Miksi neuvola ahdistaa? Voiko kesää suunnitella ja muut viikon mietteet

Perjantaita ihmiset! Kylläpä karisi unihiekat silmistä, kun lumisateessa pyöräili kohti koulua ja päiväkotia. Hyrrrr! Ja nämä postauksen kuvat otettiin puolestaan viime perjantaina. Olihan tuo vesi suht hyistä, mutta aurinko lämmitti jo niin upeasti!

Olen käynyt tällä viikolla niin pitkiä keskusteluja teidän kanssa Instagrammini inboksissa, että täytyy jakaa niistä virinneitä ajatuksia tähän perjantaipostaukseen. Siis mitä tällä viikolla on ollut mielessä?

Saako neuvolasta apua? Miksi vaihdoin neuvolaa?

Tästä kirjoittelin useamman kanssa, kun käytin kuopuksen 5-vuotisneuvolassa tällä viikolla. Meillä on jäljellä tässä perheessä yksi neuvolakäynti. Yksi! Se tuntuu ihan tosi haikealta ja todella helpottavalta yhtä aikaa.

Kun aloin odottaa kuopusta, tutustuin maailman ihanimpaan terveydenhoitajaan Pispalassa. Olin ihan hukassa ja hän jaksoi kuunnella ja lohduttaa ja kertoa kivoja esimerkkejä, kun minua pelotti. Raskauden puolivälissä muutimme ja tietenkin neuvolakin vaihtui. Uuden terveydenhoitajan kanssa emme löytäneet ollenkaan yhteistä säveltä, eikä hän ollut ns. keskustelijatyyppiä, vaan hoiti mittaamiset ja tuntui jotenkin, että hänestä oli vaikeaa koskeakin mahaani. Ahdisti. Oli niin paljon vielä mielen päällä.

Neuvolakin oli homeessa ja muutti sitten niin kauas, että auto jäi ainoaksi välineeksi päästä sinne. Kun minulla oli ensimmäinen vauva, alkoi vakiterkkamme olla aina pois. Oli vapaita ja sairauksia ja mitä milloinkin. Joka kerta tapasin jonkun uuden opiskelijan. Samalla päälle rämähti hometalokeissimme, jouduimme muuttamaan pois kotoa, vauva valvoi ja ajattelin, ettemme selviä ikinä. Olin todella yksin miehen ollessa päivät töissä ja olimme molemmat todella uupuneita. Neuvolat olivat suorastaan henkireikiä minulle ja aina petyin, kun vastassa oli eri ihminen kuin viimeksi, joka ehdotteli että voisivatko isovanhemmat auttaa arjessa pieniä aikoja. Selitin viidennelle ihmiselle, että eivät voi, kun asuvat niin kaukana ja ovat työelämässä, etteivät voi olla arjessa läsnä. Turhautti. Lakkasin puhumasta. Soitin jopa sinne Pispalan neuvolaan, että auta minua. Ei hän osannut auttaa, kun en ollut enää hänen alueellaan. Neuvolasta kai muuten tullaan myös käymään kotona ensimmäisen lapsen kohdalla, mutta ei meillä kukaan ehtinyt käydä.

Miksi vaihdoin neuvolaa?

Aloin itse sitten hoitaa itselleni apua. Kävin kahdesti juttelemassa neuvolapsykologilla, mutta hän keskittyi vain täysillä lapsen kasvatukseen, mikä ei varsinaisesti ollut se ongelma. Ongelma oli korttitalon sortuminen, eli kodin ja rahojen menetys, valtava väsymys ja uupuminen. Kahden kerran jälkeen soitin, etten tule enää.

Neuvolasta tuli lopulta ahdistuksen paikka. Se, mitä niin hartaasti odotin, että saisin puhua jollekin aikuiselle, joka ehkä keksisi ne oikeat sanat muuttui joka kerta pettymykseen. Kun tilanne alkoi helpottaa, muutimme takaisin kotiin ja lapsesta tuli taapero, oli käyntejäkin harvemmin ja pystyin jo ajattelemaan, etten odota käynneiltä mitään. Katsotaan se pituus ja paino, en aio avata suutani.

