Jumi tuli – hiihtoloman tunnelmia

Siis kamalaa. Mitä harvemmin sitä avaa bloginsa, sitä useammin sitä avaa Instagrammin ja höpisee sinne. On tullut taas monta päivää blogitaukoa, jonka aikana on tullut muun muassa keräiltyä aiheita luonnoksiin ja kirjoitan ehdottomasti mahdollisimman monta niistä pian valmiiksi! Mutta onpa ollut kivaa lukea kuulumisianne arvontavastauksistanne, onneksi niin moni on ollut suht positiivinen! Itse katsoin juuri kaksi jaksoa Yle Areenan sarjasta Rankka Vuosi ja voin lämmöllä suositella, vaikka ei sitä itkemättä tai ahdistumatta voi katsoa. Hyvin silti avattu pandemiaa eri tahojen näkökulmasta. Onko kukaan katsonut?

Hiihtoloma Keski-Suomessa: Himos ja Laajis

Viime viikolla meillä meni viisi yötä mummilassa ja lomaa ei pitänyt olla ollenkaan meillä vanhemmilla, mutta itselläni siirtyi yksi isompi duuni, joten viime viikko olikin aika väljä. Mies istui etätöissä arkipäivät, mutta jäihän siihen illat sekä viikonloppu. Tuli ihan lomafiilis, kun äitini vielä huolehti monesti ruokahuollosta ja kun olet poissa kotoa, ei huuda koko ajan päälle joku siivottava lastenhuone tai pyykkäystä odottava likaisten vaatteiden kasa. Äidilleni siis iso kiitos, me teimme sitten (tai mies pääasiassa) lauantaina läjän pizzoja, joista äiti sanoi ettei mene enää pizzeriaan. Vähän kiitosta toiseenkin suuntaan!

Mennessämme tiistai-iltana pysähdyimme jälleen Pohjois-Himoksen puolelle laskemaan muutamaksi tunniksi ja voin lämmöllä sitä suositella. Nelivuotiaalle on aika raskasta matkata pelkästään ankkurissa tai sompahississä monta tuntia, joten pohjoisen tuolihissi säästää hyvin hänen jalkojaan. Se on auki vain kello 17 asti, mutta sitten on jatkettu muilla hisseillä. Himokseen saa arkena ennakkoon ostettua iltalipun hintaan 28,5 euroa, ilta on klo 15.30-19.30. Kolmen tunnin lippu viikonloppuna on kympin kalliimpi, eli neljä tuntia saa suht edullisesti. Ja hyvin väljää on ollut! Lämmin suositus! Himoksessa pienet saavat myös tunniksi kokeilla varusteita ilmaiseksi ja pohjoisen puolella on suht pitkäkin ilmainen hiihtokoulurinne, eli siellä voi hyvin ilmaiseksi aloitella lajia perheen pienimpien kanssa!

Yhtenä päivänä lapset pääsivät mäkeen valoisaan aikaan Laajavuoreen ja miehen kanssa illalla kaksin vielä laskemaan. Oli ihan huippua, miksi lapsena pidin Laajavuorea niin tylsänä, hyvin sieltäkin löytyy laskettavaa. Tai nykyään pitäisi kai sanoa Laajis, lapsuuden Kansanrinnekin on nyt nimeltään.. ETURI! Ei taipunut meidän suuhumme. Nelivuotias laski kaikki rinteet läpi ja lastenmäkiin ei enää menty, eli nyt on helpompi laskea perheenäkin eikä aina niin, että pitää jakautua puoliksi. Tytöt ottivat hiihtolomalla haltuun myös ankkurihissin, eli menevät siinä kaksin yllättävänkin sujuvasti.

Parkouria ja lumilinnaa

Jyväskylän lumitilanne oli viime viikolla aika eri kuin Tampereen (tosin tilanne muuttui tänään, en meinannut saada ulko-ovea auki kun lunta niin paljon!). Isänsä kaivoi lapsille lumilinnoja ja vitsi että jaksoivat puuhata siellä. Se vaatii vaan aina jonkun aikuisen hollille, kaksin en heitä uskalla linnoihin jättää mönkimään, ettei käy romahdus ja vahinko.

