Meidän perheen isä ja se ekologisempi isänpäivälahja

Hyvää isänpäivää kaikki isät sekä isoisät! Me vietimme vähän ennakkoon jo eilen isänpäivää, sillä siihen tarjoutui helpommin lauantaina tilaisuus.

Touhotin niin täysillä omien lapsieni isän isänpäivää, että oma isä jäi vähän jalkoihin. Tästä tuli jo huono omatunto, sillä oma isäni on ollut elämässäni hyvinkin tärkeä hahmo ja minä olen ollut ainoana tyttärenä selkeästi vähän pilalle hemmoteltu. Tähän syksyyn asti myös omat tyttäreni olivat ainoat hänen lapsenlapsensa ja samaa henkeä oli havaittavissa, hemmottelua. Se isoisälle sallittakoon. Tällä hetkellä oma elämä pyörii tiiviisti perheen ympärillä, mutta on aivan parasta, että myös isoisä jaksaa siihen osallistua. Hän yhdessä mummin kanssa on ollut lukemattomat kerrat lastenvahtiapuna, kärrännyt vauvojani päiväunille ja osallistunut niin täysillä kuin välimatkan puolesta voi.

Omien tyttärieni isä on sellainen pakkaus, etten tiedä mitä sanoisin. Melkein ehkä parempi, jos en sanoisi mitään, vain toteaisin vain kiitos. Ehkä eniten kiittäisin siitä, että molempina vauvavuosina hän on valvonut ja paljon töidensä ohella. Suojellut minun untani ja jaksamistani, nukkunut vauva kainalossa kun itse en ole pystynyt aina niin nukahtamaan ja lähtenyt tyttöjen kanssa mummilaan yöksi antaakseen minun nukkua kotona yön. Hän on kuskannut lähes aina tytöt harrastuksiin, hän on opettanut heille kuun ja tähdet (siis kirjaimellisesti) ja pitänyt kuria. Vienyt laskettelurinteeseen, metsäretkelle, pyöräilemään ja uimaan. Sanon monesti, että minä en ole se tiukin sokerityyppi tai muuta meidän perheessä (koska näin usein ajatellaan), vaan isänsä pitää vielä paljon enemmän huolta puhtaasta ruoasta ja ulkoilusta. Eilisen ennakkoon syödyn isänpäiväaterian jälkeen tulin vähän muiden perästä saunaan ja kuuntelin keskustelua, jota isät ja tyttäret kävivät siellä veden kolmesta olomuodosta. Kyllä nauroin sisäänpäin, on se hyvä että lapsella on kaksi vanhempaa, itse saatan puhua vähän eri asioista.

Isänpäivänä halusimme muistaa isää sillä yhdessäololla ja sovimmekin, että teemme uimahallireissun yhdessä. Olemme pitkään puhuneet leffaan menosta esikoisen kanssa, mutta hän sanoi, ettei voi mennä äidin kanssa elokuviin isänpäivänä, vaan vie iskän leffaan. Halusin myös muistaa lasteni isää jollain lahjalla, mutta millä? Tökki hirveästi, että joka paikassa kehoitettiin ostamaan jotain uutta, enkä halunnut niitä peruskalsareita tai partavesiä tai paitoja. Sitten törmäsin Iineksen pipoihin, joita hän tekee nykyään pienissä erissä myyntiin. Jyväskylästä lähtöisin oleva nuori nainen, yrittäjä, blogikollega ja hänen itse käsintehdyt piponsa – oliko hei vähän innostava ja mielestäni ekologinen vaihtoehto!

Laitoin siis tilaukseen mustan pipon miehelle ja kun paketti saapui, siellä oli minullekin yllätyksenä pipo kaupanpäällisenä. Tuli ehkä maailman paras mieli ja pipolle vielä enemmän arvoa. Kävimme eilen jollain tapaa kuvaamassa pipoja – tytöillä oli kiire kaverisynttäreille ja miestä taisi ahdistaa kameran ”väärä” puoli. Lisäksi hän illalla älysi, ettei ollut viikonloppuna ajanut partaansa ja kysyi, kelpaako nyt ”sinne sun blogiin”. Tämä kysymys pysäytti. Väliäkö parralla, väliäkö blogilla. Koska hän enemmän kuin kelpaa meille, juuri sellaisena kuin on. Ja se, mitä hän on arjessamme ja elämässämme, on tärkeämpää, kuin yksikään kuva tai blogipostaus.

Olen onnellinen, että tänään saan muistaa niin omaa isääni, joka on ukkina suuri osa lasteni elämää ja lasteni isää, joka on tiukka ja rehellinen, rakastava ja jaksava, pitkäpinnainen ja turvallinen.

Hyvää isänpäivää kaikille! Miten teillä vietetään isänpäivää?

Ja kiitos Iines pipoista! Jos mietit hyvää sekä ekologista joululahjaideaa, niin suosittelen kurkkaamaan Iineksen pipot!

DIY: kevään rouhein takki

Kenellä mulla ysäriteinillä oli kangaspaikkoja vaatteissa nostaa käden ylös! Ne olivat niin kivoja! En edes muista, laitettiinko farkkuihini 1990-luvun alussa Karvinen-kangaspaikka koska niissä oli reikä, vai koska se oli niin hieno, mutta sen jälkeen rakastin niitä farkkuja.

