Rentosauna ja pala Lappia Helsingissä

Instagram-tiliäni seuranneet ainakin varmasti tietävät, että rakastan saunatuoksuja. Saunastamme löytyy kuusi erilaista Rento-saunatuoksupulloa, joista vanhin on jo kuopuksen odotusajalta ja suurin osa alkaa olla tyhjiäkin. Pitkään olemme puhuneet, että olisi kivaa saada joku uusi tuoksu joukkoon, ihan sellainen rehellinen perustuoksu.

Toiveeni kuultiin, kun osallistuin tiistaina Rentosaunan tilaisuuteen, jossa paljastettiin tuotteiden uusi ilme sekä uusia tuotteita. Tilaisuus järjestettiin tammikuussa avatussa Lapland hotelsin ketjun uusimmassa tulokkaassa Bulevardilla, jossa on hetkessä tullut Helsingin ykköshotelli. Siellä on eniten saunoja huoneissa tarjolla, joten saunatuotteiden lanseeraus sopi paikkaan täydellisesti. Suomalaisuuteen kuuluu niin sauna, marjat kuin luonto. Lapland hotelsin tunnelmallisissa tiloissa maistelimme muun muassa mustikkasmoothieta ja lakkajälkkäriä sekä kuuntelimme, mitä tilaisuuden isännöinyt Jaakko Selin kertoi uudesta Rento-perheestä. Huomaatteko merkin uudistuneissa pulloissa? Mitä se tuo sinulle mieleen tai mitä siinä on mielestäsi haettu? Kerron siitä enemmän postauksen lopussa.

Rento-tuoteperheen uusin tulokas tuoksuissa on metsämänty, joka on ihanan raikas perustuoksu ja toistuu niin saunatuoksussa, saippuassa kuin shampoossakin. Rento viettää tänä vuonna 10-vuotissyntymäpäiväänsä ja tuoksu on juhlavuoden innovaatio. Lisäksi tuoteperheeseen on tuotu muun muassa uusi löylykiulu sekä -kauha sekä paljon tekstiilejä pyyhkeistä kylpytakkeihin. Kiulun ja kauhan on suunnitellut Harri Koskinen ja ne tulevat myyntiin vasta syksyllä 2019. Anna Säterin suunnittelemat pyyhkeet on Jacquard-punotut Pino-tekstiilit ovat hyvin laadukkaita ja kuviossa toistuu puusaunan takana löytyvä halkopino. Pidähän silmällä Instagrammiani, laitan myöhemmin arvontaan näitä pyyhkeitä (@optimismiakatja)! 

Itseäni viehätti eniten uusi tyylikäs ilme esimerkiksi saunatuoksuissa. Meillä on nyt lauteiden alla valkoinen, vihreä, punainen, ruskea, musta ja ties minkä värinen pullo. Kaikki Rentoja, mutta aika kirjavalla ulkonäöllä. Nyt pullot ovat tyylikkään mustia ja ainakin meidän tummaan saunaan täydellisen sopivia!

Pääsimme vielä kiertämään uudenkarheassa hotellissa ja huokailimme ihastuksesta. Saunallisia huoneita löytyy paljon ja niissä on Rento-saunatuotteet. Huone, jossa oli sauna lasiseinällä, josta pystyi näkemään niin sängyn kuin ulkona kimmeltävän auringon vei sydämeni täysin! Huoneita löytyi myös ammeella ja saunalla ja sviitistä löytyi upea Anu Pentikin taideteos sekä hulppea parveke. Minibaarin tarjonnassa oli porosipsejä ja sängyn päällä poronsarvet, käytävillä omasta mummolasta tuttuja vaskooleja, eli kullanhuuhdontalautasia (ukkini oli Sodankylästä lähtöisin). Vaikka hotelli oli uudenkarhea ja kaikki todella upeaa ja viimeisen päälle suunniteltua, nuo vaskoolit käytävän seinällä, joita olen tuijottanut koko lapsuuden toivat minut saman tien kotiin. Voi kun olisi voinut istahtaa saunaan ja siitä yöksi valkeisiin lakanoihin! Hotellin ravintolassa aletaan ensi sunnuntaista 7.4. asti tarjoilla brunssia niin yöpyjille kuin ulkopuolisillekin ja ravintolan raaka-aineet tulevat pääsääntöisesti pohjoisesta.


