Tytöt korvissa energiaviikonlopun jälkeen

Mahtavaa uutta viikkoa kaikille! Minä kirjoittelen täällä Työt-korvissani ihan into piukeana hetkellisestä talvesta. Kuinka olen odottanutkaan lunta? Mites teillä, onko jees vai ei, että tuli näin paljon lunta hetkellisesti?

Oli ihanaa aloittaa arkiviikko lumessa kahlaten ja palaten rutiineihin. Mutta yhtä ihanaa oli lomailla viime viikolla lasten kanssa muutama päivä ja toisaalta rikkoa arkirutiineita viemällä heidät päivystäviin hoitopaikkoihin. Kyllä voi piristää arkea, että aamulla ajaa eri paikkaan kuin normaalisti!

Ja mikä muu vaikutti mielialaan: se, että loputon marraskuu taitaa nyt taittua. Mieletön energia tuli, kun aamukasilta aurinko paistoi täydeltä terältä ja pakkasta oli 12 astetta, kun kävin perjantaina lenkillä. Siitä oli hauskaa jatkaa Helsinkiin GoExpoon messuilemaan ja intoilemaan juoksemisesta. Palata pitkän messupäivän jälkeen kotiin ja juosta lauantainakin upeassa kelissä. Käydä metsäretkellä. Syödä eväitä pihalla. Kaiken kruunasi eilinen lumisade ja laskupäivä Sappeessa. Miten paljon sitä on odottanut lunta ja valoa ja nyt oli viikonlopun ajan tarjolla molempia.

Lisäksi sain teiltä ihan hurjan määrän yksityisviestejä Instagrammissa. Meillä on ollut perheessä muutama todella iso asia päällä, jotka ovat huolestuttaneet ja mietiyttäneet ja joita ei kuitenkaan voi alkaa somessa avaamaan. Yksi onneksi ratkeaa tällä viikolla ja sitten olemme viisaampia. Unohdin kaikki huolet viikonloppuna, kun luin viestejänne ja ulkoilin perheen kanssa. Ihminen on elossa, kun saa puuhata metsässä tai möyrytä lumessa. Niin se vain on. Koko perhe oli hymyssä suin ja onnellinen. Yksi iso puute laskupäivässä oli: sen jälkeen on vain päästävä saunaan! Ja kiuas otti ja meni rikki viikko sitten, joten jäimme saunatta. Viikonloppuun kuuluu todella oleellisesti koko perheen sauna ja ulkoilupäivien jälkeen sitä kaipaa oikein ekstrapaljon.

Olen saanut lukea, kuinka saatte stooreistanne voimaa IGssa, kuinka joku sanoi oikein odottavansa niitä, olen lukenut monta kiitosta siitä, että olen aito (voi olla että taas murheissani itkeskelin julkisesti) ja yksi kovimmista kommenteista (ei sillä että niitä arvottaisin, mutta läikähti lujaa sisällä): äidinrakkauteni loistaa kuulemma kilometrin päähän. Kun juoksin lauantaina auringonpaisteessa, mietin todella paljon noita kaikkia kommenttejani ja sitä, miten paljon maailmassa on kuitenkin hyvää. Hetkellisten ammattillisten vastoinkäymisten ja epäonnistumisen myötä, perheen murheiden ja loputtoman marraskuun takia ei aina tunnu siltä. Nyt tuntui. Viikonloppu oli ihana ja kiitän teitä hirveästi, että jaksatte viestitellä. Toivottavasti pystyn jakamaan hyvää eteenpäin!


mekko PAPUSTORIES/ takki VILA/ housut KATRI NISKANEN/ kengät DR.MARTENS/ reppu GASTON LUGA/ korvikset MAMAKORU (saatu)

Niin ne Tytöt korvissa. Muistatteko helmikuisen postaukseni Mamakorun LOVE-koruista? Uusin lisäys valikoimaan ovat nimeltään Tytöt, joita on kahdessa eri värissä sekä koossa. Kun sain viestin, haluaisinko sellaiset, vastasin heti että kyllä. Rakastan isoja korviksia, haluan tukea kotimaista käsityötä ja elämäni määrittää hyvin pitkälle sana tytöt. Mitä tykkäätte, eivätkö ole hauskat?

Yhdeltä tytöltä irtosi vielä viikonlopun lopuksi ensimmäinen ylähammas edestä (tai isänsä kiskaisi siimalla, hui Luulin, että se on joku urbaani legenda). Kouluportti auki sanotaan kuulemma Oulussa. Niin on. Minun iso tyttöni. Se olisi maaliskuu, joka nykyään sykähdyttää jotenkin erityisesti, sillä olen kaksi kertaa maaliskuussa saanut tyttären. Tytöt ovat siis oiva asuste laittaa maaliskuun asut käyntiin!

Iloista alkanutta maaliskuuta!

