Himoksen ennakko-joulun ihania tunnelmia

*kaupallinen yhteistyö Himoslomat & Somessa.com

Joulu tulla jollottaa ensi kuussa ja kuten ehkä tiedätte, minä olen todellinen jouluihminen. Rakastan joulun odotusta, joululauluja, tunnelmaa, juustoja ja kuusen koristelua. Olimmekin koko perhe aivan innoissamme, kun pääsimme fiilistelemään viikonlopun ajan ennakkojoulua. Tonttulakit ja joulukoristeet kassissa suuntasimme kohti Himosta, jonne myös isovanhemmat saapuivat vastakkaisesta suunnasta. Onpa kiva sijainti Jämsän Himoksella, kun toiset saapuivat Tampereelta ja toiset Jyväskylästä! Mutta Himoslomat tarjoavat rennompaa joulua myös sinulle, jota joulu saattaa enemmän stressata kuin innostaa. Valmiita ruokia, majoitusta ja ohjelmaa ilman suursiivousta!

Jouluhan on myös stressin aiheuttaja monelle. Pitää tilata pukki, hoitaa lahjoja, ruokia ja siivota. Joulu Himoksella on hyvä ratkaisu, jos joulu meinaa mennä stressin puolelle. Mökit ovat valmiiksi siivottuja, paikalle voi tilata kuusen koristeineen, joulupukkikin saapuu mökille Himoksen puolesta. Itse asiassa kaikkiin 30.11.2019 mennessä tehtyihin varauksiin Himoslomat tarjoavat joulupukin käynnin ilmaiseksi! Ja jos ruokailut stressaavat, on Tupa-keittiössä tarjolla jouluruokaa joka päivä ja valmiiksi voi ostaa esimerkiksi paketin, johon kuuluu kuusi ruokailua.

Me saavuimme perjantai-iltana Himokselle, josta meille oli varattu majoituksena Salavan Tsaari, tänä vuonna valmistunut huvila. Siinä olisi tilaa kahdessa kerroksessa kyllä isollekin poppoolle! Eniten ihastutti kaikkia iso poreamme, joka löytyi terassilta. Koska Salavan Tsaari on rakennettu rinteeseen, oli alaterassiltakin upeat (ja jouluiset, oli perjantaina maakin valkoisena!) maisemat. Mökkejä Himoksella riittää ja sellaisia joissa on poreamme sisällä tai ulkona on yli 50 kappaletta. Minulta paljon Instassa kyseltiin mökin hintoja tai missä niissä on poreamme, mutta tosiaan vaihtoehtoja piisaa ja hintakin vaihtelee hurjasti riippuen majoituksen ajankohdasta. Kannattaa kurkata lisää täältä!

Siellä me sitten söimme juustoja, saunoimme ja lilluimme poreissa joululauluja kuunnellen ja tonttulakit päässä. Sytytimme takkaan tulen, laitoimme kuuseen koristeita ja nautimme yhdessäolosta. Itse asiassa tajusin, että vaikka olemme paljon isovanhempien kanssa tekemisissä, emme ole koskaan lomailleet kuudestaan! Kaikki nauttivat kovasti ja lapset olivat onnellisia isovanhempien seurasta. Aamulla käytiin ensimmäisenä ukin kimppuun ja halittiin häntä kovasti. Vuokramökissä on aina enemmän lomalla, kun ei stressaa siivoamisesta samalla tavalla. Vai johtuiko se siitä, että isäni keitti aamupuurot ja äitini valmisti lounaan? Voi olla. Hämmästelimme valtavan hyvää varustelua mikä keittiöstä löytyi, mitään emme jääneet kaipaamaan.

Mutta mitä Himoksella voi puuhata jos ei ole lunta? Jouluna varmaankin jo pääsee rinteeseenkin ja sehän on se juttu, mitä olemme 1990-luvulta asti käyneet siellä tekemässä, pulkkailua sekä lumilautailua. On siis jäänyt näkemättä kokonaan Himoksen toiset kasvot ja yllätyin mitä kaikkea sieltä löytyykään! On siis tekemistä porukalle, jossa osa tai kukaan ei halua rinnehommiin. On pakohuonetta, Peikkometsää ja moottorikelkkoja. Läskipyöriä, savusaunaa ja piparinleivontaa. Kurkkaa tarkemmin joulun ajan ohjelma, ympäri vuoden aktiviteetteja on varattavissa muutenkin ja jouluna valmiiksi järjestettyä ohjelmaa enemmän.