Kun pikkusisko ilmoitti tulostaan ja oli selvä, että käymme taas useammin neuvolassa, kaivoin netistä meitä fyysisesti lähimpänä olevan neuvolan tiedot, soitin ja sanoin, että voitteko ottaa minut teille. Löysimme ihanan terveydenhoitajan, neuvolaa sai vaihtaa ja ensimmäistä kertaa koin, että siellä on kivaa käydä. Kävimme kyseisellä terveydenhoitajalla viisi vuotta, kunnes hän eläköityi. Hän oppi tuntemaan minut ja molemmat lapset ja meillä oli hyviä jutteluhetkiä. Mutta jossain takaraivossa piili se kamala ahdistus siitä, miltä tuntui ensimmäisen lapsen kanssa. Olisinpa tuolloin älynnyt vaihtaa neuvolaa! En tiennyt että niin saa tehdä.

Ruokaboksi

Ahdistuksesta ja neuvolasta sitten asiaan nimeltä Ruokaboksi. Soittelivat sieltä minulle useamman kerran ja lopulta myönnyin sellaisen tilaamaan, ekasta boksista sai 10 euroa alennusta. Teistä tosi moni viestien perusteella tilaa sitä! Muksuboksi kuulosti tylsältä, perusboksissa on aina lihaa, joten päädyin tilaamaan vegeboksin. Se saapui kello 21 maanantaina, mikä oli vähän kurja, kun aineksina on iso kasa kasviksia ja maanantai on jo ns. menetetty.

Kolme ruokaa kokattu ja lehtikaali alkoi kellastua jo tiistaina, sitruunakin vaikutti vähän entiseltä keskiviikkona. Eli kasvisten säilyvyys epäilytti, mutta saimme kaikki ruoat tehtyä ja olivathan ne vaihtelua. Tosin kohtuu mausteisia, chiliä ja inkivääriä paljon, eli ei kyllä lasten lemppariruokia. En ole tilannut boksia, koska yksikään vaihtoehdoista ei toimi koko perheelle ja niin kävi nytkin. Mutta vege pad thaita teen varmasti uudelleen, nam!

Ja tiedättekö mitä muuta meille kävi? Torstaina totesimme, että kaurahiutaleet, jogurtti, maito, kaikki aamupala-asiat on loppu, kun emme käyneet boksin vuoksi kaupassa. Vähän nauratti. Emme siis ole vieläkään mitään ruokahommien mestarisuunnittelijoita ja käymme useamman kerran viikossa kaupassa. Siinä tulee hoidettua maidot yms. samalla, mutta nyt ne pääsivät loppumaan kun kaupassa ei periaatteessa tarvinnut käydä. Onko sinulla kokemuksia Ruokabokseista?

Asun ikä

Todella mielenkiintoinen haaste, vähän sama kuin tämä 25 kasvista viikossa-haaste. Kirjaa ylös asusi ikä. Jokaisesta käyttövuodesta saa yhden pisteen ja lisäpisteen, jos asu hankittu kirpparilta. Sain talven käytetyimmästä asusta aika kovat pisteet, lautakengistä rosahtaa 26 pistettä ja toppahousuistakin 11. Mutta entäs nyt päälläni oleva paita? 1 piste. Kulutus on edelleen liian kovaa ja luonnonvarat eivät sitä kestä, joten tämä motivoi tähtäämään kyllä siihen, että muistakin asuista saisi yli 40 pistettä kuin lautakamoista. Kannattaa miettiä!

Paluu jumppiin

Minulla oli salijäsenyys kuukauden tauolla ja se palasi lauantaina. Olin niin innolla menossa jumppiin tällä viikolla, mutta siellä on nyt rytissyt altistuksia enkä ole uskaltanut. Kotitreenit ovat maailman tylsimpiä ja juoksu alkaa maistua puulta, kun ei enää muuta tee. Inhottavaa arpoa, onko liian suuri riski mennä eniten rakastamaansa harrastukseen! En halua vastuulleni esimerkiksi sitä, että sairastutan perheeni.