Parasta joulupukilta yrittäjälle (tai kenelle vain työmatkalaiselle)

Kotona taas. Hui että viikko meni äkkiä ja eilen kotimatkan alkaessa esikoinen niiskutti, ettei halua palata, jos kotona ei ole lunta. Makasi vain hangessa hihkuen miten kaunista ja ihanaa lumi on ja rakasti pulkkailla, pyöriä hangessa uikkarissa ja pyysi myös hiihtämään. Mietiskelin, että onko tuo luontaista, lumen kaipuu vai olenko itse tartuttanut sen häneen? Oli miten oli, minäkin mietin onkohan meillä yhtään lunta vastassa ja uuvutti ajatuskin purkaa laukkuja ja selvittää pyykkirumbaa.

Mutta kappas – Tampereellakin on vielä ainakin valkoinen maa. Tytöt lähtivät suoraan kaverisynttäreille ja me hilppaisimme miehen kanssa salille. Sillä energialla, minkä revin juoksumatoista ja punteista sain purettua joulukamat, laitettua pyykit koneeseen vaihdettua joulupukin tuomat lakanat lapsille. Ei ollutkaan niin paha rasti ja itse asiassa tuntuikin ihan kivalta olla kotona, kun kamat eivät ole pitkin lattioita ja hukassa, kaikelle on paikkansa ja tilaakin vähän enemmän.

Halusin vielä höpötellä joululahjoista hieman, sillä joulupukki toi minulle kaipaamani, hirveästi somessakin esillä olleen Gaston Lugan-repun lahjaksi. Olen pitkään lainannut miehen Rip Curl-reppua reissuilleni ja salilla minulla on käytössä joku Lidlin reppu. Olen kaivannut nättiä reppua, jonka olisi kohtuullisen kokoinen, sellainen, jossa kulkee helposti läppäri sekä järkkäri, muttei silti suuren suuri. Käyn paljon junalla ja bussilla Helsingissä raahaten aina käsilaukkua ja jotain kangaskassia, jossa läppäri ja kamera kulkevat. Se on raskasta käsille ja haastavaa hartioille – siksi olen alkanut lainaamaan miehen vanhaa sporttireppua reissuilleni.

Kun keskustelimme lahjoista etukäteen, aloin höpöttämään tällaisesta repusta, sillä se oli somessa tullut vastaani ja näytti juuri hyvän kokoiselta, ei pikkurepulta mutta ei jättisuurelta. Pinkki-musta väritys kiehtoi myös suuresti! Joten näinhän siinä kävi, että vähän yhteistuumin tilattiin reppu, eikä sen paljastuminen paketista ollut järisyttävä ylläri, mutta tykästyin reppuun heti ihan älyttömästi. Järkyttävän söpö, oikea karkki minusta ja todellakin, sinne upposi läppäri ja kamera! Hartiat kiittävät ja on helpompi liikkua reissun päällä! Omani on mallia Clässy ja luulen, että meistä tuli hyvät uudet kaverit! Nyt kassikäsi vapautuu teemukille, se puolestaan oli ylläri, että joulupukki toi puoli litraa teetä vetävän kestoteemukin. Olen jo ihan into piukeana lähdössä hommiin, tämä setti olisi kyllä niin toiminut kotiäitivuosinakin! Kädessä teemuki ja selkärepussa olisi kulkenut hyvin vaipat ja tutit. Miksen törmännyt Clässyyn jo silloin?


paita LINDEX/ housut HEIDI KLUM by LIDL (saatu)/ takki HALTI/ pipo ja huivi SILVERJUNGLE/ kengät DR. MARTENS/ reppu GASTON LUGA/ muumilapaset äidiltä lainassa

Vaikka ihan paras joululahja oli kyllä lumi ja perhe, niin tämä tuli hyvänä perässä! Ja sen jälkeen Leijonakuningas-korvikset, aika huikeat eikö? Ne ovat Krakovan joulutorilta kotoisin, paikallista käsityötä.

Lumi on muuten vähän vaarallistakin, sillä vuoden ekasta hiihdosta kipeytyi itselläni polvi (häh, miksi?) ja mies lensi perjantai-iltana Stigalla hyppyristä niin, että linkkasi koko illan eikä pääse kunnolla kyykkyyn. Reisi otti jäälohkareesta aika kovan osuman. Aika perinteistä vai mitä?

Mikä oli sinun mieluisin lahja, ylläri vai ei? Onko Gaston Lugan reput tuttuja?

Rentouttavaa talvista sunnuntaita!

P.S. Vikaan joulukalenteriarvontaan tuli lähes 500 arpaa ja voitto meni random.orgin mukaan Instan puolella nimimerkille virpiyoa. KIITOS kun olitte mukana kalenteriarvonnoissa, oli ihanaa lukea vastauksianne! <3