Lauantaiaamupäivänä me kävelimmekin kohti Mono Pubia ja mikä tuoksu tulvahtikaan nenään kun oven avasi! Saimme leipoa ison läjän pipareita, lapset olivat onnessaan kun oli Muumi-muotteja tarjolla. Tämä pipareiden leipominen kustantaa 5 euroa/hlö, eli ei paha hinta taikinasta, koristeista ja leipomispaikoista. Lasten mielestä parasta oli koristelu ja he päästivät luovuuden valloilleen. Minusta parasta oli katsoa isovanhempia leipomassa lasten kanssa ja voi että, emme ole aiempina vuosina leiponeet näin aikaisin! Oli kotiin tuomisina iso läjä pipareita! Lähdimme edeltä hakemaan autoa mökiltä, sillä vajaa parin kilometrin matka oli liikaa esikoiselle kävellä takaisin ja sillä aikaa lapset olivat selittäneet kuulemma Sallalle vaikka mitkä asiat elämästään. Ihanan ystävällinen Salla olikin ja auttoi meitä erinäisissä kysymyksissä!

Iltapäivällä oli edessä meitä kaikkia ihastuttanut ohjelmanumero, Peikkometsä. Äitini sanoi, että siitä oli paljon juttua esimerkiksi lehdissä, kun se avattiin vuonna 1990. Treffasimme HimosCenterin aulassa Jonnen, joka lähti vetämään meille peikkometsää. Hän kertoi, että moni tuo lapsensa nyt sinne, kun on itse käynyt lapsena peikkoihin tutustumassa. ÄITI! Miksei me olla käyty? Vaikka asuimme lähellä, kävimme laskemassa Himoksella ja… Peikkometsä jäi. En itse edes tiennyt sellaisesta! No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Vaikka metsä on suunnattu lapsille, oli aikuisillakin ihan tosi hauskaa. Metsässä oli rasteja, pääsimme keinumaan peikonhännässä, kävelemään riippusiltaa ja pujottelemaan hämäkinseitissä. Mukanamme tuli Himmi-peikko ja Jonne veti hienosti kierrosta ottaen lapset huomioon, kuopuksemme oli vähän kipeänä ja innostui hommasta vasta lopussa, sen sijaan esikoinen oli käsi pystyssä rasteilla huutaen ”saanko olla eka?”. Lopussa pääsimme paistamaan tikkupullaa. En ole ikinä tehnyt moista ja oli hauskaa testata sitäkin. Ja nauraa ääneen, isäni teki pullasta pienen patongin kokoisen ja paistoi sen mustaksi. Mutta niinkin kuulemma on ihan ok tehdä ja kuoria sitten pois tummin kerros ennen syömistä! Kylläpä maistui pulla hyvältä metsässä. Lapset halusivat vielä palata rasteille pullien jälkeen, niin kivoja ne olivat! Ja minäkin olin ihan innoissani kuten selkeästi isänikin, joka laittoi naama virneessä pyörimisvauhteja minulle peikonhännässä.

Metsäreissun jälkeen kaikkia hymyilytti ja esikoinen pyysi, että jos tullaan Himoksen rinteisiin, tullaanhan uudestaan Peikkometsään? Se oli kuulemma niin ihanaa! Kaikilla oli iloinen mieli, kyllä metsä tekee hyvää. Pienelle alueelle oli saatu paljon kaikkea mahtumaan. Suuntasimme takaisin majoitukseen vaihtamaan vaatteita ja palasimme vastapäätä Peikkometsää olevaan Tupa-ravintolaan, jossa maistelimme ennakkoon joulumenuta. Kaikkea ei oltu laitettu tarjolle ja esimerkiksi laatikot puuttuivat mitä taas jouluna on tarjolla, mutta hyvät salaatit ja kalat saimme maistella, samoin kuin lämpimien ruokien possu sai kehuja muilta aikuisilta. Tarjolla on muun muassa kuuden ruokailun paketti helpottamaan joulun ruokailuja, kannattaa kurkata lisää!

