Pysytään vielä ainakin tämä postaus (no ehkä kyllä aika monta muutakin) Kreetalla. Yritän väliin laittaa Suomi-juttuja, mutta ajatukset ovat vielä Kreetan lämmöissä ja kuvia kertyi 5000, eli jotain matskuakin reissusta olisi.

Eräänä aamuna lomallamme päätimme lähteä tutkimaan Botanical Gardenin, sillä lapset olivat kyselleet hirveästi Kreetan kasveista, oliivi- ja appelsiinipuista ja rakastavat kukkia. Ajattelin, että olisi heillekin ainutlaatuista nähdä miten appelsiinit ja päärynät kasvavat. Botanical Garden on vuoristossa noin 17 kilometrin päässä Plataniaksesta. Sinne täytyi mennä ihan ihmeellistä hökötyssiltaa pitkin, sillä tämän kevään tulvat sortivat 100 vuotta vanhan sillan. Miettikää, kahdessa päivässä oli satanut koko Kreetan normaalisti vuodessa satava määrä! Sen huomasi hyvin välillä mm. sortuneissa teissä.

Mutta hyvin päästiin perille ja meiltä pyydetiin vain aikuisista sisäänpääsymaksu (6e henkilö), vaikka yli 6-vuotiaat lapset maksavat. Koko lenkki puutarhassa on 2,5 kilometriä pitkä ja vähän jännäillen lähdimme matkaan. Mittari näytti +30, tie menee ylös ja alas eikä esimerkiksi kärryjä voi ottaa. Enemmän pienintä harteilla kantanut mies yli yksikätinen ja mietin, pääsemmeköhän mihinkään.

Olimme kävelleet varmaan 50 metriä, kun ekat huokailumme alkoivat. Vastassa oli vehreyttä, mieletön maisema ja ensimmäinen, upea magnoliankukka. Puut toivat varjoja, eikä puutarhassa ollut niin tuskaisen kuuma kuin esimerkiksi kaupungeissa, joissa tytöt tuskastuivat aika pian. Puiden varjoissa oli penkkejä, joilla leikittiin prinsessaa ja syötiin pähkinöitä ja juotiin vettä välillä.

Puutarha oli rakennettu ihanasti, se oli jaoteltu sitrustarhaan, maustetarhaan ja muihin osiohin. Lapset haistelivat kiinnostuneena laventelit, halusivat lukea kaikki kyltit ja jännittivät, näkyykö matkalla käärmeitä. Yksi kohta, missä vesi solisi, perhoset leikkivät ja kuului ainostaan linnunlaulu oli jotenkin satumainen. Se melu ja hälinä mikä perhehotelilla on oli kaukana poissa ja tilalla oli joku piilotettu pala paratiisia. Aivan ihanaa ihan kaikkien mielestä. Kasveja on kolmelta ilmastovyöhykkeeltä ja puutarha ulottuu 20 hehtariin alueelle.

Näimme miten kasvaa pomelot, päärynät, sitruunat, aprikoosit, appelsiinit, banaanit, granaattiomenat ja ties mitkä kasvit. Rauhoituimme ja saimme taapertaa aika keskenämme, mitään turistimassaa ei vaeltanut. Viimeisen koukeron alas, jossa olisi ollut järvi ja riikinkukkoja skippasimme, sillä lapset alkoivat olla aika hiessä ja edessä oli vielä pitkä ylämäki, mutta 1,5 tuntia he jaksoivat mukisematta taapertaa ja ihastella. Lopussa ollut viilennyssuihku viiniköynnösten alla tuli tarpseen, he seisovat vesisuihkussa ja saivat mäen päällä jätskit.

Ostin ylhäällä olevasta kaupasta vielä mausteita kotiinkin ja haistelin niitä ihastuksissani palatessamme kiemurtelevia vuoristoteitä takaisin hotellille. Ihana kokemus ja erittäin lämmin suositus paikalle, kannattaa varata useampi tunti paikkaan!

P.S. Kertokaa minulle, miten nuo hortensiat viihtyvät niin paahteessa, onko se vain lajikkeesta kiinni…?