Millainen oli lapsuudenkotini? Itku tuli muistellessa.

Nyt kun elämme vähän kurjia aikoja huonon talven, koronan ja muiden isojen asioiden edessä, tuli tarve tehdä vähän kevyempi postaus tähän väliin. Törmäsin Jonnan blogissa haasteeseen, jossa oli todella kivoja kysymyksiä. Ehkä saatte jotain uutta irti, ainakaan lapsuudenkodista en muista kirjoitelleeni. Here we go!

1. Millainen oli lapsuudenkotini?

Olin vauva, kun muutimme Itäkeskuksesta Malmille uusiin rivitaloihin, eli kaikki muuttivat niihin yhtä aikaa ja tutustuminen uusiin ihmisiin alkoi. Suurimmassa osassa asuntoja oli lapsia ja kavereita kasvaessa riitti. Asunnossamme oli kaksi kerrosta, pieni piha ja terassi, parveke ja tietenkin sauna! Makkarit yläkerrassa ja olkkari sekä keittiö alakerrassa – asuin itse myöhemmin aikuisena melkein samanlaisessa pohjassa Pispalassa, 1980-luvun rivarit!

Talojen väliin rajautui hyvin pihaa, yhteensä asuntoja oli 12. Oli hiekkalaatikkoa ja keinuja, nurmea ja laskiaisena takapihalla pulkkamäki. Jopa luistelimme pihassa! Kyllä, Helsingin talvessa tuolloin. Mummolaan oli lyhyt matka, molemmat mummot asuivat myös Helsingissä. Aikuiset järjestivät taloyhtiössämme pihajuhlia, joissa oli vaikka mitä pelejä ja leikkejä (en uskaltanut istua ilmapallon päälle ja otti päähän kun kaikki muut pamauttelivat niitä rikki), olin yökylissä naapureissa, piirsimme katuliiduilla asfalttiin ja juoksimme sadettimen läpi alasti. Olimme yötä teltassa takapihalla ja söimme naapureilla. Rakastin sitä aikaa. Muistan niin elävästi muutamia hassuja yksityiskohtia, kuten sen, että uuden vuoden jälkeen kaikki postilaatikot olivat muovipusseja, joku räjäytti ne kiinalaisilla rikki aina. Muistan naapurin keltaiset Teema-astiat kun olimme kylässä, muistan sellaisen limakäden, joka heitettiin kattoon ja joka putosi pikkuveljeni päähän. Muistan jokaisen lapsen nimen ja muistan, miten ihastunut olin naapurin saman ikäiseen ruskeasilmäiseen poikaan. Muutimme Helsingistä Jyväskylään sillä viikolla, kun täytin 6 vuotta ja tuntuu, että jotain hajosi sillä hetkellä ikuisiksi ajoiksi. Siksi pelkään ihan hirveästi muuttamisajatusta nyt lasteni kanssa. Tuo aika Malmilla oli ehkä maailman onnellisinta. Ennen lamaa ja kaikkea. Se oli kuin joku onnellisuuskupla, jota muistelen kaiholla. Veljilleni taitaa Jyväskylä olla enemmän koti, sillä keskimmäinen oli niin pieni kun muutimme ja nuorin syntyi vasta Jyväskylässä. Minä tunnen useasti tulleeni kotiin kun käyn Helsingissä.

2. Mitä harrastit lapsena?

Jotain satubalettia jota inhosin! Olin pyöreä ja romuluinen, yäk että vihasin. Muskaria, siitä tykkäsin. 6-vuotiaana aloitin pianonsoiton, jota jaksoin 7 vuotta. Ratsastuksen aloitin myös aika pienenä. 7-vuotiaana menin partioon. Kävin Marttojen pikkukokkikerhossa. Ulkoilutin naapurin koiria. Nuorisoaerobicia. Kirjoitin lehteä parhaan kaverin kanssa, meillä oli jopa 3 tilaajaa. Kirjeenvaihtoa harrastin kovasti! Siis mitä en harrastanut, ei kun…? :D

3. Kaunein kukka?

Kyllä varmaan gerberoista tykkään eniten, niitä oli hääkimpussanikin. Vahvat värit sykähdyttävät!

