Mistä hyvinvointi koostuu?

Kaupallinen yhteistyö Teva Finland

Mitä sinulle merkitsee hyvinvointi? Onko se onnellinen mieli, jaksava kroppa, joku
onnistunut suoritus vai aikaa perheen tai ystävien kanssa? Todennäköisesti se on kaikkeanäitä yhdessä. Ihmisen hyvinvointi on valtava kokonaisuus, jossa mieli vaikuttaa kehoon jatoisinpäin. On hyvin vaikeaa sanoa, että kun teet näin ja näin, alat voida hyvin. Siihenvaikuttavat niin monet asiat ja samalla jokainen ihminen on oma persoonallinen kokonaisuutensa – se mikä toimii minulla, ei välttämättä toimi sinulla.

Joitakin yleistyksiä voidaan kuitenkin tehdä. Sanoisin, että sopiva määrä liikuntaa, riittävät yöunet, ulkoilu ja monipuolinen ruokavalio ovat sellaisia perustekijöitä, joiden avulla jaksaa paljonkin. Kokonaisuus korostuu erityisesti näin pimeään ja synkkään marraskuun aikaan ja huomaan heti itsessäni, jos lipsun jostain. Jos unta tuli 6 tuntia 8 tunnin sijaan, jos söin vain leipää jonain päivänä tai en päässytkään moneen päivään ulos lenkille (juoksumatto ei vain korvaa sitä, mutta jäätikkö oli jo hetkellisesti aika haastava!).

Tänä syksynä kroppani on joutunut hirveän koville. On ollut lasten jatkuva sairastelu, josta kirjoitinkin viime viikolla, on ollut yrittämiseen liittyvä stressi ja muutokset, olen juossut puolimaratoninja paahtanut paljon. Tämä jos mikä kuluttaa kroppaa ja on tärkeää pitää huolta monipuolisesta ruoasta ja unista mahdollisuuksien mukaan. Syyskuusta asti olen syönyt vahvaa Betolvex Strong B12-vitamiinia, joka sisältää myös foolihappoa sekä biotiinia. Miksi se on niin tärkeä vitamiini?


Itse olen oppinut paljon omasta kropasta kokeilemisen kautta. Mitkä ovat parhaat juoksulenkkarit minulle, mikä leipä sopii ja mitä vitamiineja tarvitsen. En ole yli 20 vuoteen syönyt punaista lihaa ja se tekee kestävyysurheilun rinnalla muun muassa raudan tarpeelliseksi lisäksi itselleni. Tiedättekö mikä muu aiheuttaa anemiaa kuin raudan puute? B-vitamiinin puute. Myöskään kasvisruokavaliosta sitä ei kerta kaikkiaan saa. Ja anemia ja B-vitamiinin puutos vaikuttavat myös ihoon, kynsiin ja hiuksiin – lista on loputon! Yritys ja erehdys olivat oppejani, kun 15-vuotiaana päätin lopettaa lihansyönnin. Se ja jo silloin haastavat kuukautiset heittivät hemoglobiinin tasolle 90 ja suupieleni halkeilivat jatkuvasti. Luulin olevani allerginen tomaatille ja mitä lie, mutta vasta jossain vaiheessa yksi farmaseutti äkkäsi, että kärsit varmasti B-vitamiinin puutoksesta. Ohentuneet hiukseni, alhainen hemoglobiinini ja haljennet suupielet kertoivat omaa kieltään siitä, että olin vain yks kaks lopettanut punaisen lihan panostamatta varmasti tarpeeksi monipuoliseen ruokavalioon ja vitamiineihin. Siitä päivästä lähtien, siis 20 vuoden ajan, minulla on ollut lähes aina ruokavalion tukena jokin b-vitamiini.