Arvatkaa mihin palasimme syömisen jälkeen? No paljuun tietysti! Mikä siinä onkin niin ihanaa! Äitinihän vuokrasi mummilaankin viime jouluna paljun, tosin poreettoman ja perinne jatkuu tänä vuonna, jotain niin superkivaa siinä on!

Sunnuntaiaamuna heräsimme ja pakkailimme rauhassa ennen siirtymistä viimeiseen aktiviteettiin. Ajelimme noin 10 kilometriä Hirvikartanolle, jossa on nimensä mukaisesti hirviä sekä myös peuroja ja poroja. Paikassa on ravintola, joka on kesäisin auki, talvisin tilauksesta. Ruokailijoille eläimiin tutustuminen on maksutonta, muille se maksaa 7 euroa. Meille tultiin vetämään kierrosta ja kertomaan hirvistä, kuinka Sauli-uroksen emon tappoi karhu ja se sitten päätyi asumaan tarhoihin. Viereisessä aitauksessa oli Jenni Haukio kahden kesäkuisen vasan kanssa. Kuulimme karanneesta Matti-Eskosta, joka kuukausien päästä palasi kotiin hyvin nälkäisenä. Ja saimme syöttää hirviä, isäni jopa antoi leivän suoraan suusta Saulille ja sai siis hirven suukon kaupan päällisiksi. Kyllä kuulkaa nauratti koko porukkaa, ehdin tallentaa tilanteesta videon mutta kuvat jäivät. Hauska paikka ja äitini suunnitteli, että kesällä voisi patikoida Himokselta sinne ja käydä testaamassa ruoan!

Kylläpä olimme hyvällä mielellä viikonlopun jälkeen. Kun joku muu järjestää ruokia, ohjelmaa ja hoitaa kuusenkin paikalle, hommasta jää jo iso osa stressistä pois. Ja kun ohjelmaa on järjestetty, tulee tehtyä yhdessä kaikkea kivaa. Monesti sitä vain puhuu että pitäisikö mennä tai tehdä, mutta nyt tuli oikeasti tehtyä! Voisin hyvin kuvitella viettäväni jouluakin Himoksella, sillä tuo suuri majoituksemme olisi vetänyt myös veljeni perheineen sisäänsä. Olemme aina joulut reissanneet mummilaan ja joutuneet pakkaamaan, joten samalla vaivalla sitä pakkaisi mökille ja matkakin olisi lyhyempi!

Jos innostuit mökkijoulusta tai olit jo sellaista miettinyt, nappaa alekoodi Katja10 mukaasi, kun varaat majoitusta Himoksesta. Sillä saa 10 % alennusta joulun ajan 23-26.12.2019 mökkimajoituksesta. Ota huomioon, että etu ei toimi verkkokauppavarauksissa vaan soittamalla 020 711 9200 tai varaamalla
sähköpostitse himoslomat@himoslomat.fi. Etu on voimassa 13.12.2019 saakka!

Paljuuminen, sauna ja peikkometsä olivat parasta”, sanoi kuopus. Oli niin odottanut paljua, että jopa isänpäiväkortissa kerrottiin että isin kanssa on ihanaa paljuta”

Muita jouluihmisiä linjoilla? Innostaako mökkijoulu vai haluaisitko viettää joulun kotosalla? Ja hei, kuka on käynyt Peikkometsässä?

P.S. Käy kurkkaamassa myös Tiian reissu Himokselle, heillä oli hieman eri aktiviteetit lasten iän mukaan!

3 x 10 syksyn parasta juttua!

Monet listaukset ovat mielestäni ihan hirveän kivoja postausaiheita, joita on helppo lukea ja joista tulee itselleenkin hyvä mieli. Kun bongasin Tuulannelin blogista kolmen kohdan listauksen, päätin ex tempore toteuttaa sen sillä hetkellä!

3 asiaa jotka puen mielelläni päälle tällä hetkellä
– 
Papun ylisuuri hupullinen mekko. On ihan maailman mukavin ja menee niin kotihommissa kuin lasten kanssa puuhatessa.
– Ylipolven saappaat. Kuvissakin näkyvät Palmrohtit ovat olleet talviteloilla, oi miten ihanaa saada ne taas jalkaan. Tulee jotenkin kaunis olo nämä jalassa!
– Lenkkarit. Ihan parhaita juoksukelejä viedään.