Lisa Jewell – Joka askel jonka otat

Olen kiskonut joka ikisen Lisa Jewellin kirjan todella nopeasti. Tämän uutuuden kohdalla taisin tehdä ennätykset. Varasin sen syksyllä, odottelin yli puoli vuotta ja sain käsiini keskiviikkona. Torstaina se oli luettu. Mikä näissä kiehtoo? Teksti on helppolukuista ja vauhdilla etenevää ja sopii kärsimättömälle luonteelleni. Kaikki kirjat sijoittuvat Englantiin ja siellä asuneena minua kiehtoo kuvailut kaduista, maisemista sekä asunnoista. Kaikki ovat psykologisia trillereitä, jotka tempaavat mukaansa ja ratkaisu on pakko saada tietää, vaikkakin jokainen kirja on vähän epäuskottava. Juonet menevät vähän ns. liian pitkälle. Mutta nämä teokset rempaisevat irti arjesta tunneiksi ja se on niin parasta. Aivan parasta. Vitsi rakastan tällaisia teoksia, joita ei vaan voi laskea käsistään! Tämän vuoden Jewelliä olen jonottanut nyt kolme kuukautta ja olen jonossa sijalla 82. Odotan innolla! Ja heittäkää ihmeessä kirjasuosituksia kehiin!

Voiko kesää suunnitella?

Olen jotenkin todella orientoitunut siihen, ettei mitään uskalla suunnitella. On karanteeneja, perumisia, lapsi valittaa kurkkukipua, on ohjelman muutoksia ja niin edelleen. Kesä on pelottavan tyhjä (tällä viittaan lähinnä taloudelliseen puoleen, muuten saakin olla tyhjä). Äitini sitten soitti ja vinkkasi, että Scandicilla on kesätarjous, huone Helsingin keskutasta irtoaa 79 eurolla (normihinta Simonkentässä 180 euroa). Että jos tarvitsette sinne Apulannan stadionkeikalle. Ajattelin asiaa. Junamatka Helsinkiin, tuhansia, kymmeniä tuhansia ihmisiä stadionilla muutaman kuukauden kuluttua. Tuntui todella kaukaiselta. Aivan mahdottomalta toteutuakseen. Mutta varasin huoneen, koska tuolloin on meidän hääpäivä, käydään sitten juhlimassa siellä huoneessa tai jotain.

Mutta kesäkerhoihin piti jo varata paikka. Kesäloman paikka pitäisi päättää. Lapsilla on valtavan pitkä 2,5 kk lomaa ja en tiedä yhtään, miten järjestelemme kesän. Pyydänkö, saisivatko mennä viikoksi mummilaan? Mutta onko minulla töitäkään. Äh. Tämä koronan ja yrittäjyyden tauoton epävarmuus saa kyllä välillä korttitalon tutisemaan. Huhtikuun puolivälissä tuntuu niin kovin, kovin kaukaiselta miettiä kesäkuuta, vaikka ymmärrän että päiväkotien yms. täytyy ajoissa henkilökunta järjestellä.


mekko FARM RIO/ korvikset IHAN PIHKASSA/ takki ONLY/ kengät MY WEAR/ aurinkolasit H&M

Arvontavoittaja ja uusin Elivon arvonta

Silverjunglen arvonnassa arpaonni suosi nimimerkkiä Kukka ja olen hänet tavoittanut. Nyt arvonnassa on aivan ihana Elivon paketti, vielä viikonlopun ajan ehtii osallistua tähän arvontaan!

Siinä päällimmäiset mietteet sen lisäksi, että olen taas ikävöinyt ihan hirveästi muun muassa mummoa. Tulipas kamalasti asiaa! Mitä omaan viikkoosi kuului?

Hyvinvointia Elivolta sisäisesti ja ulkoisesti koko perheelle (sis.arvonnan!)

