Miksi dyykkasin Englannissa roskia ja muita paljastuksia!

Olen tätäkin haastetta miettinyt pitkään, sillä sen myötä on oppinut ihmisistä monta uutta juttua. Tämä haastehan on pyörinyt niin facebookissa kuin blogeissa, joten nyt, kuukauden harkinnan jälkeen ajattelin pamauttaa joulukuun sillä liikkeelle. Apua, nyt on tosiaan joulukuu ja hei, se tarkoittaa sitä, että blogissa tulee avautumaan neljä kalenteriluukkua/arvontaa, yksi per viikko, jossa on tiedossa teille ihania juttuja. Samalla periaatteella siis kuin viime vuonna. Pysykää matkassa!

Mutta sitten tämä haaste, eli kuusi kertaa neljän kohdan paljastuksia. Skippasin työpaikoissa mm. ne ilmeisimmät ja uusimmat, jottei menisi liian henkilökohtaiseksi. Onko kaikki jo ihan tuttua huttua?

Neljä paikkaa, joissa olen asunut

1. Helsinki, syntymä- ja lapsuuskaupunki
2. Jyväskylä, koulukaupunkini ja henkinen kotini
3. Loughborough, Englanti, vaihto-opiskelupaikkamme, jossa asuimme miehen kanssa puhelinkaupan yläkerrassa, opimme lyömään oikeaan kohtaan lämminvesivaraajaa kun suihkuun meinasi jäätyä ja opimme, että keittiön hanaa ei avata tai vessaa vedetä jos joku on suihkussa!! Paikka, jossa kiukuissani kierrättäjäihmisenä kaivelin jopa vuokraisäntiemme, eli puhelinkauppaveljesten roskia, kun eivät viitsineet lajitella. Kaivoin siis pahveja ulos takapihan roskiksesta ja lajittelin. AHHAH! Olen vieläkin muuten aikamoinen kierrättäjänatsi, että ärsyttää jos ihmisillä ei erotella pahveja, biojätteitä yms. Mutta Englanti, henkinen kotini myös, pubikulttuuri ja juustokakkujogurtti Sainsburyssa!
4. Phuket, Thaimaa, olimme muutaman vuoden siellä töissä, asuntoja ehti olla viisi, joista kaksi samalla vuokranantajalla kerrostalossa, jonka katolla oli pooli. Siellä söin joskus aamupalan ja siellä lorvittiin joskus vapaapäiviä. Vuokra oli 200 euroa kuussa ja hintaan kuului siivous ja lakanat. Huh. Joskus parvekkeella oli käärmeen luomat nahat ja joskus hyppäsin puoli metriä ilmaan, kun hammasmukissa oli torakka. Voi Thaimaa ja muistot.

Neljä paikkaa, joissa olen työskennellyt

1. Mestarin herkku, Sokos Jyväskylä. Olin useamman kesän hyllyjen täyttäjänä ja myin mansikoita ulko-ovien edessä.
2. Hesburger. Työskentelin koko opiskeluajan, ensiksi rivityöntekijänä ja myöhemmin vuoropäällikkönä, lähes 4 vuotta väänsin burgereita. Muistan edelleen kerroshampparin reseptiikan ulkoa (lopetin 13,5 vuotta sitten), suosittelisin edelleen automaattisesti eurolla isompaa juomaa ja ranuja ja… EN OLE ELÄESSÄNI SYÖNYT YHTÄÄN KERROSHAMPPARIA liha”vammani” vuoksi. Mutta montakohan niitä ehdin tehdä ja myydä?
3. Matkaopas, Thaimaa. Elämäni rankin ja opettavaisin työ. Tarinoita piisaa ja paljon siitä ajasta!
4. Aikuisten maahanmuuttajien opettaja. Olimme kesän 2008 Suomessa Thaimaa-talvien välissä ja työskentelin maahanmuuttajien opettajana, opetin siis suomea heille. Hullun heterogeeninen ryhmä, jossa osa oppilaista ei osannut kirjoittaa omaa nimeään, osa halusi että kaikki käännetään englanniksi ja osa ei kyennyt keskittymään yhtään. Sai muuten käyttää luovuutta!

