Ajattelin, että porukka liioittelee, kun kehuivat kahvila Siiriä niin. Sitä suositeltiin minulle OP-koti postauksen kommenteissa ja sitä kehui blogikollegani Noora. Miten joku kahvila voi olla niin ihana? Pitäisikö nyt oikeasti ajaa Lempäälään ja testata se?
Kun tarkistin missä kahvila Siiri sijaitsee hämmästyin. Vain kivenheiton päässä, K-Marketin ja Kotipizzan luona olen tuskaillut lasten kanssa, että täällä Lempäälässä ei ole mitään ruokapaikkaa tai istuskelupaikkaa. Päädyimme tuolloin kolmisin Kotipizzaan, mutten tiennyt, että jos olisin mennyt kohti rantaa, terveyskeskuksen taakse, olisin löytänyt Helmen. Sillä sitä Kahvila Siiri todellakin on.
Osoitteessa Uotilantie 5 sijaitseva suloinen kahvila on näin kesäaikaan ihan parhaimmillaan. Piha on iso ja järvi vieressä antaa ihanan tunnelman. Paikka on niin suojaisa, että sitä unohtaa kokonaan olevansa Lempäälän keskustan lähellä. On jossain piilotetussa keitaassa enemminkin! Tällä viikolla meitä hellitään vielä upeilla keleillä, joten suosittelen lämpimästi, että käytte kokeilemassa kahvilaa ja sen pihaa nyt, jos siihen suinkin on mahdollisuus!
Siiri tarjoilee lounaskeittoa jopa sunnuntaisin, joten siihen me tähtäsimme. Lohikeitto olikin ihan mielettömän hyvää ja kehuimme sitä kovasti. Kala tulee järven vieressä olevaan kauppaan, johon on tehty sopimus kalastajan kanssa, eli tuoretta kalaa ja lähiruokaa on luvassa. Kauhoimme kaikki neljä vauhdilla sopat ja ajattelimme, että maistamme jotain makeaa, mutta Siirissä onkin tehty niin, että soppaan kuuluu jälkkäri. 12, 5 euron (lapset 10e) hintaan saat myös kahvin, teen tai pillimehun sekä jonkun jälkkärin tiskistä. Ei ole muuten paha hinta koko setistä tuo kymppi! Niinpä valitsimme suosikkimme tiskistä, nuorin päätyi mutakakkuun, esikoinen korvapuustiin, me vanhemmat otimme mustikkajuustokakkua ja puustin. Toinen puusteista lähti mukaan kotiin, niin valtavia ne olivat.
Ei sillä, että niissä muissa jälkkäreissä olisi mitään vikaa ollut, mutta kyllä korvapuusti oli täydellinen valinta. Emme syö juuri ikinä pullaa, mutta sanon, että sen kerran kun syömme, voi jösses. Ei mennyt hukkaan tämä pullareissu! Sopivan rasvainen, pehmeä je tuore pulla oli ihan mieletön. Pelkästään se tuoksu, joka Siiristä leijui kävellessämme lähemmäs…! Mmmmm! Et ole koskaan syönyt niin hyvää pullaa kuin täällä, uskallan väittää. Ja se fiilis, kun astelet vanhaan taloon, pianomusiikki soi, ihastelet paikan upeita koristeita ja törmäät lopulta mielettömään herkkutiskiin ja täydelliseen lohikeittoon. Oi voi. Niin ja haudutettu musta tee, se on aina parhautta myös!
Tämän viikon keittolista palsternakkakeitosta bataattikeittoon (ja sunnuntain parhaaseen lohikeittoon) näyttää niin hyvältä, että mietin josko hurauttaisin uudemman kerran vielä Siirin kesäkeleillä, nauttimaan kiireettömästä pihasta, aidoista mauista ja pysähtyneestä tunnelmasta.
Suosittelen lämmöllä. Jos et sitä jo haistellut tästä tekstistä! Pullantuoksua päivääsi, oletko käynyt Siirissä?
