta, kun on samassa kohteessa, ei jaksa niitä samojakaan paikkoja käydä katsomassa.

Ja apua mikä suorittaminen alkoi kotona, kun purki laukkuja, täytti jääkaappia, hoiti laskuja ja posteja ja muuta! Heti huomasin, kuinka paljon vähemmän teen lasten kanssa ja nyt tekee mieli painaa sitä jarrua. Täytyy nauttia kesästä ja heistä ja yrittää hylätä se suorittaminen!


housut ja kengät ZARA/ paita DESIGUAL/

Sen sijaan ajattelin, että kun tytöt ovat muutamana aamuna kesäkerhossa, urakoin tosissani blogijuttuja, mutta kone ei ole taas pariin päivään auennut. On ollut kivempaa pyöräillä tyttöjen kanssa, pienentää pyykkipinoa ja juosta. Oli se aika paljon hikisempää hommaa tuolla!

En saanut edes yhtä kokonaista kirjaa luettua, siinä missä viime vuonna luin kolme. Tästä syytän kyllä vähän hotellin täysillä toiminutta wifiä. ;) Mutta se, mikä jännitti etukäteen, oli sairastelu. Viime vuodesta jäi jännitys, mutta nyt selvittiin kaikki neljä ilman tauteja reissussa, ei mitään, ei pienintäkään nuhaa paikan päällä! Se oli kyllä tuuletuksen arvoinen paikka ja voin kertoa, että lähes lähtöpäivänä kuopus ennätti mm. syömään linnunkakkaa…

On se oleminen vaan välillä (aina) vaikeaa, kuka samaistuu tähän? Toivottavasti innostutte vielä matkakuvista/höpinöistä, niitä nyt riittäisi aika paljon takataskussa…! Tämä simppeli kesäpukeutuminen on niin ihanaa, aika hyvin riittäisi Suomessakin nyt kesäkelejä!

Kuka osaa heittää lomalla riippukeinuun vai riehutko paikasta toiseen ja mattolaiturilta torikahveille?

P.S. Sain toukokuun asuäänestyksen hoidettua, numerot 3 ja 4 jyräsivät siellä enkä ihmettele. Arpaonni suosi mannaa ja paketti laitettu matkaan! Onnea ja kiitos osallistuneille!