Neljä ohjelmaa, joita olen seurannut telkkarista

1. Ihan ykköset kasarilapselle: Melrose Place ja Beverly Hills 90210. Yhtään jaksoa en ole missannut.
2. Täydelliset naiset. Ai jai. Ostin piraattikopioita Thaikuista ja katsoin siellä läppäriltä sarjan loppuun. Siis niin hyvä, eikö?
3. Suoratoistosarjoista ykkösiä House of Cards, Sons of Anarchy (olen potenut karmeaa loppua kohta kaksi vuotta enkä pääse yli), OITNB
4. Tämän syksyn katsottuja Sorjonen ja Nousuvesi, tosi hyviä
(Katja, siinä luki neljä ohjelmaa, opettajatkin aina sanoivat että TIIVISTÄ nainen!)


paita FRENCH CONNECTION (second hand from REKKI)/ kaulakoru SNÖ OF SWEDEN (from REKKI)/ housut BY PIA’S/ takki VILA/ korvikset RIEMUpuoti/ kengät PALMROTH (saatu)

Neljä paikkaa, joissa olen käynyt

Miten tähän voi valita jotain? Lähtisinkö valkkaamaan vaikka erityisimpiä? Parhaita muistoja? Hmm. Yritetään.

1. Tansania. Olin ensin yksin pari viikkoa tekemässä graduhaastatteluja ja sitten mieheni lensi Kilimanjaroon, jossa kohtasimme ja olimme viikon safarilla. Aika yksin Afrikassa oli opettavaista ja vähän pelottavaakin, oli kurjaa mm. saada raju vatsatauti ja sairastaa yksin, kiipeillä majapaikassa karkuun lattialla juoksevia hiiriä ja tehdä haastatteluja kulttuuri- ja kielimuurin yli. Safariviikko oli MIELETÖN, Serengeti oli jotain sanoinkuvaamatonta, meidän opas mahtava ja kun istui telttansa edessä juomassa illan viinilasillista ja edestä juoksi seeproja – en voi kuvailla sanoin sitä tunnetta.

2. EuroDisneyland Pariisi. Kävimme ekan kerran vuonna 1992 ja se jäi lapsen mieleen ikuisiksi ajoiksi, olimme yötäkin alueella ja tutkimme valtavaa puistoa kaksi päivää. Palasin paikkaan vuonna 2006 mieheni kanssa ja joskus vielä vien lapsetkin. Olen henkeen ja vereen Disney-hupsahtanut.

3. Khao Sok, Thaimaa. Yövyimme kylässä, joka on rakennettu veden päälle. Majat olivat niin matalia, ettei mahtunut seisomaan ja ne heiluivat nukkuessa. Hampaat pestiin hökkelin edessä ja uimaan hyppäsin suoraan sängystä. Ihan käsittämätön paikka ja kokemus tämäkin.

4. Irlanti. Kävimme Braveheartin kuvausmaisemissa ja ihastuin valtavasti Irlantiin, Dubliniin ja tuohon mielettömään luontoon. Mietiskelin Mel Gibsonia kirmaamassa kummuilla ja hengittelin viileää ilmaa.

Neljä ruokaa joista pidän

1. Vuohenjuusto. A niin, ei se ole mikään ruoka. No vuohenjuustosalaatti, vuohenjuustopiirakka, vuohenjuusto paistettuna, kylmänä… Juustot nyt ylipäätään, oikein sellainen hirveän homeinen sinihome, chiligouda (ai niin, muttei nämä ole kai mitään ruokia. Kerroinpa vaan).
2. Kasvissosekeitot.
3. Sushi.
4. Täydellinen sienirisotto.

Neljä juomaa joista pidän

1. KABUM, nyt yllätytte: TEE!
2. Tykkään ja välttelen parhaani mukaan: Pepsi Max ja Zero cola.
3. Glögi (no miten tuli mieleen näin joulukuussa)
4. Skumppa. Tosi kuiva ja kupliva.

Tuliko mitään uutta? Ja hei, asussa on parikin osaa kirppikseltä, minulle uudelta tuttavuudelta, kannattaa kurkata!

Iloista joulukuun ekaa! Kertokaa, jos joku kohta yllätti!

Moschino. Ja aviomies vastaa vihdoin 31 kertaa

Tähän postaukseen nähtiin paljon vaivaa. Lokakuussa luin monesta, monesta blogista haasteesta ”aviomies vastaa 33 kysymykseen”-juttuja ja ajattelin, että kuulostaisi hauskalta. Oma mies kuitenkin koki kysymykset liian henkilökohtaisiksi ja otti asiasta paineita, joten odottelin vastauksia muutaman viikon. Sanoin, että saa skipata kysymyksiä, mutta se ei helpottanut. Nyt sain kuitenkin ”parin” kyselyn jälkeen vastaukset koottua!