Kolmen sukupolven voimin kävimme myös tutkimassa parkouria, jota löytyy Jyväskylän yliopiston ympäristöstä. Kun varaa ajan, saa ilmaiseksi puhelimeen kartan ja suorituspaikat, joissa avautuu videoita ja mysteerikysymyksiä. Kiva idea ja tytöt suorittivat innoissaan rasteja, ainoa miinus oli vaakatasoon satanut lumi ja tuuli, kun videoita pakko katsoa paljain käsin luurista. Mutta suosittelen testaamaan, ainakin vielä ensi viikonloppuna pääsee!

Hiihtoa ilman maratonia

Lähdin yhtenä päivänä hiihtämään yksin ja mennä sivakoin 16 kilometriä siltä istumalta, kun niin innostuin. Tällä viikolla piti olla Jyväskylän hiihtomarathon, johon olin alkuvuoden harjoitellut, mutta sehän peruttiin. Tuntui silti, että tekniikka on kehittynyt ja oli kivaa mennä, perjantaina hiihtelimme vielä miehen kanssa talven ekan (ja vikan?) yhteishiihtolenkin. Intoa olisi nyt hiihtää, harmittaa kovasti ihan jo hiihtoseurankin puolesta että kävi näin. Tai heidän puolestaan, jotka ovat treenanneet vähän enemmän tosissaan kuin minä.

Näillä eväin siis mentiin lasten hiihtoloma! Miten teillä ovat menneet talviviikot? Vielä pääsee ladulle ja rinteeseen, tänään on tullut hurjasti lunta! Vai odotatko jo kevättä?

P.S. Pahoitteluni kännykkäkuvista, kun rinteessä ja ladulla ei kameraa mukana. Ja roikotuskuvan otti kuopus ja hän ei jaksa käsitellä järkkäriä vielä. Mutta huomenna taas kamerakuvat!

Hämmentävä viikonloppu

Iloista maaliskuuta kaikille! Se alkaakin aika keväisissä ja aurinkoisissa merkeissä, mutta ainakin vielä Tampereella onnistui hiihto, vaikka lorina ympärillä käykin jo vauhdikkaana. Meidän neitomme aloittivat loman leikkitreffeillä naapurissa ja koska maaliskuu on ehkä yksi suurimmista synttärikuukausista, on iltapäivällä luokkakaverin pienet synttärijuhlatkin luvassa. Miten ihanaa oli herätä kikattavien lapsen leikkimiseen, kyllä he taitavat nauttia lomasta täysillä!

Viikonloppu kun ”unohdin” koronan

Eihän se oikeasti ikinä unohdu vaan jyllää takaraivossa, mutta viikonlopussa oli paljon hetkiä, kun keskityin elämään enkä murehtimaan maailman menoa ja harmillisia uutisia. Mitä kaikkea viikonloppuna tapahtuikaan?

  • Perjantaina tuli valitettava tieto, että hiihtomaraton jolle tähtäsin alkuvuoden on peruttu. Harmitti tosi paljon monestakin syystä.
  • Lähdin ihan kiukuissani perheeni kanssa laskemaan Pohjois-Himokseen, joka on yleensä tyhjempi kuin Länsi. Halusimme testata onnistuuko tuolihissi kuopukselta jo. Rinteet olivat todella tyhjät vaikka pelkäsimme ruuhkaa ja tuolihissi meni erittäin hyvin lapselta, samoin kuin punaiset rinteet tulivat helposti alas.
  • Tuolihissi sulkikin yllättäen jo kello 17, joten vaihtoehdoksi jäi ankkuri. Mietimme miten selviämme siitä, kun kuopus on niin lyhyt, ettei aikuisen kanssa laudalla meno oikein onnistu. Tytöt menivät sitten kaksin. Miten ammattimaisesti he osasivatkaan homman ja me tulimme isänsä kanssa perästä hissillä. Ihan huikeaa!
  • Yhtäkkiä alkoi kaatosade. Vettä tuli tosissaan, olimme monesti ainoat ihmiset rinteessä, mutta sehän ei haitannut mitään. Vaihdettiin autolla välillä kuivat hanskat ja nautittiin tyhjästä mäestä. Onneksi emme olleet katsoneet ennustuksia!