Kaupallinen yhteistyö Elivo

Odottaessani esikoista 9 vuotta sitten aloin kiinnittää huomiota ensimmäisenä siihen, mitä syön ja millaisia vitamiineja käytän. Yritin syödä mahdollisimman värikkäästi ja monipuolisesti, jotta vauva voisi mahdollisimman hyvin, vaikka aina se ei tietenkään ollut mahdollista esimerkiksi pahoinvoinnin vuoksi. Muistan hetken kylppärissä, kun meikkasin normaaleilla tuotteillani ja pysähdyin seerumi kädessäni lukemaan sen sisältämiä ainesosia ja ylipäätään kosmetiikkatottumuksiani. Samalla tavalla aloin pohtia hajuveden kohdalla, haluanko käyttää sitä enää. Kaikki hajut tuntuivat odotusaikana todella vahvoilta ja hajuvedet putosivat pois kokonaan vauvan synnyttyä ja pesuaineet vaihtuivat hajusteettomiin. Samoihin aikoihin, alkuvuodesta 2013 tutustuin ensi kertaa Elivon tuotteisiin. Siitä lähtien kylppäristämme tai vitamiinikaapistamme on löytynyt aina joku Elivon tuote. Suomen lippu pakkauksissa tuo ainakin itselleni takuuta siitä, että kyseessä on laadukas kotimainen tuote, mutta silti suht edullinen!

Kotimainen laadukas Elivo ja perheemme suosikkituote

Elivo on kotimainen tuotemerkki, johon kuuluu niin ihonhoitotuotteita, intiimituotteita kuin vitamiinejakin. Se on kehitetty eri alojen asiantuntijoiden kanssa erityisesti suomalaisten kuluttajien tarpeisiin. Tykkään siitä, että tuotteissa on ns. hypotuoksu, eli esimerkiksi suihkusaippua menee hyvin koko perheelle ja myös herkälle iholle. Itse asiassa sitä voi käyttää jopa vauvan kylvetykseen! Minusta on helppoa, että kylppärissä on suihkugeeliä, jota koko perhe voi käyttää huoletta, vaikka perheessä olisi pieniä lapsia.

Kevään ajan meillä on ollut testissä kuvassa näkyvä Elivon paketti ja tiedättekö mikä sieltä on noussut koko perheen ykköseksi? Arvasitteko? Kyllä, käsivoide. Tällä hetkellä käsiä pestään vimmatusti niin koulussa kuin päiväkodissa ja meiltä on ihan jokaiselta neljältä vuotanut rystysistä verta iltaisin. Elivon käsivoide on ihanan miedon tuoksuinen, eli sitä voi huoletta käyttää koko perheelle ja laittaa iltaisin (oma inhokkini on laittaa iltaisin hirveän voimakkaan tuoksuisia rasvoja, niin että koko sänky tuoksuu) ja mikä parasta, se imeytyy tosi nopeasti! Mies on meillä todella tarkka kosteusvoiteissa siitä, etteivät ne jää rasvaiseksi tunteeksi iholle ja Elivon käsivoide on mennyt hänelläkin ykköseksi.

Elivo puhdistusvaahto ja kasvovesi

Elivon puhdistusvaahto pesee meikit ja lian kasvoilta, mutta ei kuivata niitä. Minä olen meidän perheessä se, joka on tätä puhdistusta käyttänyt, yleensä niinä päivinä, kun olen saattanut olla meikittä ja halunnut puhdistaa kasvoilta päivän liat. Siis apua esimerkiksi pölyn määrää tällä hetkellä! Rinnelomalla käytimme aurinkorasvaa suojana ja se oli sen verran tuhtia, ettei kasvoja saanut puhtaaksi pelkällä vedellä, eli iltaisin kasvot on helppo pestä suihkussa vaahdon avulla.

Kasvovedellä voi vielä iltaisin viimeistellä puhdistuksen tai aamulla herättää kasvot. Tässäkin tuotteessa on hyvin mieto tuoksu ja se tukee ihon ph-tasapainoa.

