Apulannan tahtiin paljettipaidassa

Aivan suuren suuri kiitos kannustuksestanne ja ihanista kommenteista edellisessä postauksessa! Todellakin saivat hymyn huulille. Kiitos, ne merkitsivät paljon minulle.

Meikittömyydestä tehdään nyt sitten täyskäännös siihen, kun on meikattu ja paljetit kimaltelevat päällä. Tämä Apulannan keikalle eilen päässyt paljettipaita kiinnitti heti huomion H&M:n ikkunassa ja ajattelin, että noin lyhyt paita on täysin mahdoton minulle, se korostaa vain vyötäröä. Niin se korostikin, mutta lähinnä positiivisesti, lyhyt paita korkealle tulevan hameen kanssa loivat itse asiassa omasta mielestäni illuusion jopa kapeammasta vyötäröstä. Ja nuo kaikissa väreissä kimaltelevat paljetit, ah että tykkään niistä! Sopivat hyvin pikkujoulumekkojen sekaan.

Blogiani pidempään lukeneet ovat varmasti tietoisia Apulanta-rakkaudestani. Selvennän nyt teille uudemmille lukijoille tarinaa hieman: rakkaus alkoi vuonna 1994 ensimmäisen levyn hankinnalla. Ekalla keikalla taisin olla vuonna 1995 tai 1996, otimme parhaan kaverini kanssa kuvia itsestämme ja Apulannan pojista, tilasin puhelimella sähkönsinisen Apulanta-paidan (voi aikaa ennen nettiä!), kirjoitin Tonille kirjeitä ja APUA sitä päivää kun hän vastasi käsinkirjoitetulla kirjeellä. Kehystin sen seinälle. Kävin keikoilla, joilla saattoi istua Tonin polvella keikan jälkeen ja jutella muutaman sanan, kunnes tapahtui jotain. Ykskaks keikat alkoivat täyttyä, suosio nousta ja oma innostukseni laantui 2000-luvun alkupuolella hieman, lähtien taas myöhemmin lentoon. En tiedä monellako keikalla olen ollut, mutta kyllä niitä jokunen on kertynyt kahdenkymmenen vuoden aikana! Minä olen se, joka hyppii sataan suuntaan kun keikalla pärähtää ikivanha biisi, siinä kun muu yleisö seisoo paikallaan, kun ei tunne biisiä. Kun massa hyppii Jumalan tahtiin, minä odotan seuraavaa vanhaa biisiä. Elokuussa pääsin taas vaihtamaan pari sanaa Tonin ja Sipen kanssa, kun hain Apulanta-kirjan Stockalta, sain nimmarit sekä valokuvan muistoksi. Polvet täristen lähdin pois kaupasta, huh miten jännitti!

paita H&M/hame Vero Moda/saappaat…?

 

Eilinen keikka oli Peurungassa, jossa moni tuntui olevan paikalla pikkujoulujen tai muun kuin itse bändin takia. Se mahdollisti pääsyn eturiviin, yläfemmojen heiton Tonin ja Sipen kanssa keikan jälkeen ja hervottoman pomppimisen. Aggressio, paras hyppimisbiisi ikinä! Olin keikan jälkeen kuin jumpassa käynyt ja pohkeisiin sattuu tänään. Noilla keikoilla olen aina ja ikuisesti sen 15v. Kuultiinpa lopussa hyvä versio Ramonesin Hey Ho, Let’s Go-biisistäkin, hauska lisä!

HIII!

Paljettipaita siis hyppi ja heilui ja huusi, lauloi ja nautti. Kiitos Apulanta!

 

 

Sattuuko silmiin, kimaltaako liikaa? Oliko joku paljeteissa esim. pikkujouluilemassa viikonloppuna?

Tammerfest-asut: oranssia, oranssia ja häivähdys valkoista

Torstain ja perjantain juhlimme Tammerfesteillä, olihan torstaina ehdottomasti paras bändikattaus. Blogiani seuranneet tietävät, että allekirjoittanut on fanittanut Apulantaa viimeiset 20 vuotta (apua!) ja sehän oli Ratinan viimeinen esiintyjä torstaina. Itse pompin sähköjäniksen tavoin biisien Poistuisitko mun elämästäni, Maanantai tai 0010 aikana, kun taas suurin osa yleisöstä syttyi biiseistä Anna mulle piiskaa, Jumala ja mitä näitä radiohittejä nyt oli. Ihanaa että jaksavat tästä huolimatta muistaa meitä vanhoja fanejakin, jotka kirkuvat kuullessaan biisejä ekoilta albumeilta. :)

Heiluvalla kädellä otettu kännyräpsy, mutta pienet <3 silti.