Cin Cin-blogin Mia nautti pelkästä saunomisen ajatuksesta!

Minä rakastan saunomista ja kaikkea siihen liittyvää. Viime kesänä saunoimme vaikka missä päin Suomea, toivottavasti myös ensi kesänä valloitamme uusia saunoja. Talven paras saunakokemus oli rantasauna Kuusamossa, joka tuli mieleeni useampaan kertaan hotellin käytävillä kävellessä. Saunassa ehtii aina olla, jutella, pysähtyä ja rentoutua. Siellä ei ole älylaitteita tai meteliä, se on oma päännollauspaikkani.

Niin, se kuvio uudessa ilmeessä. Ne kaksi viivaa pulloissa viittaavat pause-merkkiin, eli juurikin siihen pysähtymiseen. Anna itsellesi hetki.

Kuka rakastaa saunomista? Tuoksulla vai ilman?

Kevätkodin kevätuutuuksia Helsingissä

Kuinka moni on ollut innoissaan maaliskuussa palanneesta lumesta ja pakkasesta, kuinka moni järkyttynyt? Itse kuulun siihen kastiin, jonka mielestä kevät ei kuulu helmikuuhun, eikä varsinkaan vesisade ja nautin kovasti palanneesta kevättalvesta. Helmikuu on kuitenkin se kuukausi, jolloin huomaa selkeästi päivän pitenevän ja auringon paistavan. Helmikuussa julkaistaan monet kevään uutuusmallistot lastenvaatteista sisustukseen ja hei, helmikuussa kauppoihin tulevat tulppaanit!

Kävin useammassa kevättapahtumassa helmikuussa ja yhdestä viehätyin aivan erityisesti. Jaoinkin silloin suorilta fiiliksiäni Instan puolella storieseissa tuosta kuukauden takaisesta tapahtumasta. Silloin julkaistiin Vallilan kevätuutuuksia ihan uudenlaisessa muodossa – pääsin helsinkiläiseen kotiin tutkimaan niitä! Oli lakanoita, astioita, verhoja ja kankaita, vaikka mitä sisustusjuttuja esillä. Miksi tuo tilaisuus viehätti minua aivan erityisesti? Ensinnäkin Vallila on yksi suosikkejani, joita hommasin opiskelijakotiimme 15 vuotta takaperin. Toisekseen muun muassa uudet kaupunkikuosit ovat vieneet sydämeni, Tammerkosken, Aurajoen ja Jyväsjärven muodossa. Kolmanneksi tuo tilaisuus helsinkiläisessä kodissa oli aivan omaa laatuaan ja koti aivan täydellinen.

Olen aina sanonut, että unelmakotini ei ole omakotitalo maalla, vaan kivitalo Helsingissä kerrostalossa. Uskon, että tähän vaikuttaa paljolti mummolani, joka on säilynyt samanlaisena kohta 65 vuotta vanhassa kivitalossa Helsingissä. Rakastan isoja ikkunansyvennyksiä, ikkunasta näkyviä ratikoita ja muuta, mitä liitän noihin taloihin. Tämä asunto, jossa järjestettiin Vallilan kevättilaisuus sijaitsi Viiskulmassa ja narisevat lautalattiat, ikkunasta näkyvät kaupunkimaisemat ja isot ikkunasyvennykset olivat täydellisiä!