  • Lauantaina olimme kylässä 5 tuntia ystävillä (koronaturvallisuutta ajateltu kyllä, en avaa tätä enempää julkisesti) ja miten mahtavaa se oli! Olemme olleet viimeksi kylässä jossain muualla kuin vanhemmillani elokuussa. Emme ole nähneet lainkaan ystäviä puoleen vuoteen, joten teki ihan hullun hyvää!
  • Esikoinen on kysellyt jo eskarista alkaen korviksia ja sanoin joskus, että olisiko 8 vuotta hyvä ikä. Tuumasta toimeen yks kaks ja lauantaina haimme hänelle korvikset. Voi miten ison näköinen hänestä tuli!
  • Sunnuntaiaamuna heräsin ja juttelin kuopuksen kanssa. Näytti aivan siltä, kun häneltä puuttuisi hammas. Toden totta, niin puuttuikin! Hän kertoi, että illalla oli kivi suussa, hän sylkäisi sen ulos, piilotti tyynyn alle ja alkoi nukkua. Ja tyynyn alta löytyikin pikkuinen hammas. Hih! Emme olleet huomanneet edes heilumista ja isosiskolta lähti eka hammas melkein kaksi vuotta vanhempana, joten yllätyimme kovin. Se oli todella suuri juttu hänelle!

Ikävät koronauutiset sunnuntaille

Toki se ahdisti, kun sunnuntaina luit otsikosta, että Himoksella ja Tampereella on voinut altistua, ainoat paikat missä olen ollut. Himoksen altistus oli jo muutama päivä ennen reissuamme ja Tampereen ravintoloissa en ole käynyt, missä altistumisia on tullut. Mutta illalla ahdisti kovasti tuo otsikko. Olin jotenkin pari päivää niin iloisissa jutuissa kiinni ja hengittäminen oli helpompaa, että säikäytti. Tosin, minusta on ihan ihmeellistä että voidaan edes sanoa altistuksen olleen rinteessä. Ihmisethän ovat kaukana toisistaan ja rinteitä todella monta. Toki oloaan on hyvä tarkkailla ihan jokaisen.


paita MARIMEKKO (second hand)/ farkut LIDL/ kengät DR.MARTENS (seond hand)/ villatakki VILA/ korvikset IHAN PIHKASSA

Mutta olipa hämmentävän tavallinen ja samalla supererikoinen ja erityinen viikonloppu! Ja milloin olisi päässyt Mansessa hiihtämään +7 keleillä, olihan sekin nyt aika erityistä!

Tästä polkaistaan siis maaliskuu hyvillä mielin ja samalla pienoisessa jännityksessä tulevasta käyntiin, kuvissa on löytöni Mielan Preloved-osastolta! Ja huomaatteko, pääsen muuttumaan takaisin vaaleaksi pikku hiljaa, rautatankkaus alkaa näkymään hiuksissa. Ihan mahtavaa!

Miten oma viikonloppusi sujui? Moni varmasti lomailee tällä viikolla, miten teillä? Millaisia suunnitelmia maaliskuulle?

P.S. Kuvissa takana näkyvä Villa Lullan on juuri avattu Air bnb-majoitusta varten. Sitä pitää ihana Outi ja lämmin suositus, jos etsit majoitusta Mansesta! Maarit oli ensimmäinen vieras ja sitä testasi, täältä voi lukea.