Ja asusta! Kun sähköpostini kertoi, että minulla on viimeistä päivää iso synttärialennus voimassa, päätin kurkata onko H&M Moschino-mallistoa jäljellä. Oli jäljellä ja oli juurikin rakastamaani Disney-kuosia ja toista rakastamaani asiaa – huppareita. Tilasin synttärialellla Disney-Moschinon ja ajattelin sen sopivan täydellisesti monta vuotta palvelleiden skin pantsien kanssa. Voitte uskoa, että tehtyäni tilauksen hymyilytti, kun luin kollegan postauksen. Oikeasti! Ja asukuvat julkaisimme näköjään samana päivänä. Tämä asu oli niin minua ja letti asuun sopiva, että nukuin se päässä kaksi yötä kampaajan jälkeen. Ihana huppari vai mitä? Ja sitten niihin kysymyksiin!

Mitä oikeasti ajattelit minusta ensitreffeillämme? 
Ainakin muistan ajatelleeni että kaikkea sullekin ehtinyt tapahtua. (Olin silloin 18v)
Nauranko vitseille, mitä en oikeasti tajua? 
Et. (Nauran todella harvoin millekään vitseille.)
Pidänkö halailusta?
Todellakin.
Haluanko pienet vai isot häät?
Halusit, isot ja kivaa oli.
Olenko koskaan rikkonut lakia?
(Tietääkseni) et ylinopeutta kummempaa.
Millainen on voileipäni?
Mieluiten hyvä sämpylä tai Stokkan herkkulimppu jolla juustoa, ohuelti rasvaa ja kurkkua. (Hymyilin kohdassa ohuelti <3 Ehdottomasti vähän rasvaa!)


Millaista musiikkia kuuntelen mieluiten?
Apulantaa ja ysäriä, joskus Kaija Koota.
Mitä pelkään?
Montaakin asiaa, lähinnä vakavat sairaudet tms.
Kestänkö stressiä?
Kyllä sikäli että saat stressin allakin asioita aikaan, mutta stressaat myös paljon monia asioita. (Tämä kuvasi niin täydellisesti elämääni)
Oudoin tapani?
Mitään tosi outoa ei tule mieleen, itse taisit pitää outona pizzan leikkaamista saksilla, mutta onko sekään niin kummallista. (Olen oppinut pizzan leikkaamisen saksilla kaverin äidiltä vuonna 1990 ja kyllä sitä joskus pidettiin outona! Mutta nykyään kaikki tekee niin?)
Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?
Sairaanhoitaja, ei neuloja, ei myöskään luokanopettajaksi. (Tämäkin oli aika yllättävä, olen kasvatustietelijä ja työskennellyt myös maahanmuuttajien opettajana)
Jos saisin viettää päivän jonkun kuuluisan, elävä, kuolleen tai ihan kenen kanssa tahansa. Kuka se olisi?
Apulannan Toni tai Kurt Cobain. (Tiesin että tiedät! Tonin sylissä olen jo istunut, joten valitsisin Kurtin <3).
Voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?
Varmaan matkustaisit/matkustaisimme paljon ja ehkä talo jostain lämpimästä paikasta.
Mikä väri vastaisi persoonaani ja miksi?
Pinkki, tarvitseeko selittää.
Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä? 
Jos eivät kunnioita sovittua, kuten sovittuja tapaamisia.
Mikä on suosikki roskaruokani?
Joskus oli sipulirenkaat ja mozzarellatikut. Haikeana aamuna ehkä pizza. (En ole syönyt tikkuja edes haikeana aamuna 10 vuoteen, muistan kun söin mozzarellatikkuja vuonna 2005. Pizzaa kyllä olen syönyt tänä vuonna, mozzarellaan en pysty enää. Niin, siinä lukikin joskus!)
Rumin vaatteeni mistä minä pidän, mutta sinä et? 
Ei niitä niin ole, joitain vähän outoja muttei mikään nouse niin mieleen.
Kun olen kipeä, haluanko että minua hoidetaan vai olenko mieluummin yksin kunnes paranen? 
Ainakin näin pienten lasten aikana, varmaan olisit yksin.
Kun riitelemme miten käyttäydyn?
Huudetaan ja sitten vähän mökötetään, ”hyväksi havaitulla” kaavalla kai jo mennään näillä vuosilla.
Menemme ravintolaan, mitä tilaan?
Valkkaria, salaatin jossa hyvää juustoa.
Minkä asian äärellä voisin viettää tuntikausia?
Hyvä kirja, omat harrastukset tietty, ei taida tunti pitkälle riittää blogin kanssakaan. (Ei, mutta juoksuun riittää onneksi)
Mikä saa minut todella vihastumaan?
Ehkä sama kuin ärsyttää ja epäoikeudenmukaisuudet.
Entäs piristymään?
Liikunta. Yllättävät kauniit/hyvät teot. Lasten ilo.


