*kaupallinen yhteistyö ElämysTeerin kanssa

Hääpäivämme ilta oli synkkä ja sateinen ja juuri oikeanlainen virittämään mielemme pakohuoneen tunnelmaan. Yhdessä veljeni ja kälyni kanssa luikimme sateessa kohti Aleksanterinkatua, josta löytyy ElämysTeeri, uudehko tunnelmallinen pakohuone. Astuimme sisälle hämärään tunnelmaan, jossa musiikki jo soi ja minua jännitti. Mitä edessä olisi, tuleeko suljetussa huoneessa ahtaanpaikankammoiselle hepuli, osaanko ratkaista yhtään mitään arvoituksia?

Yrittäjäpariskunta ElämysTeerin takana, Satu ja Matti, olivat silminnähden ylpeitä ja innostuneita pakohuoneestaan eikä suotta. Saimme etukäteen briiffin huoneeseen liittyen: kuinka kaikkien kannattaa tutkia se, kuinka pitää muistaa kommunikoida muiden pelaajien kesken ja vinkkejä saa pyytää. Sitten vielä viimeinen ohjelappu liittyen spiritismilautaan ja tässä vaiheessa tuli jo vähän spooky-olo – onko pakohuoneessa oikeasti henkiä?

On vuosi 1887. Lupaava taidemaalari Marie on löytynyt kotoaan hengettömänä. Kaikki merkit viittaavat kuolemaan oman käden kautta. Asunnossa on hyvin levoton tunnelma, joka voimistuu mitä lähemmäs keskiyötä mennään.

Astuimme huoneeseen sisälle ja tunnin aika lähti raksuttamaan. Viitisen kertaa pakohuoneissa käyneet veljeni ja käly olivat selkeästi heti enemmän kartalla, mitä lähdemme huoneesta hakemaan ja tutkimaan, mutta ensikertalaisetkin pääsivät nopeasti kärryille. Ehkä ratkaisevin juttu oli, että he olivat oppineet pyytämään vinkkejä – on turhaa jähmettyä loputtomiin yhteen kohtaan, kun voi pyytää vinkkiä, joka ei kuitenkaan koskaan ole suoraan ratkaisu. Täytyy kehua, että Marien muotokuvat-huoneessa vinkkien kysyminen oli toteutettu ainutlaatuisella tavalla, joka oli todella mukaansatempaava ja sai kehuja myös konkareilta.

Olin täysin maailman lumoissa tuon tunnin ajan. Ei tullut pieneen mieleenkään ahtaanpaikankammo ja lisäksi ovi ei ollut mitenkään lukittu, eli ulos pääsee milloin vain. Ohjeeksi oli annettu, että tarina kulkee koko ajan eteenpäin ja kaikella on merkitystä, tarkoitus ei ole johtaa pelaajia harhaan. Tunsin pari kertaa, etten taida olla nelikoimme välkyin, mutta mitäpä tuo haittasi, hauskaa oli silti. Satu ja Matti kehuivatkin rauhallisuuttamme ja pelin rytmiä, joka pysyi koko ajan hyvänä ja peli eteni.

Kun ratkaisimme arvoituksia tuolla huoneessa, unohdin täysin, että on maanantai-ilta Tampereella ja eläydyin täysilä Marien tarinaan ja olin ajatuksissani ulkomailla. Pariin otteeseen tuntui, etten kyllä tajua yhtään tätä tehtävää, mutta sitten joku muu porukasta hoksasi tai pyysimme vinkkiä. Kerran kävi niin, etten ehtinyt edes ajatella ratkaisua, kun pikkuveljellä oli jo se ehdottaa. Satu ja Matti sanoivatkin, että neljä henkeä on aika hyvä määrä huoneessa, jo viidellä käy väkisin niin, että joitain asioita menee ohi, kun joku arvoitus ratkeaa ennen kuin ehdit mukaan.

Koska olen vähän stressaavaa sorttia, olin myös ainoa, joka taisi vilkuilla kelloa. Vaikka elämys vei mennessään, jännitin myös aikarajaa. Muut sanoivat, etteivät edes tajunneet kelloa, sillä juoksevien diginumeroiden sijaan sekin oli toteutettu tunnelmaan sopivasti. Ajankäyttöä oli vähän haastavaa arvioida, sillä ei voinut tietää, kuinka montaa pulmaa on vielä ratkaisematta. Teimme asioita rauhassa ja hommaan meni 55 minuuttia, eli tunnin aikarajoissa pysyttiin. Tosin ElämysTeeri on siitä poikkeuksellinen pakohuone, että jos tunti ei riitä ja arvoituksia on enää pari jäljellä, sen saa pelata loppuun. Tämän vuoksi jokaiselle pelaajaryhmälle on varattu kaksi tuntia elämykseen ja ulko-ovet ovat lukossa, kaikki tavarat voi rauhassa jättää ulos odottamaan. Kuulimme, että 45 % pelaajista pääsee alle tunnissa ulos ja ihan ultimate-ennätys on 29 minuuttia, joka oli Sadun ja Matinkin mielestä käsittämätön suoritus!

Pelistä jäi ensikertalaiselle todella hyvä fiilis ja halu nähdä niitä lisää. Saimmekin suosituksia niin Tampereen, Helsingin kuin Tallinnan pakohuoneista, joten pelattavaa kyllä riittäisi! Tunnin peli ElämysTeerissä kustantaa 100 euroa neljältä hengeltä ja opiskelija-alennuksen 20% saa maanantaista torstaihin.

ElämysTeeriin on tulossa tulevaisuudessa Avaruusseikkailu, joka sijoittuu vuoteen 1901 ja tämän käymme ainakin testaamassa! Niin yllättävä ja jännittävä tämä pakohuonepeli oli ja pari kiljahdustakin saimme aikaiseksi. Sen lisäksi, että ratkaisimme pakohuoneen arvoituksen pakenimme täydellisesti myös arkea ja unohdimme kaiken muun tuon tunnin ajaksi. Täydellistä stressinpurkutoimintaa sanoisin! Mieheni, jonka aivot rakastavat pulmia jäi harmittelemaan ettei heti tajunnut yhtä arvoitusta. Vaikka eteenpäin päästiin, hän tuskaili, että olisihan se pitänyt tajuta heti! Huomasin hänen innostuneesta katseestaan, että nyt jäi miehelle nälkä ja varmasti vien hänet uudelleenkin pakohuoneisiin.

Voin vain lämpimästi suositella kokemusta! Veljeni sanoi, että oli yksi parhaista pakohuoneista jossa hän on käynyt, oli niin taitavasti toteutettu kokonaisuus!

ElämysTeerissä on myös katseluhuonemahdollisuus heille, jotka ovat käyneet pakohuoneessa. Voit tulla kaveriporukan mukana istumaan kameroiden toiselle puolen ja katsella, miten kaverit selviytyvät arvoituksista. Onko joku sinulle päänvaivaa tuottanut arvoitus heille helppo? Katselumahdollisuus on voimassa niin kauan kuin kyseinen huonekin on olemassa, eli varmasti muutaman vuoden. Tämäkin on ElämysTeerin tarjoama ainutlaatuinen juttu, eikä pakohuoneiden ratkaisemista pääse yleensä katselemaan!

Vaikeaa keksiä, millä muulla tavalla pääsisi tunniksi niin täydellisesti muihin maailmoihin kuin pakohuoneella. Kiitos ElämysTeeri ja kiitos seuramme! Onko sinulla pakohuonekokemuksia?