Himoksen ennakko-joulun ihania tunnelmia

*kaupallinen yhteistyö Himoslomat & Somessa.com

Joulu tulla jollottaa ensi kuussa ja kuten ehkä tiedätte, minä olen todellinen jouluihminen. Rakastan joulun odotusta, joululauluja, tunnelmaa, juustoja ja kuusen koristelua. Olimmekin koko perhe aivan innoissamme, kun pääsimme fiilistelemään viikonlopun ajan ennakkojoulua. Tonttulakit ja joulukoristeet kassissa suuntasimme kohti Himosta, jonne myös isovanhemmat saapuivat vastakkaisesta suunnasta. Onpa kiva sijainti Jämsän Himoksella, kun toiset saapuivat Tampereelta ja toiset Jyväskylästä! Mutta Himoslomat tarjoavat rennompaa joulua myös sinulle, jota joulu saattaa enemmän stressata kuin innostaa. Valmiita ruokia, majoitusta ja ohjelmaa ilman suursiivousta!

Jouluhan on myös stressin aiheuttaja monelle. Pitää tilata pukki, hoitaa lahjoja, ruokia ja siivota. Joulu Himoksella on hyvä ratkaisu, jos joulu meinaa mennä stressin puolelle. Mökit ovat valmiiksi siivottuja, paikalle voi tilata kuusen koristeineen, joulupukkikin saapuu mökille Himoksen puolesta. Itse asiassa kaikkiin 30.11.2019 mennessä tehtyihin varauksiin Himoslomat tarjoavat joulupukin käynnin ilmaiseksi! Ja jos ruokailut stressaavat, on Tupa-keittiössä tarjolla jouluruokaa joka päivä ja valmiiksi voi ostaa esimerkiksi paketin, johon kuuluu kuusi ruokailua.

Me saavuimme perjantai-iltana Himokselle, josta meille oli varattu majoituksena Salavan Tsaari, tänä vuonna valmistunut huvila. Siinä olisi tilaa kahdessa kerroksessa kyllä isollekin poppoolle! Eniten ihastutti kaikkia iso poreamme, joka löytyi terassilta. Koska Salavan Tsaari on rakennettu rinteeseen, oli alaterassiltakin upeat (ja jouluiset, oli perjantaina maakin valkoisena!) maisemat. Mökkejä Himoksella riittää ja sellaisia joissa on poreamme sisällä tai ulkona on yli 50 kappaletta. Minulta paljon Instassa kyseltiin mökin hintoja tai missä niissä on poreamme, mutta tosiaan vaihtoehtoja piisaa ja hintakin vaihtelee hurjasti riippuen majoituksen ajankohdasta. Kannattaa kurkata lisää täältä!

Siellä me sitten söimme juustoja, saunoimme ja lilluimme poreissa joululauluja kuunnellen ja tonttulakit päässä. Sytytimme takkaan tulen, laitoimme kuuseen koristeita ja nautimme yhdessäolosta. Itse asiassa tajusin, että vaikka olemme paljon isovanhempien kanssa tekemisissä, emme ole koskaan lomailleet kuudestaan! Kaikki nauttivat kovasti ja lapset olivat onnellisia isovanhempien seurasta. Aamulla käytiin ensimmäisenä ukin kimppuun ja halittiin häntä kovasti. Vuokramökissä on aina enemmän lomalla, kun ei stressaa siivoamisesta samalla tavalla. Vai johtuiko se siitä, että isäni keitti aamupuurot ja äitini valmisti lounaan? Voi olla. Hämmästelimme valtavan hyvää varustelua mikä keittiöstä löytyi, mitään emme jääneet kaipaamaan.

Mutta mitä Himoksella voi puuhata jos ei ole lunta? Jouluna varmaankin jo pääsee rinteeseenkin ja sehän on se juttu, mitä olemme 1990-luvulta asti käyneet siellä tekemässä, pulkkailua sekä lumilautailua. On siis jäänyt näkemättä kokonaan Himoksen toiset kasvot ja yllätyin mitä kaikkea sieltä löytyykään! On siis tekemistä porukalle, jossa osa tai kukaan ei halua rinnehommiin. On pakohuonetta, Peikkometsää ja moottorikelkkoja. Läskipyöriä, savusaunaa ja piparinleivontaa. Kurkkaa tarkemmin joulun ajan ohjelma, ympäri vuoden aktiviteetteja on varattavissa muutenkin ja jouluna valmiiksi järjestettyä ohjelmaa enemmän.

