Tip tap tip tap…! Tontut ovat jo liikkeellä ja on aika laittaa seuraava joulunalusarvonta käyntiin! Palkintona arvonnassa on sekä herkulliset korut että pientä jouluun sopivaa herkkusyömistä. Paketista löytyy Herkkusuukorujen herkulliset kakkukorvikset, Nutisal-pähkinäpussi sekä Lindtin suklaata.

Herkkusuu korut ovat heinäkuussa 2012 perustettu yritys, jonka takana puuhailee innostunut tyttö. Herkulliset korut ovat hauska lisä asuun ja minäkin olen niihin kovasti ihastunut. Mm. kuppikakkukorvikset ja karkkipurkkikaulakoru on blogissani nähty. Nyt saankin arpoa yhdelle onnekkaalle pinkit kakkukorvakorut, lempivärissäni totta kai!



Arvonnan säännöt ovat vanhat ja tutut:
1. Käy sivuilla www.herkkusuukorut.fi ja kerro kommentissa, mikä siellä olevista koruista on suosikkisi. Näin saat yhden arvan.
2. Jos olet blogini lukija jonkin kanavan kautta (blogilista, bloglovin tai blogissa oleva google käyttäjäraati), saat toisen arvan.
3. Mainitsethan kommentissasi, monellako arvalla olet mukana.
Ja anonyymi, jätä jokin yhteystieto, mistä tavoitan sinut!
Ja palkintona siis tämä kolmen ”herkun” setti!

Arvonta alkaa nyt ja päättyy maanantaina 15.12.2014 klo 10.
Onnea kaikille tasapuolisesti matkaan!
*korut ja pähkinät saatu blogin kautta
Joulunpunaa ja karkkikorua
Aika juoksee. Klisee, mutta niin se vain on. Olin ihan äskettäin muskarin joulujuhlassa sylissäni pallero, joka ei osannut kävellä, söi tonttulakkinsa kulkusta ja hymyili vienosti. Eilen olimme juhlassa, jossa pallero tanssi ja taputti ja vei itse ohjaajalle lahjan. Mihin katosi vuosi? Voisiko joku pysäyttää kellot nyt, kun elän ehkä elämäni arvokkainta aikaa?


Kun oli kyse lasten joulujuhlasta, ei tarvinnut pukeutumisessakaan pingottaa vaan enemminkin halusin itsekin keksiä jotain pientä hauskaa asuuni. Pukeuduimme joulunpunaisiin ja asusteiksi valitsin hattupinnin sekä ihanan piparminttuja sisältävän karkkipurkkikorun.



Koru oli ihan mielettömän hieno myös taaperon mielestä ja sitä piti saada myös sovittaa. Tällaisella korulla saa hetkessä piristettyä asun ja se sopii vielä mainiosti vuodenaikaankin. Sai pieni sitä sovittaakin, ylpeänä hän vilkutti kameralle karkkipurkki kaulassaan.



Oma asu: toppi&hame VeroModa/trikoojakku Nanso/hiuskoru Bijou Brigitte/kaulakoru Herkkusuu-korut (saatu blogin kautta)
Taapero: mekko H&M/neuletakki Pomp de Lux (second hand)/sukkahousut Next
Näistä jouluisista tunnelmista on hassua katsoa ulos, missä nurmikko vihertää. Kasvaakohan lapseni siihen, että joulut ovat lumettomia? Voi että kun saisimme lunta ennen aattoa!
Häiritseekö teitä muuten kuvien keltaisuus? Voisihan niistä kaikista korjata valkotasapainoa, mutta se jotenkin vei tunnelmaa ja teki kuvista kylmiä, niin valitsin mieluummin keltaisuuden.
Onko joku muu päässyt jo joulujuhliin?
Keltainen talo ja turkoosi tuoli: sadepäivän pirtsakka asu
Sataa sataa ropisee, pili pili pom! Yksi lempilauluistani. Jos tykkää syksystä, tykkää myös sateesta. Kyllä minäkin sitä olen monta kertaa manannut, esimerkiksi kun on pitänyt lähteä koiran kanssa ulos sateeseen, mutta on sade kivaakin! Yksi kirkkaana mielessä oleva lapsuusmuisto on, kun pienenä koululaisena halusin mennä kaatosateessa kirjastoon. Puin kumpparit ja äidin vielä liian ison keltaisen sadetakin ja kävelin pari kilometriä kaatosateessa kirjastolle kuunnellen samalla sateen ropinaa takin hupussa. En tiedä miksi se jäi lähtemättömästi mieleen, mutta sateen ropinaa on ihana kuunnella. Entä kun pienenä heräsi telttaretkellä ja katseli sadepisaroita telttakankaassa (tai vaihtoehtoisesti sade oli päässyt teltan sisälle ja heräsi kylmissään ja märkänä teltasta). Tai ne mielettömät kaatosateet, mitä näimme Thaimaassa asuessamme! Sademuistoja on monta!
Sunnuntaina olikin kunnon sadepäivä ja tyttäremme sai päälleensä kaikki sadevarusteet kumppareista kurahanskoihin ja oli onnellinen pieni pallero, kun sai hyppiä kuralätäköissä. Voi, jäisiköhän hänellekin lapsuudesta rakas sademuisto?

Sunnuntaina olikin kunnon sadepäivä ja tyttäremme sai päälleensä kaikki sadevarusteet kumppareista kurahanskoihin ja oli onnellinen pieni pallero, kun sai hyppiä kuralätäköissä. Voi, jäisiköhän hänellekin lapsuudesta rakas sademuisto?
Tämä keli innoittikin minut pukemaan ihanat Guessin kumpparini jalkaan, jotka ostin aikanaan Lontoosta -50% alesta. Kumpparien kanssa yhdistin taas nuo samat rakkaat shortsit. Koska kengät olivat pinkit, piti asuun saada muutakin pinkkiä. Sivuletti hiuksiin, pipo päähän ja leikkisä asu oli valmis. Kuvauspaikkana toimi Yellow Housen piha Tammelassa.




Ei tässä ympäristössä ja asussa voi vaan olla kovin vakavasti. Pitkästä aikaa muuten Desigualia blogiin, jossain vaiheessa sitä oli täällä koko ajan! Jatkoimme matkaa leikkipuistoon, jossa olimme ainoat ihmiset (oikeasti, pidetäänkö lapset sisällä jos sataa, iltapäivällä ei enää edes satanut..?) ja leikin itsekin niin innoissani, että mies harmitteli kun jätimme kameran autoon. Heh, ehkä parempi niin.