Elivon vitamiinit: D-vitamiini, Omega-3 sekä magnesium

Meillä on ollut nyt testissä Elivon kolme vitamiinia. Käytän vitamiineja vähän kausittain monesti. Huomaan esimerkiksi huulistani, milloin B-vitamiinia tulee lisätä ja talven ajan olen syönyt vahvempaa D-vitamiinia, kuin mitä valon ja kesän tullessa tarvitsee. Elivon versiossa d-vitamiinia on 25 mikrogrammaa ja itse tabletti on pureskeltava sekä omenanmakuinen. Plussaa muuten kivan kokoisesta purkista, helppo kuljettaa esimerkiksi pesupussissa mukana!

Kalaöljy eli Omega-3 ei ole kuulunut omaan vitaminiiarsenaliini (joka muuten on ajoittain aikamoinen nappikasa), mutta nyt olen sitä testannut. Omega-3 rasvahapothan ovat välttämättömiä aivojen, sydämen ja silmien hyvinvoinnille. Meillä syödään suht usein lohta, joten en ennen tätä testiä ole syönyt kalaöljyä, mutta tiedättekö mitä! Koska siinä ei ole kalan proteiinia, se sopii useimmille kala-allergikoille. Eli jos kala ei voi olla osa ruokavaliotasi, kannattaa kokeilla tätä!

Magnesium on puolestaan tuote, jonka sanotaan parantavan unta ja palauttavan urheilusta. Otan magnesiumvalmisteet siksi aina iltaisin, että saisin niistä urheilun jälkeen parhaan tehon irti ja ehkä paremmat unet. Elivon kapseleissa on mukana myös kalsium ja d-vitamiini, eli hyvä setti luiden rakennusaineeksi!

Tällaista pakettia meidän perhe on testaillut ja sanoisin, että jo vuosia ja jatkossakin kylppäristämme löytyy jokin Elivon tuotteista. Purkkien sävyt vievät ajatukseni luontoon, vihreä metsään ja valkoinen lumeen, joten minun oli aivan pakko hipsiä tunturiin niitä kuvaamaan. Jos haluat testata tuotteita, niitä löytyy sekä apteekeista että tavarataloista.

Ja jos haluat tämän saman ihanan tuotepaketin testiin mikä meilläkin on ollut, toimi seuraavasti:

  1. Kommentoi tähän postaukseen, mikä paketin tuotteista kiinnostaa sinua eniten?
  2. Arvonta on auki myös Instagrammin puolella (@optimismia_katja), eli voit tuplata mahdollisuutesi voittaa osallistumalla myös siellä! Arvonta on auki loppuviikon, eli arvon voittajan sunnuntaina 25.4.21 klo 16!

Kyseinen paketti lähtee siis yhdelle seuraajistani! Onnea matkaan!

Pieniä isoja onnenhetkiä

Viime keskiviikkona palasimme reissun jälkeen rytinällä arkeen. Rytinältä se tuntui, kun omiin sänkyihin päästiin kello 01.30 (lapset onneksi nukkuivat hyvin myös autossa) ja aamulla seiskalta piti olla reippaana pystyssä ja suunnata kouluun ja hommiin. Väsytti hirveästi, kaapit olivat tyhjät ruoasta, hommat kasautuneet, kaikki reissukamat piti tietenkin purkaa ja pestä ja kotona oli odottamassa ns. karanteenikaaos, lasten leluja, pääsiäiskoristeita ja muita oli ympäriinsä. Tuntui ihan mahdottomalta keksiä mistä aloittaa.

Lisäksi 34 tuntia lumilautailua oli vetänyt lantion seudun ja lonkankoukistajani niin jumiin, että istuminen ja kassien purkaminen sattui. Seisominen ja makaaminen olivat ok. Venyttelin raivoisasti. Vielä pisteenä i:n päälle sain jonkinlaisen niskatulehduksen, joka turvotti imusolmukkeita kaulasta ja valvotti useamman yön. Tuntui jotenkin epätoivoiselta useamman päivän reissun jälkeen, reissusta palaaminen ei muutenkaan koskaan ole kivaa. Tuli jotenkin yrittäjyydenkin suhteen ihan totaalinen meltdown, pelottaa niin tämä epävarmuus siinä ylipäätänsä puhumattakaan koronan tuomista haasteista!