Vallilan kevätuutuuksissa on samoja vahvoja kuoseja kuin mihin merkillä on totuttu ja innoitusta on haettu mm. Meksikosta, joka näkyi erityisesti makuuhuoneessa. Kevään trendi ovat voimakkaat ja vahvat värit, joita olen kyllä nähnyt monessa eri kevätlanseerauksessa. Myös luonto ja siihen viittaavat printit ovat tänä keväänä kova sana! Omia suosikkejani oli turkoosi ja pinkki ja yhtä lailla tuo mustavalkoisuus. Tai oikeastaan se mustavalkoisuus yhdistettynä vahvoihin väreihin. Ihania juttuja!

Onko sinulle iskenyt sisustusinspiraatiota kevään myötä? Viehättääkö näissä kuvissa joku?

P.S. Helmikuun asuäänestyksen voitti yhdellä äänellä asu numero 1, jossa on pitkään myynnissä ollut takki. Suosikki, jonka ostin neljä vuotta sitten Tukholman Desigualin alesta, mutta joka on jäänyt aika isoksi. Vetäisin hetken mielijohteesta päälle ja vei sitten koko potin. Ehkä hyvä ettei ole mennyt kirppiksellä kaupaksi! Kiitos äänestäneille! Arpaonni suosi puolestaan Mirkaa, onnea sinne!

Täysin uudenlainen treenikonsepti – innostaisiko heimolaisuus?

Voi että kuulkaa. Olen viime vuosina ollut aika monessa mediatilaisuudessa ja yksi mieleenpainuvimpia on ollut elokuinen Lidlin reissu, jossa trikoot jalassa pyöräiltiin ja melottiin. Että nautin, kun sai juttelun ja kuvailun lisäksi urheilla! Kun sain kutsun Trib3-treenipaikan ennakkotilaisuuteen, olin ihan into piukeana. Pääsisin treenaamaan ja vetämään kovaa! Muutama päivä ennen tuota tilaisuutta ääni lähti. Se oli pitkälti poissa vielä, kun saavuin viime maanantaina avattuun, Töölöntorin vieressä sijaitsevaan rouheaan treenimestaan. Toiveikkaasti vielä vaihdoin treenikamat ja ajattelin, että josko teen rauhaksiin, mutta briefiä kuunnellessani totesin, ettei tule mitään. Tämä on treeni, joka kannattaa tehdä täysillä ja tiedän, etten pysty himmaamaan. Luovuin ajatuksesta treenata niin puolikuntoisena ja tyydyin kuvailemaan ja katselemaan. Oli muuten järkyttävän vaikeaa, pakenin välillä pois salista kun teki niin mieli hikoilla. Kun näin, miten Coaching Kira-blogia pitävä Kira alkoi hikimäärän noustessa laulamaan ääneen ja teki selvästi täysillä, tiesin, että juuri noin minäkin tekisin. Salissa soivat biisit olivat ihan huikeita ja kannustivat tekemään parhaansa.

Mutta peruutetaan hieman. Mikä ihme sitten on Trib3-sali, ihan uusi konsepti Suomessa? Ensimmäinen paikka avattiin nyt Töölöntorin kulmille, entisen elokuvasalin Adlonin tiloihin. Paikkaan oli jätetty industriaalinen sisustus ja hieno henki, lisäksi valot olivat aika hämärällä. Ainoa mikä allekirjoittanutta tökki, oli aulassa soiva musiikki. Se oli liian kovalla ja kun halusin kysellä uudesta konseptista ja ääni oli puoliksi poissa… Tiedätte.

Hipsin tutkimaan pukuhuoneen, joka sekin on hyvin pelkistetty ja jätetty betoniseinälle. Sitten olikin aika kurkkia saliin, olimme ensimmäisiä, jotka sinne astuivat. Komeassa valaistuksessa oli rivissä kahvakuulia, step-lautoja, juoksumattoja ja käsipainoja. Trib3-treenissä tehdään 45 minuutin HIIT-treeni, jossa nostetaan sykettä juoksumatolla ja siirrytään sitten vauhdilla tekemään esimerkiksi punnerruksia, kahvakuulaheilautuksia tai burpeeta. Tämä jo kertoo, että maksimisykkeen treeni on. Treenejä on erilaisia: on alavartalosetti, koko kropan treeni ja niin edelleen. Jokaisella valmentajalla on omat liikkeensä, joten kokovartalotreenikään ei ole aina sama, jonkin konseptin treeni, vaan valmentajat saavat muokata niitä mieleisekseen.

