Miksi ihminen tarvitsee lomaa loman jälkeen?

Saavuimme eilen illalla Kuusamoon. Taas. Ihan järkyttävän nopeasti lensi eteenpäin 11 viikkoa ja olemme täällä taas. Ensimmäisenä kurvasimme Prismaan ruokaostoksille ja hymyilytti, kun kassajonossa meidän edellämme oli Holiday Clubin ravintolan tarjoilija. Heti saapumisen jälkeen tuttu naama, kuin olisi kotiinsa tullut!

Mitä ihmettä me teemme täällä toisen kerran tänä keväänä? Niin, syitä on monia. Viikko 5 Kuusamossa oli todella ihana ja maisemat olivat kerta kaikkisen satumaisia. Se tykkylumen määrä, vaaleanpunainen taivas, joka ikinen hiihtolenkki yksinään metsissä – olin todellisessa talven ihmemaassa.

Sitten taas toinen puoli. Kuopuksemme ei oikein suostu menemään nukkumaan uusissa paikoissa, joten koko viikko mentiin vähän liian lyhyillä unilla. Pakkasta oli saapuessa -29 astetta. Seuraavana päivänä -27. Se teki sen, että me miehen kanssa hiihdimme, puuhasimme ulkona ja pärjäsimme, mutta lapsilla oli tiukempaa. Esikoinenkin laskettelin innoissaan -17 kelillä, mutta kuopus suuttui keleistä totaalisesti. Hän ei vaan halunnut olla ulkona pukemisesta huolimatta ja hermostui joka käänteessä kylmyyteen. Ymmärrän, lämmön ystävä ja vielä niin pieni, ettei liikekään pitänyt täysillä lämpöisenä.

Sitten oli se puoli, mistä perjantaina kirjoitin. Kun äiti lähtee lomalle, eikä sitten olekaan ollenkaan lomalla. Olin sopinut tuon viikon sisään aika monta yhteistyötä ja tein selkesti liikaa hommia. Ei kukaan perheestä valittanut, mutta itseäni harmitti, että velvollisuuksia ja aikatauluja oli vähän liikaa.

Sitten oli se meidän perheen pakkomielle, aktiivisuus huipussaan aina. Se on sisäänrakennettu minuun ja mieheen, kun on uusi paikka täytyy nähdä kaikki. Pulkkamäet, laskettelurinteet, lumikenkäilyt, vesiliukumäet, läskipyöräilyt, porot, kaikki! Meillä on vielä molemmilla miehen kanssa samat intressit, haluamme molemmat hiihtää, lautailla, kuntoilla, pyöräillä, olla lasten kanssa ja nähdä kaiken. Se vie ison osan päivästä, kun esimerkiksi urheilu on pääsääntöisesti tehtävä peräkkäin, sillä parivuotias lapsi ei vielä pärjää mukana rinteissä. Eikä siinä mitään, minä mielelläni laskin tubing-mäkeä hänen kanssaan miehen ja esikoisen lasketellessa, mutta sitten oli vähän kurjaa yksinään lautailla ja viestitellä koko ajan, onko tytöillä jo väsy, pitäisikö tulla takaisin ja miten menee. Sen kerran kun sain oman hetkeni, otti hissi ja pysähtyi 20 minuutiksi. EI! Näin ei voi tehdä, jos ajattelet puoli tuntia varastavasi yksin. Sitten siinä hississä lauta jaloissa viestittelin miehelle, että tähän jäi ja sain laskettua yhden mäen.

Kun istuimme vikana iltana saunassa, aloimme juttelemaan viikosta. Siitä, että rinnetouhu jäi ihan kesken, se ja se asia jäi tekemättä. Heitimme ilmoille ajatuksen, jos saisimme käyttää vanhempieni lomaosakeviikon 11 viikon kuluttua. Onko silloin edes lunta? No itse asiassa olemme olleet nuoruudessani usein Iso-Syötteellä huhtikuussa ja nehän olivat parhaita laskuaikoja. Koko aikaisen kevään ajan olen toivonut takatalvea ja sitä, että Kuusamossa säilyy lunta ja iloinnut kylmenevästä keväästä tällä viikolla. Olemme sopineet lastenhoitajan kahdelle päivälle niin, että menemme kaksin lautailemaan, jotta ei tarvitse yksin olla. Toivottavasti suunnitelma toteutuu.


paita POMP DE LUX/ housut BY PIA’S/ kengät ADIDAS/ takki H&M/ korvikset MAANANTAIMALLI

Oli jännää saapua tänne eilen. Poissa on mahtava talven ihmemaa, pulkalla ei voi enää kulkea sulilla teillä, lumi on ruskeaa. Asteita on 35 enemmän kuin alkuvuonna. Hotellin edestä ovat poistuneet hurjan upeat jääpatsaat. Ihmiset pyöräilevät kadulla. Se satumaisuus on kadonnut. Miehellä ei ollut lomaa, eli hän joutui tekemään tunnit sisään ja se on tuntunut arjessa pari kuukautta. Mietin monesti homman järkevyyttä.