Mutta asuun. Valkoinen, turkoosi ja oranssi ovat värit, jotka tarttuvat kaapista käteen auringon paistaessa. Festeillä painettiin tällä kertaa oranssissa. Koska peruspönötyskuvat alkoivat tuntua tylsiltä ja odottelimme vielä vieraita, poseerasin sitten mahallani mini-Liljan kanssa. Kuka uskoisi että sama lilja oli viime vuonna n. viisi kertaa tämän korkuinen? :D

 

Kengät Seppälä, farkut, toppi ja korvikset Vila, laukku Guess.

 

Perjantain asua en jaksanut juuri kuvata (lue kuvauttaa), sillä se on tässä blogissa useasti nähty. Mutta tässä kuva perjantain festimekosta, menin näköjään solmuun kuvaa ottaessa…

 

Mekko on ostettu NYCista Century 21-liikkeestä.

 

Olipahan huiput festit ja mitkä kelit! Torstaina Ratinassa paahtoi aurinko upean kuumasti ja perjantaina saimme grillailla paahteessa päivällä.

 

Helleviikko alkakoon siis, oletko innoissasi vai ahdistaako?

Ahkeraliisa Tammerfesteillä

Ihan alkuun: jossain on nyt joku bugi, koska esim. Anskun ja Lauran kommentit tulevat mulle sähköpostiin, mutta blogista en niitä löydä. En siis deletoi mitään tai jätä teille vastaamatta, mutta mihin ne kommentit häviävät?!

Ja sitten Tammerfesteille. Onpa ollut hauskat kaksi päivää! Otsikkoon viitaten festeilin torstain Marimekon Ahkeraliisa-mekossa, mutta olin aika ahkera ennenkin festejä. Kävin kaatosateessa reilun tunnin lenkillä koiran kanssa, sitten bodystepissä ja CXWorks-tunnilla, sitten tunnin lenkillä taas koiran kanssa ja pompin päälle festit. Sykemittari kertoi minun kuluttaneen 1500 kcal liikunnalla torstaiaamupäivänä, joten ahkeraliisa tosiaan.

Festeille varustauduin sadetakin kanssa, mutta mitä kävikään: Ratinaan paistoi aurinko koko illan ja sadetakin sijaan olisi voinut kaivata aurinkorasvaa. Aivan mahtavaa! Sama homma eilen, istuimme alueen ulkopuolella koiran kanssa kuuntelemassa Neljää ruusua ja Kaija koota ja aurinko paahtaa porotti. Ei juuri harmita, että meteorologit olivat väärässä… Ainoa pettymys oli Apulannan keikka: samat biisit kuin sunnuntaina, mutta eri järjestyksessä. Vanhoina biiseinä samat Pöljä, Systeemi kusee ja se Ilonakin! Lisäksi puhkikuluneet Mitä kuuluu ja Silti onnellinen. Niin ja se joka keikalla tänä kesänä kuultu Poistuisitko mun elämästäni. Oli todella tylsää kuulla sama keikka kolmen päivän välein, en olisi ikinä uskonut että pojat veivaavat täysin samat biisit! Alkoi tulla sellainen olo, etten hetkeen mene keikalle. Menen kuitenkin. ;)

Tiedättekö muuten mitä eilen tein? Kävin hakemassa Nansolta kaksi Alla puun-mekkoa mustana ja lähetin kotikaupunkiini äidilleni ja ystävälle, jotka ihastuivat mekkoon blogini kautta. Aikamoinen diilaaja olen. :D

Festit kuvina. Aurinkolasit olisivat olleet kova juttu, meillä oli vain sadetakkeja. Apulannan lisäksi katsoimme Staminan, Stratovariuksen ja Kotiteollisuuden keikat.

Tänään meillä on juhlapäivä, eräs pentupentunen täyttää 2 vuotta: