Kevyt ja rouskuva pääsiäispöydän tai arki-illan prinsessasalaatti

*kaupallinen yhteistyö Silmusalaatin kanssa

Olette varmasti muun muassa Instagrammin puolelta huomanneet, että minä rakastan tehdä ruoaksi salaatteja. Pääasiassa ne syntyvät fiilispohjalta, joskus niin, että kaverikin on laittanut reseptin ylös, joskus olen ihmetellyt itsekin, että pitikö nämä maut miksata keskenään. Salaatti on vallan käypä vaihtoehto ruoaksi, kun ottaa siihen esimerkiksi juuston mukaan ja se täyttää hyvin!

Meillä lapset tykkäävät monenlaisista kasviksista, hedelmistä ja vihanneksista, mutta jostain syystä olen usein arka miksaamaan niitä. Eli laitan lautaselle erikseen parsakaalit, tomaatit ja kurkut. Olen huomannut, että jos lapsille tekee leivästä, hedelmistä tai vaikka siitä salaatista jonkun naaman tai ruoka”taidetta”, ruoka putoaa aina paremmin. He suorastaan tappelevat kuka saa syödä korvan ja kuka silmän ja syövät huomaamattaan hurjan määrän kasviksia.

Kun aloin kasata yhteistyössä Silmusalaatin kanssa meille likoille salaattia, annoinkin tyttöjen päättää mitä yritettäisiin taiteilla salaattiin. Ehdotin nallea, mutta totta kai vaativat saada prinsessasalaattia. Jännityksellä mietin, onnistuisinko ja aloimme yhdessä kasata prinsessan kasvoja käyttäen Silmusalaatin eri tuotteita pohjana. Tiedättekö, minulla oli vaikeuksia saada heitä lopettamaan ainesosien syömistä etukäteen, niin herkkua olivat muun muassa Rouskuva silmusalaatti, mustikat ja pähkinät! He esittelivät jäljelle jääneet Rouskuvat silmusalaatit seuraavana päivänä naapurin tytöllekin ja käskivät syömään, kertoen että tämä on parasta (ja kysyen, saako nämä nyt syödä kaikki?).

Ennen kuin päästään siihen, mitä kaikkea laitoimme salaattiimme, kerron teille vielä mikä on Silmusalaatti, jos ei ole tuttu juttu. Silmu on kasvunsa alkuvaiheessa oleva kasvin verso ja silmusalaatti puolestaan sekoite erilaisia versoja, joita on kasvatettu siemenistä. Vaihtoehtoja on neljä: ALFALFA, joka on puna-apilan sekä sinimailasen versoja, PARSAKAALI, jossa on puna-apilan, sinimailasen ja parsakaalin versoja, TULINEN, jossa on retikkaa, puna-apilaa ja sinimailasta sekä ROUSKUVA, meidän lasten lemppari, jossa on herneen ja punaisen sekä vihreän linssin ituja. Rouskuvassa on hyvä määrä proteiinia ja parsakaalissa esimerkiksi c-vitamiinia. Tuotteet viljellään Vantaalla luomuna ja ne ovat mainion Samuli Laurikaisen luotsaamia. Olen tavannut miehen useasti erilaisilla messuilla ja hän on kyllä hyvinvoivan oloinen huipputyyppi! Silmut kasvatetaan käyttämällä vähän energiaa, eikä salaatteihin tule mitään säilöntäaineita. Ne löytyvät vihannesosastoilta kylmähyllystä ja ovat rouskuvaa vielä lukuun ottamatta saaneet uudet paketit, jotka ovat täysin kierrätettäviä. Se kun litistää kartonkijätteeseen, joten aiemman pakkauksen muovin voi unohtaa, nyt pakkauskin on hyvin ekologinen.

Silmusalaatissa on ehkä parasta se maku. Siinä missä perinteistä jäävuorisalaattia harva rouskuttaa ilokseen pelkiltään, näitä popsii ihan sellaisenaan. Ne tuovat makua ja rakennetta erilaisiin ruokiin ja toimivat helppona salaattipohjana, niitä ei tarvitse pestä tai pilkkoa, sen kun nostelee lautaselle. Lapsista oli ihan parasta tämä helppous (ja se maku)!

Vietimme hauskan hetken kolmistaan kuunnellen lastenlauluja ja kooten prinsessasalaattiamme. Resepti syntyi siltä pohjalta, mitkä ovat lasten lempparijuttuja ja niistä yhdistelimme salaatin. Muun muassa feta, meloni ja mustikat kuuluvat lemppareihin. Nappaa tästä aineosat ja testaa vaikka pohjaa, jos et jaksa prinsessaa värkkäillä (syntyy kyllä muuten ihan hetkessä!).

PRINSESSASALAATTI

paketti Silmusalaatti parsakaalia
paketti Silmusalaatti Alfalfaa
paketti Silmusalaatti Rouskuvaa
mustikoita
cashew-pähkinöitä
paketti fetaa
hunajamelonia
ananaskirsikoita
1 granaattiomena
cantaloupe-melonia
1 porkkana

Nostele pohjaksi Silmusalaatin parsakaali sekä Alfalfaa, älä käytä ihan kaikkea. Kuori ja pilko cantaloupe-melonia, pilko feta kuutioiksi ja halkaise granaattiomena. Omenasta saa siemenet parhaiten ulos paukuttelemalla puolikasta puisella kauhalla kättä vasten. Sekoita salaattipohjaan feta, cantaloupe-meloni, cashwe-pähkinöitä, mustikoita ja granaattiomenan siemeniä. Nostele sitten ”peitoksi” lisää Silmusalaatteja ja voit koota näin puhtaalle pohjalle prinsessan kasvot. Silmät teimme ananaskirsikoista, suun mustikoista, kruunu syntyi hunajamelonista, posket granaattiomenasta, tukka porkkanasta sekä Rouskuvasta Silmusalaatista ja helmet ananaskirsikoista.

Jälkkäriksi teimme vielä hedelmäpalmut. Ja tiedättekö, söimme melkein kokonaan tuon läjän salaattia kolmisin, siltä istumalta. Oli mielettömän hyvä ja maukas setti! Jäi nimittäin sitten ne jälkkärihedelmät syömättä, ei kukaan enää jaksanut.

Tämä on minusta hauska lisä niin pääsiäispöytään kuin oikeastaan mihin vain tilanteeseen. Rouskuva, maukas ja paljon vitamiineja sisältävä salaatti piristää yhtä lailla pääsiäispöytää, vappupöytää kuin ihan sitä arki-iltaakin. Toivottavasti innostuit ideasta! Vinkkaa meille oma suosikkisalaattisi, niihin kaipaa aina uusia ideoita!

Oletko testannut Silmusalaattia? Hyvää oloa uuteen viikkoosi!

Välähdyksiä viikon varrelta

Tuntuu nyt lauantaina, että kun katselen viikon kuvia, maanantaista on iäisyys. Niin paljon juttuja sitä ehtii kyllä viikkoon mahtua! On siihen mahtunut monta väläystä, niin aivojen älynväläyksiä, kameralla otettuja väläyksiä ja kännykkäväläyksiä. Tein eilen poikkeuksellisesti makaronilaatikkoa jauhelihasta. Siinä sitten ihmettelin Instastoriesiin että paistelen tässä nauta-sikaa, ei kun sika-nautaa ei kun kumpaa se on! Sain läjän viestejä, että riippuu siitä kumpaa siinä on enemmän. Nauratti kyllä ihan tosissani tämä oma blondius, AIVAN! Siinähän on järkeä! Puolustelen sillä, että en ole yli 20 vuoteen sitä syönyt ja kokannut ehkä kolmesti sinä aikana kun olen äiti, eli olen aivan kahvilla. Ja heitin jo paketin ennen viestien lukemista piharoskikseen, joten en edes voinut tarkistaa kumpaa se oli. Sikanautanautasikaa. Mutta maistui kaikille kolmelle ruoka ja itse söin muuten ensi kertaa nyhtökaurapyöryköitä, olivat superhyviä hummuksen kanssa!

Se siitä lihakeissistä. Piti siis tuoda teille muutama välähdys kännykästä viikon varrelta. Sellaisia ihan räpsyjä, joita ei hirveästi mieti tai asettele ottaessaan. Fiiliksiä viikon varrelta, sellaisia, joita voi heittää vaikka perheen whatsapp-ketjuun. Tiedätte?

Alkuviikosta näin palasen pyörästäni. Se on pinkki, siinä on glitterlakkaa joka kimmeltää ja Apulannan laulunsanoja. Kuka tunnistaa yhden suosikkibiiseistäni? Mies halusi itselleen talviprojektin ja halusi maalata pyöräni. Se on siis ollut muutamia kuukausia palasina ja kun mies jotain tekee, hän tekee sitten muuten täysillä. Sitä on hiottu ja laitettu viimeisen päälle. Vähän jo hihityttää, että pitääkö minulla pokka lähteä liikenteeseen pinkillä Apulanta-läskilläni. Siis oikea nelikymppisen äidin polkupyörä, apua! Mutta kohta tsygä rullaa, kuten eräässä biisissä sanotaan.

Keskiviikkoaamuna heräsin mummon luota. Lueskelin Hesaria, söin puuroa ja juttelimme vaaleista. Monesti lähden Helsingin tilaisuuksiin osaksi senkin takia, että pääsen näkemään häntä ja ehkä ystäviä pääkaupunkiseudulla. Jatkoin matkaa Green Caren tilaisuuteen, jossa oli huikeat Cargon eväät. Kuka muistaa kun kirjoitin ravintolan avajaisista nelisen vuotta sitten? Huikea oli tuo leipä! Opin muuten tilaisuudessa senkin, että ainoastaan tyrni tarvitsee ehdottomasti ristipölytystä. Siinä loppui ihmettely, miksi meidän yksinäinen omppupuumme pärjää. Iltapäivällä kävin katsomassa Riannon showroomilla Prisman uutuksia ja mietin että näyttääpä ihanalta tuo mansikkajuttu, mutta unohdin maistaa kun lähdin kipittämään junaan. Höh hei.

Torstai olikin kaikenlaista pientä täynnä. Ihastuttava ilma, lämpöä 13 astetta. Eka kerta puoleen vuoteen, kun ei palellut Pikku Kakkosen puistossa! Kävin verikokeessa rauta-arvojen tsekkauksen takia pikkunaiset assarinani. Kävelimme Pikku Kakkosesta labraan ja pienin tuijottelisi Tammerkoskea loputtomiin. Putoava vesi on hänestä mielettömän upeaa ja vangitsevaa. Toinen taas etsii sillalta sydämenmuotoisia rakkauslukkoja. Minä mietiskelin taustalla, että hassua kun meillä on kaksi paljasjalkaista tamperelaista perheessä ja kuvailin narsisseja. Voi kun saisivat olla rauhassa, niin monesti kukille tehdään pahaa. Joku nakkasi ne koskeen viime vuonna. Ei helvata ihmiset!

Ilmeisesti ulkoilu ja labrahommat olivat jänniä, sillä kuopus pyysi ykskaks päiväunille ja tilttasi saman tien kärryyn. Siis noin naamalleen, pylly pystyssä. Luulin että hän pelleilee, mutta ihan reporangan tytön sain kääntää ympäri. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja äänestin ex tempore, ihan eri tyyppiä kuin piti. Tuntuu niin hölmöltä koko touhu hallituseroineen, mutta tuntuu väärältä myös jättää äänestämättä. Sitten piti juoda vaalikahvit. Esikoinen joi mehun ja tutki puistosta löytämiään aarteita, korkkia ja pinniä ja minulla jäi vaalikahvi eli tee mukiin, otin vahingossa jotain niin savuista teetä että mukiin jäi. Yäk.

Perjantaina pysähdyin sekuntiksi räpsäisemään kuvan pajunkissamerestä juoksulenkilläni ja mietin, noinkohan luvattu takatalvi tulla pöllähtää ensi viikolla. Lähdimme siis äkkiä kuvailemaan yhtä yhteistyötä ulos, sillä muksut eivät kestä palelua. Ihanaa miten tossu lentää kuivalla asfaltilla, on kyllä helppo taas juosta talvijuoksun, lumen ja rännän jälkeen!

Sellaisia arkiräpsyjä tästä viikosta! Tai välähdyksiä. Sikanautanautasika. Ja silleen. Pitääkö sitä aina paljastaa blondiutensa, hah!

Olitpa blondi, brunette tai punapää, toivon sinulle aurinkoista viikonloppua! Mitä omaan viikkoosi on mahtunut, mikä on ollut viikon paras juttu?

On oloja pidellyt

Äkkiä näin lumiset asukuvat alta pois vai mitä? Kun tasan kaksi viikkoa sitten laitoin tuona päivänä kun kuvat otettiin tennarit jalkaan, se tuntui vähän höhlältä. Nyt kaksi viikkoa myöhemmin tennarikuvia vilisee jo vaikka kuinka paljon somessa ja lumet ovat kadonneet. Äkkiä se käy!

On se hyvä, että kuvia kuitenkin jää varastoon välillä, sillä tämän viikon postaukset on tehty huonoissa fiiliksissä. Ihmettelin eilen, miksi alkuviikon Aamulehden välissä on Moro-liite, sehän tulee torstaisin. Jostain tajuntaani tuli, että tosiaan, on muuten torstai! Alkuviikko meni todella ohitse.