paita HM x MOSCHINO/ housut KATRI NISKANEN/ kengät DR. MARTENS/ korvikset CORUU/

Millainen olen vaimona?
Hyvä. Ei jää epäilyä ettetkö haluaisi tehdä asioita yhdessä ja ylläpitää parisuhdetta yhteisillä tekemisillä kuten reissuilla.
Kumpi sanoin ensin “rakastan sinua” ja missä se tapahtui?
Varmaan minä… (Niin sanoit. Muistan vielä sen paikan ja päivän kesäkuussa 2001. Mutta muistit että sinä, ihana!  <3)
Mitä teen heti ekana aamulla? 
Jos mahdollista juot teetä.
Millaisia vaatteita käytän kotona?
Jos olet päivällä pukeutunut kaupungille pidät samoja iltaan asti, muuten ehkä trikoita ja hupparia.
Mitä kotiaskaretta en osaa hoitaa? 
Lampunvaihto. (Ruohonleikkuu, renkaanvaihto, yms…)
Kumpi määrää kaapin paikan?
Pienissä ja keskisuurissa sinä ja isoja asioita onkin vähemmän.
Mikä on paras luonteenpiirteeni?
Ahkeruus ja tunnollisuus, pehmeämpänä sanon, että haluat lähimmäisille hyvää ja muistaa heitä kun vähänkin aihetta on.
Entä paras piirre ulkoisesti?
Urheilullisuus näkyy kivalla tavalla =)
Ihanin yhteinen muisto?  
Ehkä kuitenkin tyttöjen syntymät, kaiken jännityksen jälkeen molemmat terveinä.
<3

Tuliko uusia juttuja? Mitä pidätte yhteistyömallistosta?

Edit. Vasta luettuani muiden vastauksia tajusin, etten ole aikanani siirtänyt miehelle kaikkia kysymyksiä ja niitä onkin vain 31 kappaletta, joten otsikkoa muokattu.

Minä rehellisimmilläni

Koska blogi on siirtynyt uuteen pohjaan, tuli joku tarve kirjoittaa esittelyä. Suurin osa teistä on kuitenkin varmasti jo ”entuudestaan tuttuja” seuraajia, joten ajattelin napata tänne vähän aikaa sitten blogeissa kiertäneen kyselyn tähän väliin. Asukuviksi pääsivät harvinaisesti trikookuvat, sillä niitä ei juuri blogissa nähdä, mutta olen kyllä ihan älyttömän paljon vapaa-ajallani juoksukamoissa, trikoissa ja lenkkareissa. Lokaatiokin on totuudenmukainen, viime vuosina on tullut vietettyä aikaa leikkipuistossa ihan urakalla! Tätä Adidaksen settiä olin katsellut jo pitkään, mutta kun tuli Budapestissä puoleen hintaan alessa, kävi sortuminen. Aika väriläiskä syksyyn! Ja sitten ne kysymykset.

Avioliittoja?

Tämä yksi, 14. vuosi menossa.

Kihloissa?

Kahdesti.

Lapsia?

Kaksi ihanaa ja eläväistä tytärtä.

Lemmikkejä?

On ollut koira, hevonen, marsuja ja hamsteri, tällä hetkellä ei ole eikä tule, varmasti alan harkitsemaan kun lapset kasvavat.

Tatuointeja?

Kaksi ”oikeaa”, lisäksi nyt tasan viikon vahingoittumana reidessäni säilynyt lasten siirtokuvatatska, jolle hieroja nauroi ääneen maanantaina. Ah. :D

Lävistyksiä?

Ei korviksia kummempaa, isot neulat ovat liikaa minulle.

Muuttanut?

Hei vastasin tähän edellisessä kyselyssä, väittäisin että sain tulokseksi 16 kertaa, 11 osoitetta miehen kanssa.

Ottanut lopputilin?

Kahdesti. Ei kun kolmesti, unohdin olleeni kaksi viikkoa puhelinmyyjänä kunnes riitti.

Ollut saaressa?