Viikonlopun onnenhetkiä

Mutta niin kaikki järjestyy, siihen täytyisi aina uskoa. Lopulta olin sunnuntaina aivan fiiliksissäni jo kaikesta. Mistä? No ihan tosi pienistä jutuista kuten:

  • Lapset ehtivät kolmessa viikossa kaivata ystäviään jo paljon. Oli ihanaa nähdä heidän onni, kun meillä oli kaveri yökylässä viikonloppuna.
  • Oikeastaan todella pienessä hetkessä kaikki tavarat oli purettu, pesty ja paikallaan reissusta. Samaan syssyyn lähti pääsiäiskoristeet ja viimeinen (köh) joulukalenteri.
  • Kävin esikoisen ja kaverinsa kanssa lenkillä eilen, he menivät pyörällä ja minä juosten. Näky lähijärvellä oli käsittämätön. Se lintujen määrä! Näimme mm. 9 joutsenta (ehkä se nro 10 oli jossain piilossa). Käsittämätön oli myös ihmisten määrä.
  • Mies kävi lasten kanssa lautailemassa lauantaina ja minä jäin kotiin töihin. Ajattelin, että ruuhka nyt kun viimeisiä viedään on valtava, mutta vielä mitä. Sappeessa oli viisi autoa parkkiksella.
  • Eilen tehtiin ihan älyttömän hyvää vihreää shakshukaa (IG:ssa ohje, mutta voin laittaa tännekin jos joku innostuu?). Olipa ihanaa aloittaa aamu kasalla vihreää!
  • Eilen myös avattiin grillikausi. IG:ssa heräsi niin paljon kiinnostusta miten mies savustaa kalaa pallogrillissä, että tästä pitää tehdä joku juttu!
  • Juoksukilometrejä kertyi 33km loppuviikosta, vaikka keskiviikkona vielä ajattelin, etten saa ikinä jalkojani auki siitä lautailukivusta.
  • Puhtaat lakanat ja siivottu koti tuntuivat ihanalta.
  • Lapset olivat niin onnellisia eilisestä kelistä ja pihalla nautituista mehujäistä. Heidän iloaan paikassa kuin paikassa on ihanaa katsoa!
  • Oma peilikuva tuntui taas enemmän omalta, kun kävin kampaajalla. Aikamoinen hiihtopummi-look oli koko loman, vaikka yritin jopa näihin kuviin jotenkin hiuksia laittaa, mutta tuulet eivät olleet hiuksille suotuisat!
  • Sain mielestäni todella kivan ja oman näköiseni mediakortin, jonka teki Hiljaila. Se toi intoa ja puhtia hommiin!


paita UHANA DESIGN/ farkut BY PIA’S/ takki PBO/ korvikset MAMAKORU/ kengät Prahasta

Maaliskuun asuäänestys ja arvonnan voittaja

Ihan tällaisia pieniä isoja arjen iloja siis tapahtui viikonloppuna, jotka siivittivät erittäin hyvään uuden viikon alkuun. Heräsin jostain syystä kello 6.20 uuteen päivään ja ehti olla rauhallinen aamu ennen lähtöä päikkyyn ja kouluun. Oli ihanaa, mieskin oli hämillään ettei ole yksin aamulla ylhäällä. Toivottavasti sielläkin herättiin hyvään uuteen viikkoon!

Maaliskuun asuäänestyksessä eniten puolestaan ääniä sai asu numero 2, en olisi ikinä ikinä uskonut että valitsette sen! Oli ihan ylivoimaisesti suosituin asu! Kiitos kaikille äänistä ja postaustoiveista! Arpaonni suosi puolestaan nimimerkkiä Laura, palkinto lähtee postiin tänään!

Huomasitteko jo arvonnassa olevan verkkokurssin? Blogissa on suhteellisen vähän osallistujia verrattuna Instagrammiin, eli hyvät mahdollisuudet voittaa! Käy osallistumassa, perjantaina alkaa kyseinen kurssi!

Mukavaa alkanutta viikkoa!