Lauantaiaamupäivänä me kävelimmekin kohti Mono Pubia ja mikä tuoksu tulvahtikaan nenään kun oven avasi! Saimme leipoa ison läjän pipareita, lapset olivat onnessaan kun oli Muumi-muotteja tarjolla. Tämä pipareiden leipominen kustantaa 5 euroa/hlö, eli ei paha hinta taikinasta, koristeista ja leipomispaikoista. Lasten mielestä parasta oli koristelu ja he päästivät luovuuden valloilleen. Minusta parasta oli katsoa isovanhempia leipomassa lasten kanssa ja voi että, emme ole aiempina vuosina leiponeet näin aikaisin! Oli kotiin tuomisina iso läjä pipareita! Lähdimme edeltä hakemaan autoa mökiltä, sillä vajaa parin kilometrin matka oli liikaa esikoiselle kävellä takaisin ja sillä aikaa lapset olivat selittäneet kuulemma Sallalle vaikka mitkä asiat elämästään. Ihanan ystävällinen Salla olikin ja auttoi meitä erinäisissä kysymyksissä!

Iltapäivällä oli edessä meitä kaikkia ihastuttanut ohjelmanumero, Peikkometsä. Äitini sanoi, että siitä oli paljon juttua esimerkiksi lehdissä, kun se avattiin vuonna 1990. Treffasimme HimosCenterin aulassa Jonnen, joka lähti vetämään meille peikkometsää. Hän kertoi, että moni tuo lapsensa nyt sinne, kun on itse käynyt lapsena peikkoihin tutustumassa. ÄITI! Miksei me olla käyty? Vaikka asuimme lähellä, kävimme laskemassa Himoksella ja… Peikkometsä jäi. En itse edes tiennyt sellaisesta! No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Vaikka metsä on suunnattu lapsille, oli aikuisillakin ihan tosi hauskaa. Metsässä oli rasteja, pääsimme keinumaan peikonhännässä, kävelemään riippusiltaa ja pujottelemaan hämäkinseitissä. Mukanamme tuli Himmi-peikko ja Jonne veti hienosti kierrosta ottaen lapset huomioon, kuopuksemme oli vähän kipeänä ja innostui hommasta vasta lopussa, sen sijaan esikoinen oli käsi pystyssä rasteilla huutaen ”saanko olla eka?”. Lopussa pääsimme paistamaan tikkupullaa. En ole ikinä tehnyt moista ja oli hauskaa testata sitäkin. Ja nauraa ääneen, isäni teki pullasta pienen patongin kokoisen ja paistoi sen mustaksi. Mutta niinkin kuulemma on ihan ok tehdä ja kuoria sitten pois tummin kerros ennen syömistä! Kylläpä maistui pulla hyvältä metsässä. Lapset halusivat vielä palata rasteille pullien jälkeen, niin kivoja ne olivat! Ja minäkin olin ihan innoissani kuten selkeästi isänikin, joka laittoi naama virneessä pyörimisvauhteja minulle peikonhännässä.

Metsäreissun jälkeen kaikkia hymyilytti ja esikoinen pyysi, että jos tullaan Himoksen rinteisiin, tullaanhan uudestaan Peikkometsään? Se oli kuulemma niin ihanaa! Kaikilla oli iloinen mieli, kyllä metsä tekee hyvää. Pienelle alueelle oli saatu paljon kaikkea mahtumaan. Suuntasimme takaisin majoitukseen vaihtamaan vaatteita ja palasimme vastapäätä Peikkometsää olevaan Tupa-ravintolaan, jossa maistelimme ennakkoon joulumenuta. Kaikkea ei oltu laitettu tarjolle ja esimerkiksi laatikot puuttuivat mitä taas jouluna on tarjolla, mutta hyvät salaatit ja kalat saimme maistella, samoin kuin lämpimien ruokien possu sai kehuja muilta aikuisilta. Tarjolla on muun muassa kuuden ruokailun paketti helpottamaan joulun ruokailuja, kannattaa kurkata lisää!

