Tasan kaksi vuotta pysäyttävästä päivästä.

Minä ajattelin kuulkaa, että tulen aivan täynnä tarmoa kotiin lomalta. Kyllä itse asiassa jollain tapaa olinkin ihan täynnä energiaa ja hyvää mieltä, mutta maanantaina huomasin, että kolme rinnepäivää, kuusi hiihtopäivää, kuusi uintipäivää, pulkkamäet, jumpat ja safarit painoivat kropassa. Purin vielä vauhdilla kaikki laukut ja pesin pyykit, tiistaina urakoin viikon sähköpostit pois ja osallistuin skype-keskusteluun ja samalla yritin napata taas kiinni siitä ajatuksesta, että olen arkisin yksin. Se vaatii vähän totuttelua.

On siis ollut hullu hoppu ja pari päivää ihan jäätävä väsymys, unettomuuskin hiipii aina mukaan kuvioon, kun tunnen, että vuorokaudesta loppuu tunnit. Kyllä siitä toisesta aikuisesta on ihan järjetön apu arjessa, sen huomaa kun jää yksin. Lomalla kuviosta tippuu vielä pyykinpesut ja siivoilut, eli kaikki aika käytetään ulkoiluun, touhuun ja yhdessäoloon. Olen ehkä maailmankaikkeuden huonoin lomalta palaaja, mieli laahaa vielä muualla ensimmäisen viikon ja haikeus on kova!

desigual+neuletakki+vuokatti desigual+knitweardesigual+knitwear+secondhand

Mutta. Sitten kolikon toinen kääntöpuoli. Minä rakastan touhuta ja puuhata lasten kanssa. Ja olen onnellinen kun jaksan ja pystyn. Tämä päivämäärä on nimittäin piirtynyt lähtemättömästi mieleeni kahden vuoden takaisten tapahtumien vuoksi. Niille, jotka eivät muista tai eivät olleet tuolloin vielä matkassa, kerron tiivistelmän.

Menin sairaalaan näytille verenvuodon takia raskausviikolla 33. En ollut enää hirveän huolissani, sillä tuo vaiva oli ollut mukana lähes koko odotuksen. Viikonloppuna olimme käyneet Disney on Ice-showssa ja matka oli ollut tuskainen, autossa istuminen teki sen, että maha oli kivikova koko ajan. No, sen jälkeen olo helpotti ja unohdin asian.

Tuolla sairaalakäynnillä lääkäri totesi tylysti, että tämä vauva on syntymässä, ei saa syntyä. Sinä menet suoraan osastolle ja saamaan kortisonipiikkejä, etkä saa liikkua. Järkytyin ihan hirveästi, itkin valtoimenaan paniikissa ja mies, joka odotti työpäivän kesken lounastunnilla sairaalan kahviossa esikoisen kanssa, viestitteli, että mikä tilanne. En muista tuosta hetkestä mitään. Seisoin käytävässä joku lappu kädessä, minua saatettiin osastolle, ehkä soitin (?) miehelle hysteerisen puhelun ja kerroin tilanteen. En edes muista, miten ratkaisimme sen päivän, sillä esikoinen oli kotihoidossa ja miehen oli tarkoitus palata töihin. Päässäni risteili kaiken maailman kauhukuvat ja sairaalassa olo oli hirveää.

Siitä alkoi päivä kerrallaan eläminen, täysi makaaminen, päivä kerrallaan sen keksiminen, kuka hoitaa esikoista. En pystynyt nukkumaan sairaalassa, minuun pistettiin jos jonkinmoista ainetta, kortisoni aiheutti ihan hirveät sivuoireet ja vähän väliä joku tuli ottamaan supistuskäyrää ja hoki ”oi voi voi, nämä ovat ihan synnytyssupistuksia, ei saisi olla”. Itkin silmät päästäni kuuden opiskelijan keskellä, joiden tutkimuskohde olin ja kuuntelin, kun lääkäri selitti, että tämä vauva voi syntyä milloin vain. Opiskelijat katselivat muualle ja vaikuttivat vaivaantuneilta, minä tunsin itseni esineeksi. Teki mieli kirkua.

Kun eräänä yönä itkin ääneen käytävässä, tuli toinen äiti luokseni ja kertoi olleensa jo viikkoja osastolla ja ymmärsi kuinka hirveää siellä olo on. Hän oli päässyt viikolle 32 ja toivoimme yhdessä viikkoja lisää. Kun tapasin hänet seuraavana päivänä, hän voipuneena ilmoitti, että vauva oli pitänyt leikata vain tunti keskustelumme jälkeen ulos. Toivoin parasta hänelle ja vauvalle. Yhdessä huoneessa oli äiti, jonka vauva syntyi viikolla 24. Tuo osasto oli jotenkin niin täynnä toivoa, epätoivoa, surua ja äitejä, jotka kulkivat surullisena käytävällä, että ajattelin kahdeksassa päivässä tulevani hulluksi.

desigual+pieces+vuokatti desigual+vuokatti
farkut LINDEX/ toppi NEO NOIR/ neuletakki DESIGUAL (second hand)/ kengät MUSTANG/ pipo PIECES

No, te tiedätte miten meidän tarinassa kävi. Päivä kerrallaan nitkutimme, oloni oli aivan hirveä ja tuntui monta viikkoa siltä, että hän syntyisi. Lopulta homma käynnistettiin viikolla 39 ja neiti lensi hetkessä pihalle. Itkin helpotusta, onnea ja kaikkea mahdollista.

Siksipä kiireen keskellä yritän muistaa aina raivata tilaa syliajalle, halauksille ja yhdessäololle. Sitä viime viikkomme oli täynnä. Tämä päivämäärä kaksi vuotta sitten pysäytti oman touhuamiseni niin rajusti ja pisti arvoja uuteen järjestykseen, etten sitä unohda. Olkoon kiire, se on ihanaa että saamme touhuta ja saamme touhuta yhdessä. Ja aina välillä pysähdytään. Yhtään aamuakaan en suostu ilman aamuhalia aloittamaan.

Halaan siis kuopusta tänään erikoisen lujaa. Niin kuin tuota toistakin. Hitsi että pienellä pitää olla kiire oppia kaikki aikaisin, mahassakaan ei meinannut malttaa.

Toivon oikein onnellista ja halauksia täynnä olevaa torstaita sinulle! Nämä lumikuvat muistuttavat ihanasta lomaviikosta yhdessä ja asu on sitä, mitä oli koko viikon – tukkaa en laittanut kertaakaan, pipo oli päässä jatkuvasti ja yleensä farkkujenkin tilalla toppahousut. Pyllyssä aina vähän lunta!

Mitä mielipiteitä asusta? Ovatko omat odotuksesi sujuneet hyvin? Oletko joutunut pelkäämään? 

P.S. KIITOS ihanista kommenteistanne blogisynttäripostaukseen! Arpaonni suosi tällä kertaa KIRSIÄ, voittajalle laitettu sähköpostia!

Viime päivinä olen…

kuluneet viikot ovat olleet niin ihme haipakkaa, kun on taas yksin päivät tyttöjen kanssa. Kaikkea kivaa on tapahtunut ja nyt oli ihan pakko pysähtyä kirjaamaan ylös muutama ihan arkinen asia viime päivistä. Mitä sinä olet puuhannut viime päivinä? Tässäpä jutut, mitä itselleni tuli ekana mieleen!

desigual+denim desigual+mystyle

Viime päivinä olen:

  • syönyt hirveästi sinkkiä, spiruliinaa sekä magnesiumia toiveenani pysyä terveenä ensi viikon koitokseen
  • osallistunut ravintola Tuhtossa puuronsyönnin MM-ennätykseen tyttöjeni kanssa
  • käynyt säännöllisesti Rela-hierojien Vernerillä ja huomannut, kuinka hyvinä juoksujalat pysyvät
  • sanonut miehelle, että kuopuksemme on jonkinsortin lapsinero, hän oppii kaiken niin hetkessä (myös ne negatiiviset jutut), puhuu paljon ja saa pölpöttää aika yksikseen taaperoharrastuksissa
  • tuntenut suurta ylpeyttä, kun perhekerhossa esikoisesta sanottiin ”hän ottaa aina niin hienosti kaikki mukaan leikkiin ja vetää leikkejä
  • tämän myötä tuntenut helpotusta, sillä olen soimannut itseäni siitä, ettei lapsella ole yhtä pysyvää tarharyhmää vaan paljon kavereita eri kerhoissa, harrastuksissa ja kavereilla – se ei ehkä olekaan huono vaan hyvä asia?
  • hihittänyt meikatessa, kun remonttimies laittoi tapettia uuteen makuuhuoneeseen ja esikoinen pyysi tosissaan, voisiko heidät siskon kanssa liisteröidä seinään, kun Late Lampaassakin tehdään niin?
  • tuntenut ihanaa yhteenkuuluvutta, kun yksi naapuri ottaa lasta leikkimään, toinen lainaa apuvälinettä kipeään selkään, kolmas tarjoaa mökkiään meille. Harrastusten alkamisen myötä nähnyt taas tuttuja naamoja, höpötellyt naapureiden kanssa omppuja syöden ja miettinyt, että olemme kasvattaneet hyvät ”kotiäitiverkostot”, mistä olen ollut hirmu iloinen

desigual+farkku deisgual+autumn

  • fiilistellyt ihan hirveästi omassa sängyssä nukkumista ja uutta näkymää makkarin ikkunasta (hah, omasta kodista voi löytyä uusia näkymiä)
  • myynyt hirveästi kamaa kirppareiden kautta, saanut kaappeihin ja makkareihin tilaa
  • nukkunut kahden viikon aikana neljät päiväunet. Tämä on enemmän kuin koko viiden vuoden kotiäitiaikanani.
  • päivittänyt vähemmän blogiani
  • keskittynyt lapsiin, kotiin, mieheen, hyvinvointiini ja lepoon, pysähtynyt enemmän
  • aloittanut katsomaan Narcosin 3. kautta, joka alkoi parin jakson jälkeen rullata ja olla jännä!
  • myöhästellyt, koska jään AINA suustani kiinni, rakastan höpöttämistä
  • yrittänyt keskittyä hyvään huonon sijasta, sillä tapanani on aina pelätä pahinta, kaikkihan on itse asiassa todella hyvin!

desigual+sale
paita DESIGUAL/ takki ONLY/ hame LINDEX/ korvikset POOLA KATARYNA/ nlkkurit Prahasta/ kello TOMMY HILFIGER

  • ihmetellyt facebook-muistoja, olen ollut viime vuonna tähän aikaan lyhytlahkeisissa housuissa!
  • jäänyt ”jumiin” parkkiruutuun, kun en osannut laittaa pakkia päälle. Laitoin siis kuten vuokra-autossa, kunnes äkkäsin, että hei, tämä onkin meidän auto taas ja pakki vaihdekepissä edessä, ei takana. Miten blondi olo tulikaan!
  • varannut kahdet vaatekutsut syksylle, se on niin kotiäitiparhautta! Ystäviä ja vaatteita ja herkkuja!
  • päivitellyt uutisia koskien Floridan myrskyjä, aika lohduton näky tämä. Sitä katsoessa ei tule enää mieleen valittaa, että äh kun meillä Suomessa sataa. :(

Tästä listastahan tulee ihan loputon, höpöttelen taas mitä mieleen juolahtaa, ihan samanmoinen olen naamatustenkin. Suokaa anteeksi, puheripuli taas.

Asu on ollut pariin otteeseen tällä viikolla päällä eri kengillä vaihdeltuna. Ihme kelit Suomessa, kun Prahasta ostamani Desigualin paita oli ensiksi liian kuuma, viikkoa myöhemmin ei meinaa pärjätä pitsihihoissa. Pukeutuminen on kyllä välillä haasteellista! Desigualit ovat blogissa harventuneet, mutta tätä paitaa en alerekissä voinut ohittaa – on pitsiä, farkkua, kuvioita ja kaikkea mahdolllista. Varmasti yhtä mielipiteet jakava paita kuin frillatkin!