Betolvex Strongin sisältämä B12-vitamiini, foolihappo sekä biotiini ovat elintärkeitä vitamiineja, jotka vaikuttavat moneen asiaan. Foolihappoakaan ei synny elimistössä vaan se tulee saada ravinnosta (sitä on mm. maksassa, joka ei omaan ruokavalioon kuulu). Foolihappo on erityisen tärkeää raskaana oleville ja sanoisin, että biotiini raskauden ja imetyksen jälkeen. Hui sitä hiusten ohenemista!
Tiedättekö mihin muuhun b-vitamiini vaikuttaa? Muistiin! En tiedä kuvittelenko, mutta
väitän, että aina kun syön vahvaa b-vitamiinilisää, en sekoile ja unohtele hetktisessä
pikkulapsiarjessa yhtä paljon. Toki monesti on vaikeaa sanoa mistä unohtelu ja väsymys johtuu, mutta vitamiinit ovat itselleni ympärivuotinen lisä hektisen arjen, kovan liikunnan ja kasvispainotteisen ruokavalion rinnalle.

Ja, kun ulkoilu, monipuolinen ruokavalio (se inkiväärijuoma, muistatteko postauksen siitä!), vitamiinit ja urheilu yhdistetään riittäviin yöuniin, on tuloksena hyvä vastustuskyky ja terveys. Niin olen porskuttanut sairastuvassa viisi viikkoa pysyen itse terveenä (kop kop). Uusimpana mukana kuvioissa on villityksemme avantouinti, jonka uskon vakaasti myös lisäävän hyvinvointia, en ole koskaan nukkunut niin hyvin kuin avantokertojen jälkeen (tai järven, eihän siellä vielä mitään jäätä ole ollut).

Käytätkö itse jatkuvasti jotain vitamiinilisää? Mitkä ovat omat kulmakivesi hyvinvoinnissa?

Miten käyttäydyt somessa?

Olen Instagrammin puolella parina päivänä puhunut siitä, miten minua hämmentää välillä ihmisten käytös somessa. Ja nyt ei mennä siihen kiusaamiseen ja toisten haukkumiseen, mikä sekin iso negatiivinen ilmiö somessa. Tämä on ollut teille monelle tuttu ilmiö, riippumatta siitä, tekeekö somea työkseen tai ei. Olen saanut niin paljon viestejä aiheesta, että päätin laajentaa ajatuksia vielä blogin puolelle. Toivottavasti osaan ilmaista itseäni niin, että pointini tulee esille.

Asia siis, mihin olen kiinnittänyt paljon huomiota, on se, että tuntuu (eihän minulla ole tästä mitään tilastoa heittää), että on ihmisryhmiä, jotka seuraavat somesta kaiken (oli se sitten fb tai IG tai esimerkiksi blogi) ja varovat jättämästä jälkeä. Tähän piiriin kuuluu varmasti monenlaista porukkaa – niitä, jotka eivät oikeasti halua jättää jälkeään someen ja niitä, jotka selkeästi ignooraavat aina sinun juttusi. Tai eivät sinällään ignooraa, näkevät tai lukevat kyllä, mutta eivät tykkää, kommentoi tai keskustele. Samaan aikaan näet, että samat ihmiset ovat kyllä esimerkiksi katsoneet kaikki IG-stoorisi tai tykänneet omassa feedissäsi näkyvistä muiden kuvista. Tulee siis väkisin olo, että omat jutut jätetään tarkoituksella väliin.

Toki asia ei välttämättä ole näin. Algoritmit ovat mitä ovat ja fb ei näytä minulle yhden kaverin kuvia ollenkaan feedissäni. Olen huomannut, kun äitini on joskus kommentoinut yhteisen ystävämme kuvaa, ettei minulle ole niistä mitään näkynyt. Sama IGn kanssa, siellä jää valtaosa kuvista näkymättäkin. Osalla menee hermot alati pyöriviin mainoksiin ja IGn feedi jätetään kokonaan pläräämättä. Osa katsoo vain stoorit. Osa tykkää kommentoida jatkuvasti stooreihin, muttei välttämättä tykkää ikinä kuvista. Ihmisten somekäyttäytyminen on hyvin kirjavaa.

