*kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa

”Siellä ylhäällä sä olet sitten ihan up yours”. Taas tuo lause tulla pöllähti jostain mieleeni, kun livuin Tuomiojärven ”tyrskyihin” kajakillani. Sitten katsahdin horisonttiin, siellähän se Matin mäkikin Laajavuoressa on. Apua! Miksi aina ajattelen tuota lausahdusta, kun minua jännittää? Ja miksi olin lipunut yksinäni Tuomiojärvelle ja höpötin lievässä paniikissa Instastoriesiin, että paniikki ja pissahätä? Kyseessä oli toinen päivä Visit Jyväskylän vieraana toukokuun lopulla. Kaksi muuta kirjoitusta Jyväskylän edesottamuksista voit lukea täältä sekä täältä. Älyttömän hyviä vinkkejä vaikka nyt kesälomalaiselle!

Mutta palataan tuohon toukokuun viimeisen viikonlopun päivään. Olimme saapuneet aamupäivästä Tuomiojärven rantaan, jota katselin vähän nieleskellen. Siellä ei ole enää leirintäaluetta, vaan kerrostaloja! Huih! Rannassa meitä odotti herttainen Tavinsulan yrittäjä Bela Pavelka, joka oli pukeutunut villapaitoihin ja sadeviittoihin. Erittäin, erittäin fiksua, sain huomata myöhemmin.

Tarkoitus oli lähteä kanoottiretkelle. Minä sitten siinä aloin horisemaan innostani päästä kajakkiin yksin, sehän olisi kunnon treeniä samalla. Saamani piti, sain kajakin, livuin kohti ulappaa ja roikuin siellä kauempana telineissä pitämässä kiinni, kun muut vielä kuivaharjoittelivat kanootin ohjaamista laiturilla. Satoi ja tuuli, olin aivan alipukeutunut, tärisin ja kajakki tuntui jotenkin hallitsemattomalta tuulessa. Katja, oliko ihan pakko taas haastaa itsesi, mutisin mielessäni. Ja tuijottelin sitä Matin mäkeä.

Lopulta päästiin liikkeelle ja aika pian livuttiin isolta Tuomiojärveltä moottoritien ali kohti Palokkajärveä ja sieltä jatkoimme kohti Tourujokea. Keli oli aivan hirveä, vettä tuli hetkellisesti kuin aisaa, mutta sinnikkäästi meloimme eteenpäin. Ja kannatti – sade taukosi ja perillä Tourujoen uomissa olin kuin ulkomailla. Vaikka olen asunut pitkät ajat Jyväskylässä ja kolunnut mielestäni aika monet nurkan, olen molemmilla Visit Jyväskylän reissuilla löytänyt jotain uutta ja koskematonta. Paikka oli _ihana_. Jos en olisi ollut läpimärkä ja sormet kohmeessa, minulla olisi siitä teille paaaaljon kuvia. Mutta nyt en kyennyt! Ehdottomasti silti kannatti se nähdä.

Tavinsulka järjestää ohjattuja, pidempiäkin retkiä, joissa yövytään eri paikoissa. On lyhyitä retkiä, on melontaa, kajakkia sekä suppailua. Ihan ykkösjuttu nyt kesäkeleillä ja esimerkiksi polttaripoppoille, käykää kurkkaamassa Jyväskylässä Tuomiojärven huudit! Vitsi olin ylpeä, kun voitin pelkoni ja lopulta huidoin (mielestäni) ihan sujuvasti ja voimieni tunnossa kohti rantaa.

Kun siirryimme rannasta Original Sokos Hotelli Alexandraan, joka sijaitsee ihan rautatieaseman kupeessa tuuletimme kaikki, kun kuulimme, että saisimme huoneet heti. Ryntäsin riisumaan läpimärät vaatteet, kävin suihkussa ja ihastuksekseni huomasin, että uuden puolen huoneissa oli myös kylpytakit tarjolla. Äkkiä kylpytakki päälle ja teetä. Olo oli kuin uudestisyntynyt, ah! Kävin muuten myös aamulla testaamassa Alexandran saunatilat, jotka olivat ihanat. Isot poreammeet, siistit saunat ja tarjolla mm. erilaisia Lumenen puhdistustuotteita. Kiitin respassa hyvästä saunasta ja minulle sanottiin, että naiset eivät siellä monesti käy. KÄYKÄÄ! Oli ihana ja rempattu! Olen käynyt kyseisessä hotellissa vappulounaalla joskus… 1990-luvulla ja totesin, että sitä on todella hyvällä maulla uudistettu ja tuotu nykypäivään. Ilme on raikas ja mikä ylläri meitä vielä odotti huoneissa! Kiitos!

Söimme Frans&Sandra Bistron menut lounaaksi ja palvelu oli ensiluokkaista ja parsa hyvää. Kun otimme jälkkärin kanssa teetä ja kahvia, meille mainostettiin, että kahvi on jyväskyläläisen yrityksen Paahtimo Pavun kahvia, teenä oli Keisarin morsianta. Minä heti älähdin, että miksi ihmeessä teillä ei ole paikallisen Teeleidin teetä, mutta no hätä, tulossa kuulemma on. Jes! Olin tyytyväinen!

Matka jatkui kohti Jyväskylän satamaa, joka on muuten todella kaunis paikka kesäoleskeluun myös. On juoksubaanaa, konttiravintolaa, kylmää juomaa, jätskiä, ulkokuntosalia ja vaikka mitä. Jyväskylän satamaa ei saa kesällä missata! Me hyppäsimme Suomen Suven kyytiin ja teimme muutaman tunnin Päijänne-risteilyn kohti Säynätsaloa ja Lehtisaarta, josssa allekirjoittanut on suorittanut yläasteensa. Matkan ajaksi oli luvattu hirveää keliä, mutta mitä vielä, ilma kirkastui ja näimme niin sateenkaaren kuin joutsenia. Välillä porukka tuuletti kuullessaan, että Suomi menee lätkän MM-finaaliin. Kyllä, se oli se ilta! Aika upea kokemus, Jyväskylä on kuitenkin vahvasti järvikaupunki. Minä vain tuijottelin järven ympäri menevää juoksureittiä ja mietiskelin, noinkohan paahdan siellä puolimaratonia taas syyskuussa. Mieli tekisi jolkottaa tutuissa maisemissa taas!

Laivalla soitteli myös trubaduuri Antti Roihu, joka mainosti soittavansa lisää illalla keskustassa. Risteilyn jälkeen tiemme erosivat ja lähdimme kuka mihinkin. Minä lähdin katsomaan lisää Anttia (mainos tehosi!), osa suuntasi nukkumaan ja oli aika jättää hyvästit. Harmitti, Minnean, Ready Steady Flown ja Arjen Pilkahduksia Susannan seura oli ollut hyvää ja emäntämme Johanna piti meitä kuin kukkia kämmenellä viikonlopun ajan. Tuli voitettua paniikkia ja höpistyä itsekseen, naurettua seurassa ja syötyä todella hyvin.

Suosittelen lämpimästi käymään Jyväskylässä ja testaamaan muun muassa näitä kesäjuttuja, näyttäytyvät heinäkuussa vähän eri valossa kuin näissä minun harmaissa kuvissa. Mutta kivaa oli harmaudesta huolimatta, ihana Keski-Suomi!

Onko tuttuja maisemia/juttuja tässä tai edellisissä Jyväskylän postauksissa?