Ilo irti pakkasesta – Disney-fanien jäälyhdyt

A whole new world
A new fantastic point of view
No one to tell us, ”No”
Or where to go
Or say we’re only dreaming
A whole new world
A dazzling place I never knew
But when I’m way up here
It’s crystal clear
That now I’m in a whole new world with you

Kutsukaa höperöksi, mutta silläkin uhalla julistan taas tätä rakkautani Disney-juttuihin. En tiedä mistä se kumpuaa, mutta usein juoksulenkillä kuuntelen Disney-biisejä (englanniksi toki) ja rakastan kaikkea Disneyyn liittyvää. Hiihtelen kotona Minni-yöppärissäni, ripustan Samu Sirkkaa kuuseen ja osaan ulkoa kaikki leffat. Ainakin melkein. Ja ovathan isolla rahalla sekä taidolla tehdyt biisit kerta kaikkiaan upeita! Nyt saan fiilistellä ”luvalla”, kun lapseni ovat myös innostuneet Disneyn hahmoista.

Ilo irti pakkasesta – tee jäälyhty

Jäälyhtyjähän näkyy nyt paljon sosiaalisessa mediassa ja mekin olemme joskus niitä tehneet. Inspiroiduin tästä vanhasta postauksestani niin, että kun oli luvattu pakkasyötä, päätimme tehdä lyhdyt pihaan. Disneyt toki. Leikkasimme lasten vanhoista Prinsessa-lehdistä eri prinsessojen kuvia koristeeksi ja lopputulos oli kiva, pari kuvaa vähän lepattaa, mutta ei se haittaa, ilahduttavat meitä pihalla kuitenkin ja tytöt olivat hyvin haltioissaan niistä!

Miten tehdä jäälyhty? Tai Disney-jäälyhty?

Leikkaa värityskirjasta tai lehdestä haluamasi kuvat ja kiinnitä ne ämpärin reunaan parilla teipinpalalla, suht löyhästi että vesi pääsee joka puolelle ja kuvat irtoavat jäädytyksen jälkeen ämpäristä. Laitoimme yhden palan alareunaan ja toisen yläreunaan. Kuvat tulee teipata ylösalaisin, jotta kipatessa ovat sitten oikeinpäin.

Täytä ämpäri vedellä, ei ihan piripintaan mutta melkein. Sitten vain ulos odottelemaan, itse oikaisin kuvia vielä hetken päästä pihalla, kun meinasivat lepattaa runttuun. Jäälyhty on valmis, kun ilmakuplat ämpärissä ovat n. 2 cm päässä pinnasta. Meillä kesti 14 tuntia lyhtyjen jäädytys, toissayönä taisi olla pakkasta maksimissaan 15 astetta. Kolmenkympin keleillä voi kyllä olla, että yö on aivan liikaa jäädytykseen.

Nostimme ämpärit jäädytyksen jälkeen sisälle noin kolmeksi minuutiksi, jolloin reuna irtoaa hyvin. Sitten vain kippaus ylösalaisin pihalle ja reikä täytyy hajottaa jollain, jotta sinne saa kynttilän sisälle. Aika helppoa, halpaa ja hauskaa puuhaa vai mitä sanotte?

Kenellä on tehty jäälyhtyjä? Oletko koristellut niitä jotenkin?

P.S. En asetellut tarkoituksella, mutta eikö katsokin Hirviö rakastuneesti Bellen kuvaa tuossa tokavikassa kuvassa? :D Nyt lähden tästä leikkimään taas tai jotain… Viikonloppuja!

Joulun 2020 yllärit, tunnelmat ja ihanimmat jutut!

Äiti, ihan hirveän haikea olo. Kaikki oli niin kivaa. Miksi se meni niin äkkiä?” kyseli esikoiseni eilen nukkumaan mennessään. Näinhän se on. Joulua odotetaan ihan hirveästi ja pitkään ja hetkessä se on ohitse.

Minä mietiskelin myös iskevää haikeutta kotona, mutta samalla myös sitä, että oikeastaan on ihanaa päästä omaan sänkyyn ja saada tavarat paikalleen sekä kaappiin. On se aikamoista hössötystä koko ajan, kun ihmisiä on useampi. Serkuksia on vain kolme, mutta kyllä hekin saivat kaikenmaailman uimahyppyleikkejä aikaiseksi mummilan sohvalta ja ääni nousi jatkuvasti porukassa niin, että he jotka halusivat katsoa leffaa, katsoivat sitä luurit päässä.

Jouluna 2020 olin päättänyt ottaa enemmän kuvia ihmisistä kuin aiemmin, sillä monesti tulee otettua ns. blogiin sopivia kuvia. No sain aattoiltana sentään porukan yhden pöydän ääreen niin, että koko porukasta on kuva.

Joulun parhaat ruoat

Edelleen ne juustot ovat minun juttuni. Suklaata ei tehnyt edes mieli. Kalaa ja juustoja meni ja paljon. Riisipuuro oli ihanaa. Samoin ihastuin kovasti kokeilemaamme lehtikaali-päärynä-vuohejuustosalaattiin, lämmin suositus! Tämä ei ole edes mikään jouluruoka, mutta kaipasin vähän jotain kevyempää joulupöytään ja suorastaan ahmin tätä salaattia, rosollia sekä sienisalaattia.

Joulun ihanimmat ulkoilut

Niinhän se oli, että Jyväskylän keli ei pettänyt taaskaan. Lunta oli, joskin niin vähän, että mäkeä laskiessa karahti välillä pylly käpyyn, eikä luonnonlumille ollut vielä vedetty hiihtolatuja. Olin jo miettinyt miten erilaista on istua paljussa katsellen vihreää ruohoa, mutta ei tarvinnut. Lunta kyllä riitti valkaisemaan maiseman. Niin kaunista! Laskimme mäkeä, lapset tekivät ison lumiukon enonsa kanssa ja olimme lumisotaa. Tapaninpäivänä kuopus pääsi Laajikseen lautailukouluun, jota oli toivonut ja me laskimme muut kolme myös. Eilen kun ajoimme kotiin, pysähdyimme kolmeksi tunniksi Himokseen. Aivan ihanaa oli olla mäessä. Mietin siellä illan pimetessä, että yhdet rakkaimmat lapsuusmuistoni liittyvät viikkoihin Iso-Syötteellä. Kun hissit jo sulkivat ja vielä kerran halusit laskea. Lähtisin mäkeen kyllä joka päivä, jos se olisi mahdollista.

Joulun paras leffa, telkkariohjelma sekä kirjat

Meilläkin katsottiin Disneyn Soul kuten monen muunkin perheessä, mutta vähän meni ohi tai aika paljonkin. Samalla grillattiin Nakki-Hannun makkaroita (joo, joulupäivänä, kaverin perustama firma!) ja juteltiin, joten tuo pitäisi nähdä uudelleen. Sen sijaan Laulu Rakkaudelle osui suoraan sydämeen ja oli ehkä joulun ihanin ohjelma! Katsomatta jäi Lumiukko, Samu Sirkan joulu ja muut perinteiset. Olin tästä vähän hädissäni. Olin lenkillä Lumiukon aikaan, enkä tajunnut pyytää nauhoittamaan. Kirjoja oli mukana läjä, mutta onnistuin vain äänikirjana kuuntelemaan (elämäni eka fiktiivinen äänikirja!) Suljettujen ovien takana, joka oli hirveän huono mielestäni.

Joulun suloisimmat

Olivat kyllä tällä kertaa kolme serkusta. He eivät ole viettäneet kunnolla aikaa koko vuonna, eivätkä ikinä viittä päivää yhdessä. Heidän halejaan ja leikkejään oli aivan ihanaa seurata. Priceless.

Joulun yllätyslahjat

Mies vietti joka ilta noin 1,5 viikon ajan meidän sekä naapurin autotallissa (!!) ennen joulua. Meinasi jo tuskastua, että aika loppuu kesken, mutta sai maalia vaille valmiiksi lahjani. Ihmettelin suuresti mitä on mahtanut tehdä ja aatona se selvisi. Paketissa oli latauslaatikko, jossa on 6 erilaista päätä, kun niitä tarvitsevat mm. langattomat luurini, puhelin ja juoksukello. Oli ilmeisen tuskastunut jatkuvaan piuhojeni etsimiseen. Lisäksi kannessa on langaton lataus. Enpä olisi osannut odottaa mitä paketista paljastuu! Niin paljon aiheutti kyselyä IG:ssa, että mies lupasi tehdä näitä maksua vastaan seuraajillekin!

Vanhemmiltani saimme jo etukäteen lahjaksi kodinkoneet, joten en odottanut kuin miehen lahjaa, mutta veljeni sekä kälyt olivat ostaneet lahjakortin meille Hellaan ja Huoneeseen. Can’t wait milloin päästään sinne, aika kivaa!

Tytöt saivat Frozen-nuket, joista Elsa jäi mummilaan, kuopus sai nimikoidun unikaverin, esikoinen toivomansa poika-LOLin ja lisäksi saivat monta puuha/tarrakirjaa. Mummoni oli kutonut hirveän läjän villasukkia, vaikka meinasi ettei enää jaksaisi.

Kuopus sai kummeiltaan Inkan aarteen lahjaksi ja sitä pelattiin ehkä 30 kertaa. Uudestaan ja uudestaan. Oli lasten suosikki!

Joulun 2020 poikkeusratkaisut

Pukki oli tilattu autokatokseen, johon lämmitettiin glögiä ja käly teki saaristolaisleivästä pieniä herkkupaloja. Pukki oli aivan yhtä mahtava kuin viimekin vuonna ja lauloimme hänelle autokatoksessa. Raahasin ulos myös rengasvaloni, jotta sain pimeydessä kuvia. Isomummo tuli maski päässä autokatokseen katselemaan joulutunnelmaa ja kävi äitini kanssa kaksin hautuumaalla. Pitkästä aikaa meillä muilla jäi hautuumaa väliin. Kun lahjat oli jaettu, 4-vuotiaamme nosti vakavan näköisenä kätensä ylös, viittasi ja kysyi tomerasti ”monessako kodissa sä olet jo käynyt?”. Pukki kertoi lopettaneensa laskemiseen kolmannen triljoonan kohdalla ja tämä kelpasi. Nutun alla on muuten näyttelijänainen, aivan ykkönen!

Lapset kantoivat innoissaan paketteja pihalla ja kun pukki oli lähtenyt, mokasimme. Samaan aikaan kun piti hyvästellä isomummo ja olisin halunnut jutella hänelle hetken, olivat lapset paketteineen rynnänneet sisään ja repineet puolet auki keskenään. Jäi siis näkemättä se riemu ja se harmitti eniten. Ihan loppuun asti ei suunniteltu autokatoskeikkaa!

Niin se hurahti, joulu 2020. Nyt olemme takaisin Tampereella, ainakin kolme asiaa jäi Jyväskylään joten ajatuksissa on, voisimmeko palata uutena vuotena. Pitäisi rohkaistua kysymään äidiltä, jaksaako uudelleen.

Vähän kauhuissani ajattelin miten selviämme näistä päivistä, kun teemme miehen kanssa töitä ja lapset ovat lomalla, mutta hyvin on sujunut. Näitä päiviä varten ystävät soittavat naapurista ja pyytävät pulkkamäkeen ja pakkasessa on jotain syksyn makaronilaatikoita. Aivan hyvä. Selvitään. Kaikki oli hetken aikaa niin ihanan tavallista jouluna oudon vuoden jälkeen.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, kiitos joulu 2020. En aio luopua kuusesta vielä hetkeen, täytyyhän sen pari kuukautta olla!

Miten oma joulusi sujui?

P.S. Vikan joulukalenteriluukun arvonta keräsi yhteensä 705 arpaa! Arpaonni potkaisi Saria blogin puolella. Onnea!

DIY: Kun silityslauta Mikki Hiiri-puvun sai

Nyt on kyllä oikeasti maailman arkisin postausaihe, silityslauta! Kyllä, luit oikein. Mutta kun siitä tuli maailman hienoin, niin on pakko kertoa, jos joku saisi inspiraation. Olemme miehen kanssa ostaneet erinäisiä kodin tavaroita muuttaessamme Tampereelle 2001. Nyt olemme huomanneet, että moni alkaa tulla tiensä päähän. On heitetty pois muovikippoja joista lähtee pinnote, jouduttu ostamaan uusi sauvasekoitin (hyvin nekin kestävät) ja huomasimme, että silityslaudasta lähtee kangas repeilemään. Meillä ei ihan hirveästi silitetä, lähinnä joskus pahimmassa rypyssä olevat vaatteet, mutta lakanat meillä silitetään aina, en kestä ryppyisiä lakanoita!

Tuunaa silityslauta itse

Ajatus uudesta silityslaudasta kyti takaraivossa, kun huomasin Instagrammissa kuvan, missä joku oli käyttänyt laudan ompelijalla, joka oli ommellut siihen hienon päällisen. Ooh, mäkin haluan nätin silityslaudan, siis ompelijalle! Kysellessäni Instassa ompelijaa Tampereelta, laittoi Muita Ihania-Tiina viestiä, että tee itse, ei ole vaikeaa. Eikö? Minä en todellakaan ole mikään DIY-tyyppi, joten epäilytti. Mutta siitä se ajatus sitten lähti.

Tarvitset palan kangasta, niittipyssyn ja maalia

Pulpettihommista oli jäänyt yli maalia, joten mies ruuvasi minulle jalat irti ja maalailin ne vaaleanpunaiseksi. Sitten marssin Eurokankaaseen kyselemään vahvaa kangasta ja jotenkin päädyin Disney-kankaaseen, ihanaan turkoosin, jota koristaa Mikki Hiiren kuvat. Puoli metriä kangasta kustansi hurjat 8 euroa. Kangas ei tarvitse kuin taittaa reunoistaan tiiviisti alle ja nitoa niittipyssyllä kiinni. Seuraavana päivänä ruuvattiin vaaleanpunaiset jalat takaisin kiinni. Sairaan pähee totesi nelivuotias! No niin on, eihän tätä raaski viedä kodinhoitohuoneen nurkkaan, jää ehkä olkkariin kun on niin kiva. Uudet tupit jalkoihin kustansivat 1,5 euroa.

Siis millä vaivalla ja summalla sai kivan laudan itselleen! Ja ekologistakin hommasta tuli, kun emme rontanneet vanhaa kirppikselle ja ostaneet uutta. Ihan mahtava pieni muutos, olen innoissani!

Onko kukaan muu tuunannut silityslautaa? Kiitos Tiina inspiraatiosta, en arvannut sen olevan näin helppoa!