Hämmentävin juttu, mihin olen törmännyt nyt monta kertaa on kohtuu lähipiiriin kuuluva ihminen, joka ilmeisesti haluaa ns. salaa seurata minua IGssa. Tämä näkyy niin, että hän on välillä selkeästi vahingossa tykännyt kuvastani ja joskus kun olen katsonut kuvien tykkäyksiä jälkikäteen, ne ovat hänen kohdaltaan saman tien kadonneet. Kun ensimmäisen kerran huomasin tämän, olen mielenkiiinnosta tarkistanut homman myöhemminkin. Eipä tällä sinällään väliä, lähinnä homma on outoa. Mikä siinä olisi niin hirveätä tykätä kuvasta? Varsinkin kun sillä hetkellä kun siitä vahingossa tai tahalleen tykkää, minulle tulee ilmoitus tykkäyksestä eli näin näen väkisin edes takaisen käyttäytymisen.

Joskus IGn storiesin puolella ihan suoraan kysyin yhdeltä tutulta, onko hänellä jotain minua vastaan, kun ei koskaan kommentoi mitään positiivista, mutta aina jos jotain mokaan tai hän on eri mieltä, tulee aika tiukkaa kommenttia. Minusta kävimme ihan fiksun keskustelun ja hän kirjoitti sitä, mikä näissä pikaviestimissä tulee aina eteen – kommentteja ei mietitä ikuisuuksia vaan ne kirjoitetaan nopeasti lennossa ja ne saatetaan tulkita eri tavalla, kuin oli tarkoitus. Toiset nyt eivät vain ole mitään tykkäilijöitä vaan enemminkin kärkkäästi keskustelijoita. Väärin tulkinta voi tapahtua monesti, minulta lähti pari kuukautta sitten seuraaja, jolle en kertonut mihin työpaikkaan hain. Vastasin Helsingissä paahtaessani ratikkaan mielestäni ihan ystävällisesti, etten halua kertoa prosessin ollessa kesken, mutta sain vastaukseksi että hän ystävällisesti kysyi ja minä todella tylysti vastasin. Olin oikeasti todella hämmentynyt, en todellakaan tarkoittanut olla tyly! Mutta lyhyet 15 sekuntin stoorit ja lennossa kirjoitetut viestit saattavat saada aikaiseksi kuvan, että toinen on tyly, kun hän haluaa vain nopeasti ja tiiviisti ilmaista itsensä. Ymmärrän.

Olen itse alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota somekäyttäytymiseeni. Että tykkäisin ihmisten jutuista enemmän, kommentoisin ja antaisin tukeni niille kaupallisille yhteistöille, joiden tykkäysten tiedän olevan vielä kaikista tärkeimpiä ja joihin aina vähiten niitä tulee. Myönnän, että jos joku minua systemaattisesti ns. vain seuraa ja välttää tykkäilyt, tästä tulee helposti molemmin puolinen juttu. Tämän ajatuksen yli minun tulisi päästä ja painaa aina sitä sydäntä kun somessa pyörin. Sillä sehän on sosiaalinen media ja siellä on tarkoitus jollain tapaa yhteisönä olla sosiaalinen ja reagoida ihmisten juttuihin, eikö.

En missään nimessä sano, että kaikkien pitäisi tykätä kaikesta pitkin somea, sillä jos ei kiinnosta eikä tee mieli tykätä, niin sitten ei. Mutta sellainen tietoinen ignooraminen jatkuvasti saattaa olla myös sitä, että halutaan olla ilkeitä ja tämä on hiljainen tapa siihen (tuon ajatuksen lainasin IGn viesteistä yhdeltä seuraajaltani, jolla on viisaita ajatuksia ja joka tuntui ymmärtävän täydellisesti mitä haen takaa). Joskus se, ettei jätetä jälkeä voi liittyä vahvasti vaikka ihmisen ammattiin, mutta peräänkuulutinkin niitä, jotka jättävät jälkensä moneen muuhun, eli eivät ole somessa näkymättömiä.


paita ja korvikset LINDEX/ hame POMP DE LUX/ kengät DR.MARTENS (second hand)/ takki VILA

Minä tykkään ihan kaikista kommenteista, olivat ne sitten fbssa, IGssa tai blogissa ja olen vielä sen verran pieni tekijä, että pystyn onneksi kaikkiin vastaamaan. Keskustelut ovat välillä pitkiä ja antoisia ja saan itsekin asioihin ihan eri näkökulman. Ilahdun myös siitä, että ihmiset sanovat kasvotusten ”olen huomannut fbsta” tai ”luin blogistasi”, koska silloin on paljon helpompi jutella, eikä tule oloa että pitäisiköhän minun kertoa tämä ja tämä asia vai onkohan hän seurannut somea?