Veneellä on soudettu pieniin saariin höhhäilemään, mutta ihan yöpynyt ainakin Rayan saarella monen monta kertaa Thaimaassa asuessa. Siellä ei ollut ihan samanlaista silloin kuin miltä esim. Martina ja hengenpelastajat-sarja antoi ymmärtää nykytilanteesta.

Ollut lentokoneessa?

2,5 viikkoa sitten.

Onko joku itkenyt vuoksesi?

On, muutamakin. Ehkä eniten jäänyt mieleen, kun vanhempani saattoivat minut lentokentälle lähtiessäni Tansaniaan yksin tekemään graduhaastatteluja pariksi viikoksi. Isäni itki lasin takana ja mietin, että mitä se nyt itkee, olen pari hassua viikkoa siellä. Omien lapsien myötä ymmärrän miksi itki.

Rakastunut?

Kyllä.

Ollut ambulanssissa?

Eka kerta taisi olla kun sain sukeltajantaudin ja matkasin Lantalta Phuketin sairaalaan neljä tuntia ambulanssilla. Tai kolme. Pitkältä tuntui kuitenkin. Viimeisin kerta oli elokuussa, tasan 2kk sitten.

Luistellut?

Viime talvena tuli elvytettyä hiihto sekä lautailu, mutta luistelu ei innosta kyllä. Vastaisin, että vuonna 2002 viimeksi.

Surffannut?

En, ei riitä rohkeus!

Ollut risteilyllä?

Usein, viimeksi heinäkuussa, ensi kuussa taas!

Ajanut moottoripyörällä?

Ajoin A-kortin vuonna 2008 ja silloin sain oman moottoripyörän. Se meni myyntiin muistaakseni kesällä 2012 raskaana ollessani. Itku meinasi päästä. En ole siis alkukesän 2012 jälkeen ajanut.

Ratsastanut hevosella?

Perjantaina menin pari kiekkaa issikalla, kesällä olin issikkavaelluksella, nuorempana lähes päivitttäin.

Lähes kuollut?

No en, mutta denguekuume oli kyllä aika hurja tauti.

Ollut sairaalassa?

Tänä vuonna kolmesti jo itse, neljännen kerran kävin katsomassa potilasta. Lasten syntymien myötä tietenkin, leikkauksissa kolmesti, denguekuumeessa vietin 9 päivää sairaalassa, sukeltajantaudissa 4, kuopus meinasi syntyä keskosena ja silloin makasin 8 päivää sairaalassa jajaja. Ei ole vieras paikka ja mielenkiintoista oli seurata, miten erilaista Suomessa ja Thaimaassa on maata sairaalassa. Thaimaassa oli yksi ihminen joka toi lääkkeet, toisen tehtävä oli mitata kuume, kolmannen tyhjentää roskis ja niin edespäin.

Suosikkihedelmä?

Pomelo, mango ja tuore luumu.

Aamu vai ilta?

Ilta. Joskus ihan rauhallinen aamu.

Lempiväri?

Violetti ja vaaleanpunainen.

Nähnyt jonkun kuolevan?

En muita kuin eläinten.

Viimeisin puhelu?

En ehkä kehtaa kertoa. Soitin hotelliin, kun unohdin sinne laturini! Onneksi löytyi.

Viimeisin viesti?

Lastenhoitajalle.

Kahvi vai tee?

Tee tee tee teeeee! En ole koskaan juonut kahvia.

Kissa vai koira?

Koira, ehdottomasti. Jotenkin vähän pelkään kissoja.

Paras vuodenaika? 

Syksy, kesä, talvi, kevät. Kaikki omalla tavallaan ihania, mutta tuossa parhausjärjestys.


paita ja trikoot ADIDAS/ takki ONLY/ lenkkarit NIKE/ kello SUUNTO SPARTAN

Aika hauskan erilaisia kysymyksiä vai mitä! Ja muuten, vaikka jalassa on nyt viidennet Niken Vomerot putkeen, ehdottoman luotot juoksukenkäni, nuo Adidaksen kuosit ovat vaan jotenkin supervastuttamattomia! Vai onko liikaa itsellesi?

Pirteää keskiviikkoa toivotan kaikille! Oliko yhtään yllättävää vastausta joukossa?

P.S. Tänään ja huomisaamuna ehtii niin blogin facebookissa kuin Instagrammissa @optimismiakatja osallistua Karmivan karnevaalin lippujen arvontaan! Hyppää mukaan, huippukivaa tekemistä syyslomalle!