4. Mikä elementti (vesi, maa, tuli, ilma) kuvastaa eniten sinua?

Näistä elementtinä ehkä eniten rakastan vettä, uimista, sukeltamista, hyppäämistä korkealta veteen ja sitä tunnetta kun humpsahtaa uppeluksiin. Mutta minua taitaa kuvata tuli. Sellainen räiskähtelevä ja tuulessa lepattava nuotiotuli.

5. Oletko optimisti vai pessimisti?

En halua tunnustaa, kiitos blogin nimen, ehkä enemmän kuitenkin pessimisti. Varaudun aina pahimpaan.

6. Oletko aamun- vai illanvirkku?

Illan, ei epäilyksen häivääkään. Olen aamuäreä ja joskus saan aina näitä ideoita, että lähden aamuseiskalta juoksemaan kun ei muuten ehtisi. Sitten väsyttää koko loppupäivän. En käsitä miestä, joka menee uintitreeneihin aamukuudelta. Ja viikonloppuisin olen muuten aina viimeinen, joka nousee. Mies oppi Ryhmä Haun hahmotkin paljon aiemmin ja muistan kun ihmettelin mistä ne tietää. Sain mulkaisuja osakseni, että joku niitä aikaisin aamulla katselee lasten kanssa. Köh.

7. Unelmamatka?

Olen nyt sanonut tämän pari kertaa ääneen: vaikka maailmassa on paljon paikkoja, mitä en ole nähnyt, haluaisin päästä lasten kanssa Thaimaahan. Näyttää heille missä asuimme, näyttää mitä söimme, opettaa muutamia thaikielen sanoja. Denguekuumeeni takia en halunnut Aasiaan palata muutamiin vuosiin kun sieltä muutimme takaisin ja sitten tuli hometalo, eikä ole tarvinnut harkita pitkiä lentoja. Enkä halunnut sinne ihan pienten kanssa vaan sellaisten, jotka muistaisivat, että täällä äiti ja isi asuivat. Toivon niin kovasti, että voin näyttää sen vielä heille jonain päivänä. <3

8. Milloin osti viimeksi jotain itsellesi, mitä se oli?

Kuvissa näkyvän Uhanan paidan ainakin vajaa kaksi viikkoa sitten. Sitä on kehuttu ihan lukematon määrä sen jälkeen ja se on ollut päällä melkein joka päivä. Wups. Mutta onhan se ihana!


paita UHANA DESIGN/ farkut LIDL by HEIDI KLUM/ tennarit CONVERSE/ korvikset MAMAKORU

9. Lempikaupunkisi kotimaassa?

Todella vaikea kysymys, sillä sydämeni on jaettu neljään palaseen: Helsinkiin, Tampereelle, Jyväskylään ja Thaimaahan. Ehkä pala vielä Englantiin, mutta sinne en puolessa vuodessa ehtinyt niin juurtua. Jyväskylästä tykkään ihmisten takia eniten, mutta asumisen kannalta se kävisi liian pieneksi. En siis tiedä! Vastaan Kuusamo! :D

10. Kolme elämäsi kauneinta asiaa?

Hei, eihän tähän voi vastata mitään muuta kuin… Tiedätte. Kaksi tytärtä ja mieheni. He ovat minusta kauneinta (ja komeinta!) mitä maa päällään kantaa ja unohdun välillä itsekseni hymyilemään katsoessani heitä. Että miten upeita tyyppejä. <3 Olen maailman onnellisin kun minulla on heidät.

Sellaisia kysymyksiä ja vastauksia! Tuli tippa linssiin ekan ja vikan kohdalla. No vähän välissäkin. Tuliko uusia juttuja itsellesi? Ottakaahan blogia pitävät tämä matkaanne, haluan lukea ihmisten lapsuudenkodeista!

Kuvat MR Photo/Marina Rotkus Photography