En tiedä miksi Apulannan kuuntelu hävetti, sillä nykyään asian kanssa ei ole yksin. Olen vieläkin se teinityttö kuunnellessani vanhoja biisejä ja menen solmuun idolieni edessä. Elokuussa pääsin Apulanta-kirjan myötä vaihtamaan muutaman lauseen Tonin ja Sipen kanssa ja kerroin kuunnelleeni heitä alusta saakka. Voi sitä Tonin innostusta, kun kerroin että hän on kirjottanut minulle kirjeenkin 1990-luvulla.
Torstaina Apulanta soitti Suomipop-festareilla Jyväskylässä. Kuuntelimme Happoradion keikan ja seuraavaksi soittanut Jenni Vartiainen ei innostanut ketään, joten suuntasimme hetkeksi keskustaan. Istuimme hotellin terassilla, kun Toni, Sipe ja Ville tulivat paikalle. Pääsin taas vaihtamaan muutaman (hölmön, miksi aina niin jännittää!) lauseen Tonin kanssa ja koska hän meni Sipen kanssa menojaan, yhteiskuvaan kiskoin sitten erittäin ystävällisen oloisen Villen. Tällä kuulkaa jaksaa taas pitkään!
Tämä asu oli keikkareissulla päälläni ja vaikka kuinka yritän hioa tyyliäni aikuisemmaksi (lue käyttää hameita ja korkoa), ei mikään tunnu niin omalta päällä kuin tiukat farkut ja Converset. Nyt kun farkut vielä saavat olla revityt, niin ah! Muistan, kuinka farkkujeni polviin tuli ala-asteella reikä ja ne olivat minusta ihanan rouheat. Äidin mielestä housut olivat rikki ja hän ompeli Karvinen-kangaspaikan polveen. Siitä kommenttien määrästä mitä revityt housuni ovat äidissäni aiheuttaneet, veikkaan että jos hän voisi, ilmestyisivät nämäkin farkut täyteen kangaspaikkoja. ;) En juuri koskaan pidä tukkaa ponnarilla, joten kuvatessa intoilin jopa ponnarista. Välillä kyllä mietityttää olenkohan ymmärtänyt ikäni jotenkin väärin…
Ilta ja keikka olivat mahtavia, tosin lopuksi seuraavan päivän puolella saimme sateen niskaan ja seisoimme märkinä ja kylmettyneinä iäisyyden taksijonossa, mutta pikkujuttuja! Kyllä kesään vaan kerta kaikkiaan kuuluu Apulannan keikat. Harmittaa, etten ole pitänyt kirjaa montako niitä on kertynyt, perjantaille ovat seuraavat keikkaliput!
Muita tennari/fanityttöjä ruudun takana? Leppoisaa sunnuntaita!
Black Friday
Otsikkohan voisi siis viitata vaikka mihin, mutta tässä tapauksessa se viittaa niin asuuni kuin fiiliksiini. Pukeuduin keskellä kesää kokomustaan! Halusin pukea fanipaitani Apulannan keikalle ja sen seuraksi hameen, mutta ei se vaan näyttänyt yhdenkään hameen kanssa hyvältä. Joten housut jalkaan. Aurinko paistoi ja minä vedän tekonahkapöksyjä jalkaan, mutisin miehelle että ei tässä ole järkeä. Mutta kappas, tilauksesta alkoikin sataa ja housut eivät tuntuneetkaan ihan hullulta ajatukselta. Kengät valitsin sen perusteella, että ne jalassa on hyvä pomppia. Laukku oli yritys pelastaa synkkä asu ja tämän takia en juuri pidä laukkuja asukuvissa, en osaa laittaa niitä mihinkään! Hienon näköinen roikotus!
Tavallinen t-paita kuitenkin ahdisti, jotenkin t-paidassa tulee sellainen tukala olo ja kädet eivät liiku. Käytänkin aina kuin mahdollista hihatonta. Otin siis Fiskarsit käteen ja saksin hihat irti, aikamoinen tyylikkyyden multihuipentuma, mutta ajattelin sen sopivan Apulannan keikalle.
Itse keikka oli aika peruskauraa, yleensä kuullaan samat uudet ja vanhat hitit. Ehkä vähemmän kuultuna soi Aurinkoon, joka kuultiin keikalla myös vuonna 1997. Tuolloin istuimme Apulannan kanssa heidän takahuoneessaan ja sain käsinkirjoitetun biisilistan mukaani. Laitoin sen seinälle kehystetyn kirjeen viereen. Sen olin saanut Apulannan Tonilta ja sekin oli käsinkirjoitettu. Oi noita aikoja ja faniutta! Tämän keikan erikoisin kohta oli, kun Toni kertoi Apulannan Maanantai-biisin syntyneen Tampereella Pispalassa, kadulla jossa ennen asuimme. Tuo biisi oli vuonna 2001 minulle valtavan tärkeä ja ollut pitkään puhelimeni soittoäänenä. Jäi vaivaamaan kenen luona tuo biisi on mahdettu kirjoittaa, ei se kovin pitkä katu ollut!
Iski kyllä ikäkriisi näiden kuvien myötä. Asu on kunnon wannabe-teini, silmärypyt eivät. Keikalla pompin Aurinkoon-biisiä ja vieressä ollut nuoripari ei innostunut siitä lainkaan. Sanoin, että olitte varmaan aika nuoria, kun tykittelin kyseistä biisiä vuonna 1996. Olivat olleet kuulemma 3-vuotiaita kyseisenä vuonna. APUA.
Jakaako joku ruudun takana ikäkriiseilyn? Blogikriiseilyn? Apulantailun? Fanipaidat?
P.S. Huomasin eilen, että matkaopaskollegana ollut Terhi kirjoittaa ihastuttavaa blogia, luin sitä pari tuntia putkeen. Pakko vinkata teille, tykkäsin itse tyylistä ja kivoja vinkkejä löytyy mm. Tanskaan matkaavalle! Tekee mieli deletoida oma blogi ja alkaa itsekin kirjoittaa jotain näin kivaa! :)
Kosto kaikista vuosista: asua ja tunnelmaa
Keikka-asu koostui luottotopista, jonka ostin asuessamme Phuketissa, joka sai keinonahkahameen kaverikseen. Näin olikin olo sopivasti rock rock! Kengät ja korvikset ovat sen verran vanhat, etten muista niiden alkuperää enää. Pahoitteluni että tukimme hotellin hissin hetkeksi, toinenkin hissi oli rikki kyseisellä hetkellä….