Ja totuushan on, että sitä matskua siellä somessa on niin maan perkuleesti, että aika paljon menee ohi. Jostain syystä minulle eniten pompsahtelevat nykyään 7 Päivää-lehden jutun esimerkiksi FBssa, vaikken tiedä tykänneeni yhdestäkään. Huoh. Ja itsekin olen sellainen someaktiivi, ettei kukaan jaksa lukea tai tykätä kaikista touhuistani. Paitsi äiti (<3), josta blogini facebook-sivu kertoi, että hän on minun paras fanini! JEE!

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Miten itse käyttäydyt somessa, tykkäätkö kaikesta mitä näet, et mistään, kauniista kuvista vai huikeimmista tarinoista? Kerro, olisi kivaa saada vielä lisää näkökulmia asiaan!

Billnäs ja upea Gugguun Mini me

Pirkkalassa toimiva lastenvaatemerkki Gugguu on totuttu perinteisesti näkemään vain lastenmerkkinä ja sen frillamekot sekä tuplatupsuilla varustetut pipot ovat saavuttaneet viime vuosina ennen näkemättömän suosion. Nyt yrityksellä on kansainvälistymishaluja ja sinne suunnataan kohta myyntiin tulevan, Minttu Räikkösen suunnitteleman malliston kanssa. Räikkönenhän suunnitteli malliston Gugguulle jo viime syksynä, mutta se oli edelleen perinteisesti lastenvaatemallisto. Perjantaina Billnäsissä olleessa muotinäytöksessä nähtiin jotain ihan uutta, nimittäin Gugguun Mini me-mallisto.

Olen pitkään halunnut käydä ylipäätään Billnäsissä, sillä entinen kampaajani, nykyinen Woodmindin omistaja miehineen asuu siellä. Kaikki kuvansa sieltäovat näyttäneet ihastuttavilta! Toki tähän aikaan vuodesta on pimeää, eli paikasta ei ihan kaikkea nähnyt, mutta se mitä näkyi oli niin idyllistä! Kävimme loppuillasta jopa pikakylässä kälyni kanssa Woodmindin omistajien hyvin persoonallisessa ja kauniissa kodissa!

Billnäsin ruukkiin upeisiin puitteisiin rakennettu muotinäytös oli lapsimalleineen sekin ihastuttava. Kuinka suloinen oli pieni tyttö, joka vilkutti joka ikinen kerta catwalkin päässä tai vauva, joka hytkysi aikuisen mallin sylissä musan tahtiin. Ihania! Vaatteita oli niin lapsille, naisille kuin miehillekin. Oli pipoja ja villavaatteita, oli huppareita, paitoja, mekkoja, housuja, leggareita, vaikka mitä! Oli yksiväristä, rohkeita kuoseja, eläinprinttejä, vohvelikangasta. Monen monta erilaista ideaa.

Eläinkuosit olivat suuressa roolissa mallistossa, itse en esimerkiksi pantterikuosista innostu, mutta sen sijaan monesta muusta printistä innostuin. Kissaeläimiä tumman vihreällä pohjalla sisältänyt printti iski täysillä ja siinä kuosissa saisi esimerkiksi miehelle paidan ja tytöille mekot!

Huikea näytös päättyi Elastisen vetoon, jossa hän kehui kovasti äitejä ja lauloi pääasiassa naisista koostuneelle yleisölle biisit Faija, Älä tuu droppaan mun tunnelmaa sekä Supervoimii. Mikä piristysruiske tuo mies on, hymy on tauoton! Joka puolella oli upea määrä kynttilöitä marraskuun hämäryydessä, ruoka oli herkkua ja kakut näyttäviä ja lapsimallit ihania. Paljon oli panostettu iltaan ja oli kivaa nähdä läpileikkaus vaatteista, niissä voi halutessaan koko perhe samistella.

Onnea taas uudesta aluevaltauksesta Gugguulle ja iso kiitos upeasta illasta!

Miltä vaikuttaa uusi mallisto, innostuitko? Oletko jo Gugguun fani?