Mietin, sanonko mitään oloista vai miten sanon, sillä sairaskertomukset ovat vähän ehkä epäsuosiossa ihmisten lukulistalla, eikä kukaan halua yksityiskohtaista kuvausta. Mutta kerron teille mahdollisimman tiivistetysti kuluneen viikon. Juoksin viikko sitten torstaina 13 kilometriä ja sen jälkeen sain jonkin tosi pelottavan kohtauksen. Lenkki meni hyvin ja olo oli hyvä. 20 minuuttia sen jälkeen alkoi hillitön kutina ja joka puolelle kroppaa nousi raju nokkosihottuma. Myös maha meni ympäri. Mietin kuumeisesti mitä ihmettä söin. Olo helpottui lopulta Zyrtecilla.

Perjantaina olo oli ihan ok, lauantaiaamuna jo herätessä vähän yökötti. Kaksi tuntia ennen lasten synttäreitä en pystynyt enää seisomaan, syömään mitään, heikotti ja pyörrytti hulluna ja lihaksia särki. Mietin kauhuissani mikä tauti iskee ja iskeekö joku tarttuva, en voi ekojen vieraiden saapuessa perua juhlia! Vedin hirveän määrän nestettä ja särkylääkkeen ja pysyin vauhdissa juhlat, olo helpotti. Ansaitsisin jonkun palkinnon siitä, miten osaan piilottaa oloni, oli kyse järjettömästä väsymyksestä tai mistä vain. Kuvien määrässä ja laadussa kyllä näkyi, etten todellakaan ollut oma itseni.

Olo palasi sunnuntaina. Sunnuntai, maanantai ja tiistai meni lihassäryssä ilman kuumetta. Mahakivuissa ilman oksennusta tai muuta vastaavaa mahatautiin viittaavaa oiretta. Olin väsyneempi kuin ikinä. Nukuin tiistaina kaksi kertaa tunnin päiväunet yhdeksän tunnin yöunien päälle. En jaksanut nostaa lusikkaa, silmäni pilkkivät jatkuvasta nukkumisesta huolimatta. Analysoin itselleni kaikkea ruokamyrkytyksestä (kävin kaksi kertaa loppuviikosta lounaalla ulkona ja söin juttuja mitä muu perhe ei) mahatautiin ja jonkin sortin burn outiin juhlastressin jälkeen. Mietin keliakiaa, syytin endometrioosia osista kipuja.

Mitään kurkkukipua, nuhaa tai kuumetta ei ollut. Vain kipu ympäri vartaloa, hirvittävän kipeä maha, ruokahaluttomuus ja järjetön, ihan järjetön väsymys. Hännänhuippuna mittasin kuopukselta 39 astetta kuumetta tiistaina, eli häneltä jäi tarhapäivät väliin ja minä sinnittelin tiistain kahden lapsen kanssa enkä jaksanut suunnilleen seistä.


t-paita H&M/ farkut MANGO/ neule ESPRIT/ korvikset VIA MINNET/ tennarit MINNA PARIKKA

Nyt voimat alkavat palautua, mutta edelleen olen vähän normaalia väsyneempi. Ruoka ei enää ällötä eivätkä hajut ällötä. Ruoka ei pyri ylös. Edelleen vähän seurailen oloja ja mietin, lähdenkö vielä selittämään nämä todella oudot oireet lääkäriin vai voiko esimerkiksi ruokamyrkytys viedä voimat ja kestää viikon? Kuka tietää. Näitä päiviä, kun on kipeänä kahden lapsen kanssa on viime vuosina riittänyt onneksi suhteellisen vähän, mutta arvatkaa tuliko mieleen viime kevään kahden viikon vatsatauti. Pidin seinistä tukea välillä ja mietin epätoivoisena, miksei kotiäideille ole tällaisiin tilanteisiin mitään apua. Nyt oli onneksi vain yksi toivoton päivä, mutta se on todella kurja tunne, kun ei jaksa tai pysty laittamaan lapsilleen ruokaa. Ai sitä riemua, kun pystyi laittamaan eilen ruokaa ensimmäistä kertaa tällä viikolla!

Että sellaisissa fiiliksissä tarvottu tämä viikko läpi, toivon todella, että kyseessä on joku ohimenevä homma eikä mikään vakavampi juttu. Juoksemista on tullut jo ikävä tässä neljän seinän sisällä pyöriessä.

Mutta nyt kohti viikonloppua, toivottavasti terveenä. Niin siellä kuin täällä, taas on monella kaverillakin riittänyt sairasteluja. Miten siellä voidaan, missä fiiliksissä aloitat viikonlopun?