Ja samalla – lapset lähtivät penkkaan puuhailemaan saavuttuamme. Ketään ei palellut. Sen sijaan, että itse olisin stressannut tavaramäärästä ennen kuvia, kippasin reteästi vaatteet lattialle kasaan. Ja siitä sitte jatkettiin saunaan. Siinä missä pimeäkin tuli viideltä alkuvuodesta, nyt valoista on ysiin asti. Kaikkea mahdollista on kokeiltu ja paljon nähty, joten nyt keskitytään pariin lajiin, avataan ehkä välillä kirjakin, juodaan teetä ja saunotaan. Ollaan. Olen sopinut yhden kuvausreissun viikolle ja siinä se.

Lomalla on ”vaikeaa” olla ja unohtaa kaikki hommansa, varsinkin kun tekee sellaista, mistä tykkää kuin hullu puurosta. Toki kuvaan ja puuhaan tälläkin lomalla, mutta en päivitä kahta Instagrammia ja stressaa, että onhan joka nurkka tutkittu ja kuvattu. Uudessa paikassa ei aina tiedä, mihin lähtisi ja mitä testaisi. Ykköstoiveena on lautailu ja hiihto tällä kertaa.

Siinäpä syitä, miksi ihminen alkaa loman loppuessa kaivata lomalle. Katsotaan kuinka tällä kertaa onnistuu rentoutuminen, yritän parhaani. Nämä kuvat on otettu Tampereella, jonne saatiin taas alkuviikosta valkoinen maa, joten sopii hyvin keväiseen hiihtolomafiilikseen!

Oikein rentouttavaa sunnuntaita kaikille! Kuka tunnistaa ongelman, ettei osaa olla lomalla?

Nainen junassa

Käsi ylös, onko siellä ketään, ketä nämä karmeat kelit eivät harmittaisi? Meillä on mennyt aikaa sairastellessa, itseltäni lähti ääni, yksi alkoi oksentaa ja näin ollen tytöille tuli viikon tauko päiväkodista. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei ole ollut juuri omaa aikaa milloin tarttua näihin blogijuttuihin. Nyt kun pääsimme taas poppoolla pihalle ja olisin itse pitkästä aikaa juoksukunnossa, ei voi kuvitellakaan juoksevansa tuolla jäätiköllä! Lapset kaatuilivat koko ajan ja kun sinnikkäästi menimme luistelemaan, tuuli niin että meinasivat lentää sen myötä. Voi itku. Tuuli oli mukana myös näissä asukuvissa, joissa tukka meinasi lähteä päästä ja siksi käsi on tukassa lähes joka kuvassa. Olen niin asunut tässä Uhanan meduusa-paidassa, heillä on kyllä maailman kauneimmat collarit!

No, onneksi nämä nyt eivät ole elämän isoimpia juttuja ja ajattelin tulla kertomaan teille kuinka kohtasimme junassa sunnuntaina naisen. Tuo nainen oli minusta upean tyylikkäästi ja epäsuomalaisesti pukeutunut ja päätin sitten kommentoida sen hänelle. Mies usein ihmettelee, kun tulen junista ja busseista täynnä tarinoita, mutta näin kävi tälläkin kertaa. Tuosta kommentistani lähti tunnin kestänyt keskustelu, jossa kävimme läpi sitä, mikä elämässä ja työelämässä on tärkeää. Kuinka hänkin tekee nyt töitä, joissa on oikeasti kivaa. Kuulimme koskettavan kertomuksen siitä, kun nainen oli perheineen ollut tsunamissa. Sen kuunteleminen oli hyvin koskettavaa ja hän kuvaili veden liikettä niin, että näin silmissäni ne kauhut ja hotellista ulos paiskautuneet ammeet ja vessanpöntöt.

Tunnistin naisessa hirveästi samoja luonteenpiirteitä kuin itsessäni ja kun hän heitti pari kommenttia miehensä luonteesta naureskelimme oman mieheni kanssa molemmat. Kuulosti nimittäin erittäin tutulta! Levottoman ja fiilispohjalta elävän naisen kanssa pitää selkeästi olla rauhallinen ja järkevä kanssaeläjä. Vaihdoimme fiiliksiä siitä, miten matkoilla tulee aina tehtyä kaikkea ja nähtyä paikkoja, koska miehemme jaksavat ottaa selvää ja kartoittaa vaihtoehtoja etukäteen. Itse on vain sellainen huuhaa-heittäytyjä. Ylitin itseni viime vuonna, kun tein Köpiksen reissulle kolme pöytävarausta!


paita UHANA DESIGN/ farkut BY PIA’S/ kengät SO WHAT/ takki HALTI (saatu)/ korvikset CORUU (saatu)

