Mä pääsin kakkuun!

Voi että, olipahan taas viikonloppu. Vanhenin vuodella ja sain ehkä ihanimman yllärin ikinä Pilvilinnan leipomon takana olevalta Annalta. Hän oli kuulemma jo keväällä saanut idean kakusta, jonka haluaisi minulle toteuttaa. Sain viestin, että saako hän tehdä minulle kakun, hänellä on visio jonka haluaa toteuttaa. Sanoin tietenkin kyllä ja odottelin jotain juoksu-aiheista kakkua, se tuli itselleni ensimmäisenä mieleen. Kun mieletön nainen vielä kuljetti kakun kotiovelleni, hämmästyin! Olin itse kakussa Valkaman rusetti päässä ja hiusvärini oli toteutettu värikkäillä ruusuilla. Ihanaa! Kuinka hauska kakku!

Ja itkuhan siinä tuli, kun kortin luki. Kaunis, rohkea, periksiantamaton, perheelleen omistautunut, menevä sporttimimmi, tunteikas supernainen, vaimo, äiti, yllättävä Katja. Inspiraatio kakun takana luki kortissa. Olin todella hämmentynyt, siis miten joku voi kuvailla minua noin? Apua! En tiedä millaiset kiitokset Annalle voisi välittää tästä eleestä!

Olin siis jo perjantaina ihan fiiliksissä ja synttäriaamunikin valkeni ihanasti. Muu perhe lähti kolistelemaan keittiöön ja jättivät minut nukkumaan. Ei uni enää tullut ja kun keittiössä tuntui kestävän, huikkasin saanko vaikka läppärin makkariin odotellessa? Mieheni toi sen ja totesi, että yrittäjä-äitiä ei yllätetä vällyjen välistä synttäriaamuna vaan läppärin takaa. Eh. Se taisi olla totta. Ihanan aamiaisen olivat laittaneet ja väsäilleet kortteja. Iloisena lähdin pyörällä kohti jumppaa, jossa mietin kiitollisena kaikkea. Sitä, miten kiva perhe minulla on, miten ihania tyyppejä elämään on tullut, miten kivaa on, että omat vanhemmat ovat vielä terveitä ja jaksavia. Synttäripäivässä on jotain erityistä taikaa, olin ihan yhtä hymyä ja kiitollisuutta täynnä koko päivän. Tuli roska silmään jumpan venyttelybiisissä, kun mietiskelin elämää.

Vanhempani saapuivat meille yökylään ja päästivät minut ja miehen kaksin viettämään staycationia, josta kirjoitan myöhemmin lisää. Haaveenani oli rauhallinen aamu ja ajatus siitä, että jos vaikka nukkuisi pitkään. No, heräsin 6.15 uutta aikaa, rytmi on verissä. APUA! Toisaalta aamu oli hyvin hidas ja rento, mutta pitkiä unia siihen ei sisältynyt. No, siitä lisää myöhemmin! Nyt näissä onnellisuuspöhinöissä uutta viikkoa (ja lastenlääkäriä taas) kohti!

Mitä tykkäätte kakusta? Eikö ole ihana?