Se oli sitten siinä!

Nimittäin miehen loma. Somesta voi päätellä, että monella muullakin on huomenna paluu arkeen edessä. Toisia ahdistaa, toiset ovat selkeästi saaneet akut ladattua ja ovat jo vähän innoissaankin palaamassa. Oma olotilani on lähinnä hämmentynyt. Mies on lähtenyt aamuisin toimistolle viimeksi maaliskuun alussa, pimeään aikaan. Lomautusten ja etätöiden vuoksi olemme saaneet pitää hänet hyvin lähellä ja syöneet esimerkiksi aamupalat yhdessä kuukausia. Nyt emme edes näe häntä aamuisin, sillä hän lähtee usein seiskaksi töihin kun me muut vielä nukumme. Miten sopeudun tähän, apua! Seuraavat neljä viikkoa hoidan omat työt ja kuopuksen viihdytyksen, saas nähdä miten tässä käy.

Unelmien Suomi-kesä 2020

Jotenkin meillä oli muka todella paljon aikaa tehdä ja puuhata Suomessa, neljä viikkoa tuntui loputtomalta. Ehdittiin käydä Särkässä, Ähtärissä, Rukalla ja nyt viimeisimpänä Hangossa. Lorvittiin muutamat päivät mummilassa Jyväskylässä. On pesty ikkunat, pakastettu mansikkaa ja vattua, olen lukenut kirjan siltä istumalta kannesta kanteen. On suppailtu ja käyty kaksi kertaa rannalla. On väistelty todella hyvin ihmisruuhkat, oltu aina jollain kummilla keleillä menossa. Missään ei ole ahdistanut ihmismäärät. Paljon on siis ehditty tehdä ja nähdä, mutta esimerkiksi suunniteltu Helsingin reissu jäi odottamaan aikaa parempaa. Ehkä elokuussa? Ihanaa on myös se, että on saatu yövieraita meille ja ensi viikonloppuna tulee vielä veljeni perheineen kylään. Onneksi, en ole koko vuonna nähnyt heidän pienokaistaan, kun Helsingin reissut jäivät väliin. Kauhealta on tuntunut, pienet kasvavat niin paljon puolessa vuodessa!

Koulu alkaa ja päiväkoti vaihtuu

Vaikka kesää on vielä jäljellä ja kuopus on seuraavat neljä viikkoa vielä kotona, on täällä aika jännittyneet tunnelmat. Koulureppu ja uudet tossut on hommattu ja täällä hyppelee ekaluokkalainen into piukeana. Vaikka rakennus on sama missä eskari käytiin ja luokassa odottaa parhaat kaverit, on esimerkiksi opettaja vielä arvoitus. Ja se, miten kouluun mennään, kun sinne ei viedä suoraan sisälle. Ai niin, kellojen soitosta! Kyllä se on taas ihan uusi juttu ja ilmassa on syksyn tunnelmaa, kun ollaan jo niin kouluajatuksissa kiinni.

Samaan aikaan pikkusisko ratkeaa aika ajoin itkemään, kun edessä on uuteen päiväkotiin meno. Se jännittää ja vanhoja kavereita on ikävä. Äsken hän pyysi, että jos uusi päiväkoti ei lähde sujumaan, saako palata vanhaan. Lohduttelin, että ei mene varmasti kuin hetki ja hän on osa ryhmää. Mutta vähän vanhempiakin jännittää edessä oleva elokuu, sillä meillä lapset reagoivat uuteen ja jännään aina sillä, ettei uni tule tai yöllä heräillään. Voi siis olla raskaat viikot edessä, ennen kuin uudesta tulee normaalia. Ja toivottavasti paikkoja ei enää suljeta koronan takia! Vähän sellaiset epävarmat fiilikset tällä hetkellä.


mekko VOGLIA FINLAND/ kengät ELSE JACOBSEN/ aurinkolasit RAYBAN/ villatakki VILA/ laukku VERO MODA

Mutta nyt nauttimaan miehen vikasta lomapäivästä, ajattelimme etsiä josko löytäisimme mustikkaa pakkaseen ja uida ainakin pitää vielä! Miten siellä on sujunut kesä? Onko huomenna paluu arkeen? Etätöiden loppu?