Arvatkaa mihin palasimme syömisen jälkeen? No paljuun tietysti! Mikä siinä onkin niin ihanaa! Äitinihän vuokrasi mummilaankin viime jouluna paljun, tosin poreettoman ja perinne jatkuu tänä vuonna, jotain niin superkivaa siinä on!

Sunnuntaiaamuna heräsimme ja pakkailimme rauhassa ennen siirtymistä viimeiseen aktiviteettiin. Ajelimme noin 10 kilometriä Hirvikartanolle, jossa on nimensä mukaisesti hirviä sekä myös peuroja ja poroja. Paikassa on ravintola, joka on kesäisin auki, talvisin tilauksesta. Ruokailijoille eläimiin tutustuminen on maksutonta, muille se maksaa 7 euroa. Meille tultiin vetämään kierrosta ja kertomaan hirvistä, kuinka Sauli-uroksen emon tappoi karhu ja se sitten päätyi asumaan tarhoihin. Viereisessä aitauksessa oli Jenni Haukio kahden kesäkuisen vasan kanssa. Kuulimme karanneesta Matti-Eskosta, joka kuukausien päästä palasi kotiin hyvin nälkäisenä. Ja saimme syöttää hirviä, isäni jopa antoi leivän suoraan suusta Saulille ja sai siis hirven suukon kaupan päällisiksi. Kyllä kuulkaa nauratti koko porukkaa, ehdin tallentaa tilanteesta videon mutta kuvat jäivät. Hauska paikka ja äitini suunnitteli, että kesällä voisi patikoida Himokselta sinne ja käydä testaamassa ruoan!

Kylläpä olimme hyvällä mielellä viikonlopun jälkeen. Kun joku muu järjestää ruokia, ohjelmaa ja hoitaa kuusenkin paikalle, hommasta jää jo iso osa stressistä pois. Ja kun ohjelmaa on järjestetty, tulee tehtyä yhdessä kaikkea kivaa. Monesti sitä vain puhuu että pitäisikö mennä tai tehdä, mutta nyt tuli oikeasti tehtyä! Voisin hyvin kuvitella viettäväni jouluakin Himoksella, sillä tuo suuri majoituksemme olisi vetänyt myös veljeni perheineen sisäänsä. Olemme aina joulut reissanneet mummilaan ja joutuneet pakkaamaan, joten samalla vaivalla sitä pakkaisi mökille ja matkakin olisi lyhyempi!

Jos innostuit mökkijoulusta tai olit jo sellaista miettinyt, nappaa alekoodi Katja10 mukaasi, kun varaat majoitusta Himoksesta. Sillä saa 10 % alennusta joulun ajan 23-26.12.2019 mökkimajoituksesta. Ota huomioon, että etu ei toimi verkkokauppavarauksissa vaan soittamalla 020 711 9200 tai varaamalla
sähköpostitse himoslomat@himoslomat.fi. Etu on voimassa 13.12.2019 saakka!

Paljuuminen, sauna ja peikkometsä olivat parasta”, sanoi kuopus. Oli niin odottanut paljua, että jopa isänpäiväkortissa kerrottiin että isin kanssa on ihanaa paljuta”

Muita jouluihmisiä linjoilla? Innostaako mökkijoulu vai haluaisitko viettää joulun kotosalla? Ja hei, kuka on käynyt Peikkometsässä?

P.S. Käy kurkkaamassa myös Tiian reissu Himokselle, heillä oli hieman eri aktiviteetit lasten iän mukaan!