Ysäri on tullut vahvasti taas esiin, monet sen aikakauden jutuista ovat ”liikaa”, olen jo elänyt tuon kauden. Sen sijaan kangaspaikkoja vaatteissa olen katsellut vähän sillä silmällä ja nyt kokeilin – tuunaamalla lastenvaatteen.

farkkutakki+diy denimjacket+toddler

Farkkutakki on vaate, joka tulee aina uudelleen pinnalle ja tänäkin keväänä on huudossa. Tukholmassa käsiini osui Monkilla kivoja kangaspaikkoja ja mietin, mihin niitä kokeilisin. Ajattelin kokeilla kuopuksen farkkutakkiin, joka löytyi parilla eurolla kirpparilta. En korkealta putoisi, jos homma ei onnistuisi.

monki+denim kangasmerkki+diy

Hommahan on äärimmäisen yksinkertaista: näitä kangasmerkkejä silitetään 1 minuutti sekä päältä päin, että kankaan toiselta puolelta. Siinä se ja pesua pitäisi kestää. Nämä kangaspaikat eivät paljoa kustanna ja niitä on esimerkiksi H&M:lla myynnissä.

kangasmerkki+silitys

Kauhtunut ja väriä vaihtanut takki sai mielestäni kivaa pirtsakkuutta näistä iloisista kangaspaikoista sillä seurauksella, että minä aioin kyllä silitellä näitä myös omaan farkkutakkiini!

farkkutakki+taapero taapero+denimtaapero+farkkutakki

Tätä postausta tehdessä törmäsin myös Kiran uusimpaan postaukseen, jossa inspiksenä on farkkutakki, Monki ja värikkäät kuviot. Olipa sattuma! 1-vuotiaskin varmasti arvostaa äidin tuunausta ja takkiaan. ;)

Mitä tykkäätte tuunauksesta? Oletko itse silittänyt kangasmerkkejä vaatteeseen? 

Oikein hyvää alkavaa pääsiäistä ja kiirastorstaita!

Pikkutyttöjen unelma: Frozen-jäälyhty

Mitäpä tähän nyt sanoisi. Tuntuu niin laimealta sanoa kiitos, mutta kiittää haluan niistä lukuisista viesteistä, jotka jätitte edelliseen postaukseen. Erityisesti mieltäni lämmitti se viestien määrä: yhtä ilkeilijää kohden noin monta positiviista viestiä. Minua yllätti kuinka valtava määrä klikkauksia tuli ja kuinka monta teitä siellä ruudun takana onkaan. Jos voisin, kävisin jokaista halaamassa henkilökohtaisesti. Tunsin oloni välillä jo ihan hölmöksi, että suutuin ja ärsyynnyin niin totaalisesti yhdestä viestistä, mutta kiitän teitä kovasti positiivisten viestien tulvasta. <3 Kiitän sinua ystävä, joka kerroit facebookin kautta, että blogini on paras ja sinua, joka sanoit että muita et luekaan. Vaikkei tarkoitus ollut ruinata mitään päähäntaputtelua, on positiivisten sanojen voima uskomaton. Miksei voi takertua niihin jonkun satunnaisen ikävän kommentin sijaan? Ihmisen mieli on välillä nurinkurinen.

Frozen-jäälyhty

Mutta nyt vihdoin eteenpäin raskausasiasta suin päin jäälyhtyjä! Kovimmat paukkupakkaset ovat ohi ja nyt nautitaan sitten lumimyräkästä. Huh, talvea toivoo ja sitten menee hampaat jäässä pihalla toivoen, että olisi jo kesä. Itse kyllä nautin valkoisesta maasta ja sen tuomasta valosta, ainoa mitä on ikävä on toppahousut. Viimalla ja pakkasella olisi ihan kiva omistaa toppahousut, jotka mahtuvat päälle.

Me käytimme viimeiset kovemmat pakkaset hyväksi testaten Frozen-jäälyhtyjä, joita alkoi vilistä blogeissa ja Instagrammissa pakkasten myötä. Koska kyseisiä puuha- ja värityskirjoja on kertynyt aika läjä ja päällekkäisyyksiäkin on jo tullut, me uhrasimme näihin pari puuhakirjan sivua tyttären luvalla (heh, itse asiassa hän innostui vähän liikaakin kirjan repimisestä…). Toinen vaihtoehto olisi tulostaa kuvia netistä tai alkaa vaikka itse taiteilemaan!

Koska kyseessä ovat harjoitusversiot ja ensimmäiset jäälyhdyt mitä olemme miehen kanssa tehneet 15 vuoden aikana, eivät nämä ole ihan priimaa. Saatte kuitenkin ideasta kiinni!

Tuloste/paperi kannattaa teipata kiinni ämpärin reunaan, sillä ilman teippiä se lähti liikkeelle ja vähän repeili. Ämpäriin vesi (ei kannata täyttää ihan piripintaan) ja pihalle. -15 asteen pakkasessa omat lyhtymme olivat kellon ympäri tämän jääpaksuuden saavuttamiseksi.

Koska tuuli on tällä hetkellä kova, niin kannellinen hautakynttilä oli ihan käypä ratkaisu valoksi, tosin eihän tuo kannellinen niin kaunis ole kuin kynttilä ilman kantta. Mutta kannattaa kokeilla kaikkea, kokeilin jopa pattereilla toimivia valopalloja, mutta epäilin pattereiden pakkaskestävyyttä.

Näistä saisi kivat teemalyhdyt talvisynttäreille kuvia vaihdellen, pikkuneitiä tuntuivat kovasti ilahduttavan näinkin.

Oletko törmännyt jo Frozen-lyhtyihin tai tehnyt jäälyhtyjä? Kiitos vielä kaikki kommentoijat ja leppoisaa keskiviikkoa! <3