Mitä sinä pidät asusta? Tai mitä olet kuluneella viikolla puuhaillut? Rentouttavaa sunnuntaita jokaiselle! <3

P.S. Kiitos tuhannesti elokuun asuäänestykseen osallistujille! Tällä kertaa arpaonni suosi nimimerkkiä tiiu ja voittajalle on palkinto postitettu. Voittajiksi äänestitte asut numero 7 ja numero 8, ne saivat täsmälleen saman verran ääniä.

Pysykää kuulolla, uutta arvontaa tulossa ensi viikolla!

Kesän 2017 aakkoset

Sanoin juuri miehelle, etten ole valmis vielä syksyyn. Sieltä se silti alkaa tulla puksuttamaan ja hei, kynttilöitä on jo sytytetty iltaisin. Se on kyllä parasta. Kohta leikitään lehtipinoissa ja korkataan glögit ja… Sehän onkin erittäin jees, tule sittekin vaan syksy!

Kesä 2017 oli ihan mieletön ja lensi käsistä liian äkkiä, niin kuin kesä aina. Bongasin Millan blogista kesän aakkosia ja päätin summata omankin kesän näin. Olen aiemmin tehnyt oman elämän aakkosia, mutta keskitytään nyt menneeseen kesään.

A – aamut. Ne valoisat kesäaamut. Poljin kello 7 aamujoogaan valon turvin. Toisaalta heräsin aamukolmelta, kun oli liian valoisaa.

B – beach. Tänä kesänä ehdittiin olla mm. Nissi Beachilla, Fig Tree Bayssa, upealla Pärnun rannalla, Jyväskylässä pienellä rannalla, Tampereen rannoilla käytiin kahdesti. Rantaelämä on ihanaa helteellä.

C – C-vitamiini. Popsittiin oman pihan vattuja, mummilan herukoita, metsän mustikoita. Lapset nauttivat.

D – diggailu. Vähän kaukaa haettu sana, mutta näin Apulannan livenä kahdesti tänä kesänä. Setti oli ihan sama molemmilla kerroilla, mutta oli silti niin ihanaa.

E – enterorokko. Toukokuussa iskenyt rokko teki sen, että viimeksi viime viikolla esikoiselta lensi peukalon kynsi kun hain hänet kerhosta. Kolme kuukautta jälkikäteen!

F – Fig Tree Bay. Kotirantamme Kyproksella. Kaksi viikkoa oli ihan mahtava mitta lomalle ja esikoinen nosti sen ja Pärnun parhaiksi kesäjutuiksi, koska sai vaan uida eikä palellut. Vaikka sairastimme, loma oli mahtavista mahtavin.

desigual+tammer deisgual+koskipuisto

G – gps. Sitä on tänä kesänä tarvittu niin hotelleja etsiessä kuin juoksuvauhtia määrittäessä!

H – huvipuisto. Kävimme Särkässä ja Tykkimäessä. Kaikissa Kyproksen pikkuisissa ja isommissa huvipuistoissa. 1-vuotias huusi Prismassa pienen karusellin nähdessään viime lauantaina ”KIVAA!”. Meillä on kieputtamisesta tykkäävä perhe, ainoastaan Pikku Hinaaja meinasi jännittää yksivuotiasta vähän liikaa.

I – isyysloma. Tänä kesänä pidettiin meidän perheet vikat isyyslomat. Todella haikeaa. Isyysloma oli todella ihana.

J – juokseminen. Hurahdus on paha, erittäin paha. Nautin juoksemisesta. Hermostun jos en pääse juoksemaan. Tämä ei vaan kuulostaa siltä, että tulisi minun suustani.