No mutta. Tuo nainen oli hirvittävän inspiroiva. Isoäiti jo, mutta nuori sellainen. Täynnä tarmoa, energiaa, kuplivaa iloa ja ennen kaikkea elämäniloa. Hän eli täysillä ja teki sitä, mitä rakasti. Inspiroiduin hurjasti tuosta naisesta junassa ja olin vähän pahoillani, kun hän jäi puolivälissä matkaamme pois junasta ja juttu katkesi. Hänen naurunsa jäi soimaan korviini ja tyylinsä ilahdutti. Kyllä kuulkaa kannattaa höpöttää vieraille ihmisille, siitä voi voimaantua ihan tosissaan ja saada eväitä omaan ajatteluun. Suosittelen! Kerran kun juttelin junassa vierustoverin kanssa, kuulin hurjat tarinat kuinka hänet oli pahoinpidelty Berliinissä ja mihin kaikkeen se oli johtanut. Mutta se onkin jo toinen tarina, nyt vain suosittelen, että jutelkaa vieraille ihmisille, ihan missä vain!

P.S. Tammikuun asuäänestys päättyi ja palkinto lähti Pirkolle! Voittaja-asuksi valitsitte puolestaan asun numero 3, joka löytyy tästä postauksesta. Kiitos kaikille osallistuneille!

Täyrelliset farkut

Hui hirveä mikä määrä lunta tuli eilen! Minä olin putsannut kahteen mennessä iltapäivällä ulkoportaat viidesti ja auraamattomilla teillä lopulta vedin perässäni babyjoggereita, jotka ovat aika keposat tällaiselle säälle. Mutta kun tuplat olivat jo kauppareissulla kastuneet läpimäräksi niin… Paras liikkumaväline oli eilen kyllä pulkka, harmi ettei siihen voinut kuopusta päiväunille nukuttaa. Tuliko kaikkialla näin kamalasti märkää lunta? Oliko itselläsi ongelmia? Junat ovat kyllä aina ongelmissa tällaisen märän lumen myötä, jalan liikkuminen oli siis ehkä paras liikkumismuoto kuitenkin!

perfectjeans+bypias+byemka perfectjeans+bypias+tampere perfectjeans+bypias+garcia

Otsikon lainasin kuopuksen suusta, sillä hän meni ja oppi täydellisen R-kirjaimen puolentoista vuoden iässä. Hämmästyin tätä suuresti ja kuulostaa niin hassulta, kun kirjain pärähtää pienen suusta. No, nyt kun taito on ollut hänellä muutaman viikon, on hän alkanut vaihtaa D-kirjaimen ärräksi. Siis sillä tavalla pohjanmaalaisittain, tiedätte? Sujuvasti hän pesee KÄRET, toteaa kysymykseen EN TIERÄ, toteaa minä LÄHREN nyt ja muuta vastaavaa. Tiedättekö, se alkaa tarttua! Siksi en voinutkaan kirjoittaa otsikkoon täyDelliset farkut vaan niistä tuli täyRelliset. Kuopuksen innoittamana.

Mitkä nuo täydelliset farkut sitten ovat? Olen jo pitkään katsellut By Pia’sin sivuilla Perfect Jeanseja ja kun tulivat isoon Black Friday-aleen, tilasin ne vihdoin. Ja ovat kyllä mukavimmat farkut ikinä, vyötärö tulee tarpeeksi ylös ja ovat ihanan pehmeät. Kohtuullisen reilua mallia tosin, eli menevät vähän boyfriend-farkkuosastolle. Minulla on päälläni koko XS ja näette, ettei silti mikään ihan ratakireä, joten kannattaa ottaa tämä huomioon jos housuista innostuu! Lisäksi tykkään siitä, että napit ovat edessä vähän tuolla tavalla sivussa. Ja rakastan rikottuja pintoja, mitkä aiheuttavat taas muissa kauhua. Niin äidissä kuin tyttärissä, jotka hokevat, että mummi korjaa äidin housut. Hah!

En muuten edes muistanut, että Tampereellakin on nykyään By Pia’sin liike Finlaysonilla, se tuli vasta mieleen kun kysyttiin noudanko farkut niin säästän postarit. Näin tein ja ihastelin samalla kaunista liikettä, kannattaa piipahtaa!

täydellisetfarkut+bypias perfectjeans+täydellisetfarkut perfectjeans+bypias
paita NEO NOIR (By EmKa)/ neuletakki GARCIA (By EmKa)/ farkut BY PIA’S/ takki VILA (alessa täällä*)/ korvikset POOLA KATARYNA/ kengät PRAHASTA

Näihinkin kuviin saatiin viikonloppuna lunta Jyväskylässä, nyt sitä piisaisi Tampereellakin. Jännittää pysyykö se jouluun, en edes uskalla katsella mitä sääennustukset lupaavat! Toivotko itse valkoista joulua, vaikuttaako fiilikseen vai pääsetkö tunnelmaan ilman luntakin?

Ja hei, yli puolet joulukalentereista avattu! Huh, äkkiä se aika menee. Toinen kalenteriluukku on auki vielä tänään, käy osallistumassa! Iloista keskiviikkoa!

*mainoslinkki