Katselin 20 minuutin näytetuntia, jonka jälkeen näkyi aika punaisia naamoja. Kovaa siis mennään, toki saa itse säätää juoksumaton vauhtia pienemmälle, ottaa pienempiä painoja tai vaihtaa esimerkiksi helpompaan punnerusasentoon, joten mukana pärjää monentasoinen treenaaja. Katsellessani mietin, että ehkä ihan alusta treeninsä aloittava olisi vähän ulkona kuvioista, kun nopealla tahdilla huudetaan seuraava liike. Entä jos ei tiedä mikä on burpee? Minulle jäi epäselväksi, onko mitään opastuksia tiedossa vai täytyykö ihmisillä olla vähän treenitaustaa tietääkseen kaikki liikkeet. Äkkiähän sen kyllä näkee, mitä vierustoveri tekee. Lisäksi kuulin naisihmisiltä kommenttia, että paljon tehdessä vitosen painot olivat vähän liikaa, ne olivat siis pienimmät tarjolla olevat.

Lisäksi treeniin saa sykevyön rintaansa, josta näkee edessä näytöllä kaikkien salissa treenaavien sykkeet. Tämäkin on vähän niin ja näin juttu mielestäni, sillä jokaisen sykealueet ovat niin valtavan erilaiset ja päivät erilaisia. Olen itse vetänyt tismalleen saman juoksutreenin viikosta riippuen sykkeellä 160 tai 142. Kannustaako se siis, että joku vetää hurjilla sykkeillä, jos oma sykealueesi on alhainen? En tiedä, mutta voisin suoraan sanottuna pitää sykkeet itseni tiedossa.

Treenin jälkeen voi aulaan siirtyä vaikka palauttavalle smoothielle, jotka olivat hurjan hyviä ja lisäksi salille on tulossa A-oikeudet, eli halutessaan voi jäädä treenin jälkeen skumpalle. Jännä ajatus, olisi kivaa kuulla tekeekö moni näin. Maistelin treenejä katsellessani ihania Reloven herkkuja, joita muuten suosittelen todella lämmöllä, vastapäätähän löytyy myös Reloven kahvila ja kirppis.

Vaikka julkisista sykkeistä en innostunut, niin itse treenistä innostuin hurjasti. Hyvin perusliikkeillä vedettävä HIIT-treeni, joka on varmasti omiaan vaikka kerran viikossa muiden treenien joukkoon, kun haluaa niistä itsestään kaiken irti! Ihanaa, ettei jokainen tunti ole jonkun konseptin mukainen vaan ohjaajat saavat päättää itse sisällöistä! Ja tiedättekö mitä? Jos ette pääse Helsinkiin treenaamaan niin ei hätää, samanlainen keskus avataan Tampereelle Tampellaan näillä näkymin huhtikuun alussa. Koska saimme treenikortit matkaamme, voit olla varma, että minuun törmää Tampereen treeneissä. Haluan niin kokea tuon fiiliksen, kun mennään kovaa ja ohjaaja sekä musat kannustavat eteenpäin.

Eka kerta on ilmainen, eli kannattaa käydä testaamassa, muuten treeni maksaa 20e/kerta. Treenaajista otetaan polaroid-kuva seinälle, jonka myötä sitä sitten kuuluu heimoon, kenen kanssa hikoilla yhdessä.

Miltä kuulostaa, innostaako heimolaisuus? Oletko törmännyt maailmalla tähän konseptiin?