K – kamat. Pakkasin tänä kesänä neljän hengen kamat niin monesti, että meinasi uuvuttaa. Aloitin aina siitä, mitä ei voi ostaa reissusta – unipussi, unipuput, tutti… Ahvenanmaalla minulla ei ollut sukkia, Pärnussa kävin ostamassa itselleni alushousuja. Mutta hei, lapsilta ei ikinä unohtunut mitään! :D

L – Lapinjärvi. Viikkomme Lapinjärvellä heinäkuun lopussa oli huippukiva ja rentouttava kokemus!

deisgual+lace desigual+tampere

M – matkailu. Kesän aikana koettin Kypros, Ahvenanmaa, Kouvola, Porvoo, Loviisa, Jyväskylä, Helsinki, Tallinna, Pärnu ja Lapinjärvi. Matkailtiin niin paljon, että olin ihan ihmeissäni viime viikonloppuna, miten leppoisaa on olla kotona. :D

N – Nurme. Minun oli pakko nostaa tämä kohtaan N viimeisenä kesäjuttuna. Olin eilisen pitkän päivän  Virossa bloggaajien kanssa. Tutustuimme Nurmen tehtaaseen ja inspiroiduin tuosta bloggaajaseurasta ihan mielettömän paljon, mikä päivä! Tapasin ekaa kertaa Lauran ja unohduimme heti aamukasilta tunniksi kaksin juttelemaan kaksin hyttiin. Juoksusta, lapsista, lasten uusista pipoista, bloggaamisesta… Laura, olit päiväni kivoin juttu, mikset asu lähempänä! :)

O – ostos. Tuli vain ekana mieleen kirjaimesta O. Käytimme aamupäivän miehen kanssa ostoksiin Prahassa ja kukka-asu on saanut kovasti kommentteja, lisäksi olin hurjan tyytyväinen pinkkeihin talvikenkiin jotka löysin!

P – Praha. Siihen päättyi kesäloma, kahdenkeskiseen Prahan reissuun. Oli kivaa ja aloin haaveilla keväälle piipahduksesta Eurooppaan, millä saisin isovanhemmat vielä taivuteltua… ? ;)

R – ruoka. Söin tänä kesänä eri paikoissa ja söin paljon ja vähän miten sattuu. Mutta kerrankos sitä kesä on!

S – siskous. Tänä kesänä näin, kuinka siskokset kasvoivat yhteen. Niin täysillä, että kuopus huusi hysteerisesti siskoa, kun veimme isompaa taas elokuussa kerhoon. Se yhteyden katseleminen vääntää ihan sydäntä. Vääntää se tappelukin kyllä.

T – triathlon. Mies osallistui ensimmäiseen sprinttimatkan triathloniin heinäkuun alussa. Ui niin kovaa, että tuli kärkijoukoissa pyöräosuudelle. Olimme ylpeitä ja huusimme hyvä hyvä! <3

U – uiminen. Tyttömme rakastavat vettä. Uiminen oli aivan parasta reissuissa lasten mielestä. Sukelluskouluttajaisä ei pane pahakseen. ;) Toivon innostuksen jatkuvan, se on niin hurjan tärkeäkin taito!

V – vieraat. Vaikka saatiin tänä kesänä vähemmän vieraita kuin yleensä (no kumma homma, ei oltu kotonakaan), niin nautin niistä vähistä kovasti. Lapset olivat onnessaan. Veljeni pesi vierailullaan ikkunoitamme. Aivan ihana juttu.

X – xylitol. Kaaakkki kaaakki huutaa 1vee nähdessään xylitol-pastillipurkin missä vain. No, sallittu karkki!

Y – ykä. Yrjö. Jäi mieleen, kun kuopus oksensi huvipuistossa kolme tuntia allergiakohtauksen takia. Oli kamalaa.

Z – zero point. En vielä omista, mutta haaveilen zero pointin kompressiosukista. Nykyiset ovat kulumassa puhki ja ovat eri merkkiä. Kenellä on, kuka tykkää?

desigual+vaganbond
paita DESIGUAL/ hame LINDEX/ takki ONLY/ kengät VAGABOND/ rannekoru HIPANEMA/ aurinkolasit UNOFFICIAL

Nämä kesän vikat (?) kesäiset asukuvat otettiin hääpäivänämme, paita löytyi Prahan Desigual-alesta. Saas nähdä voiko vielä mennä kengät paljaissa jaloissa!

Mitä pidit asusta tai kesän aakkosista? Mitä juolahtaa ekana mieleesi, jos aakkostaisit oman kesäsi?