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia juuri nyt
– Uudet lenkkarit. Kaikissa olemassa olevissa on reikä. Uusimmat kesältä, mutta olivat varmaankin liian napakat (vaikka sama malli ja koko kuin aina!) ja tuloksena yksi musta varpaankynsi puolimaratonin jälkeen ja rikki hiertynyt sisäosa.
– Jonkun kivan joulukalenterin. Kosmetiikkakalentierien roskan ja osaltaan aina turhan kaman määrä ei innosta. Teekalenterin pusseja on vielä viime joululta juomatta, kun olen todella huono juomaan mm.vihreää. Lakukalenteri alkoi tökkiä viime vuonna. Suklaa ei innosta. HELP! Minulla on aina ollut useampi joulukalenteri, mutta nyt ekaa kertaa ahdistaa liikaa se roska ja homman ”turhuus”. Pitäisiköhän sopia miehen kanssa, että joka toinen päivä tehdään toisillemme joku pieni ylläri 24 päivän ajan? :D
– Kameraan uuden putken. Sellaisen oikein kunnon putken, joka muuttaisi kuvauksen uudelle tasolle. Ja kamerakin täyttää keväällä 3 vuotta, edellisellä paukutettiin siinä ajassa 90 000 kuvaa. Kallis vehje uusia, mutta can’t live without!

3 asiaa, joista pidän erityisen paljon juuri nyt
– Lokakuu. Just love it. Tämä väriloisto, kaikki kivat tapahtumat, lokakuu the best! Vaikkakin jurppii, että yrityksistä huolimatta en ole onnistunut järkkäämään mitään synttäriohjelmaa!
– Urheilu. Se on vaan ihan mieletöntä. Kävin viikonloppuna salilla sekä muutamassa jumpassa ja sen tuloksena äsken melkein huusin kun aivastin. Miten kipeät vatsalihakset ihmisellä voi olla!
– Vika on vaikea. Teen tätä postausta Onnibussin etupenkissä ja rakastan katsella läppärin takaa auringonnousua. Ihana lokakuinen aamu! Toisaalta oli aivan ihana päivä eilen ja pidän nyt ihan erityisen paljon perheestäni. Huipputyyppejä meidän tytöt, sanoin miehelle nukkumaanmennessä. Huipputyyppi mieheni, joka heitti minut seiskalta keskustaan, luksusta. Keitti teetkin take away mukiin matkaan. <3

3 asiaa, joista en pidä tällä hetkellä
– VEROTUS! ARGHHHH!!! Luulin saaneni kuntoon, mutta ei, kyllä pitää vielä kerran käydä kaikki läpi. Kysyin jo eilen mieheltä apua, että hinkataan kaikki yhdessä kuntoon, jotten joudu maksamaan ihan älyttömiä ennakkoveroja. Mutta missä välissä? Palkataanko lastenvahti muutamaksi tunniksi?
– Säädön määrä. Jokainen viikko ja päivä on erilainen. Yritän aina muistaa ajoissa pyörittää kuopuksen päiväkotipäivät, omat junaliput, soitin useaan kertaan säätääkseni eskarilaisen hoitoa yms., mutta silti päikyssä ihmeteltiin kun kuopus tuli sinne tänään. Korjasin kyllä tiistain ajoissa hoitopäiväksi, mutta tuntuu että usein tieto ei tavoita kuin johdon. Huoh.
– Hiekka. Sitä saamarin kuraa ja hiekkaa on ihan törkeästi kotona, ensiksi kuistilla, mutta kyllä se sieltä leviää. En käsitä mitä superhiekkaa päikyssä on, se tarttuu ihan joka paikkaan ja kulkeutuu kotiin.

3 asiaa, jotka olen oppinut viime aikoina
– Heh, olen oppinut kyllä niin paljon uutta yrittämisestä ja verotuksesta (ja silti tuntuu etten tiedä mistään mitään)
– Olen oppinut (mielestäni) hidastamaan vähän paremmin
– Kääntämään hiuksia kiharalle ulospäin sen sijaan, että olen aina kääntänyt sisäänpäin. Ne taipuvat paremmin (mikä oppi, mutta kuitenkin!).

3 asiaa, joita en ole oppinut yrityksistä huolimatta
– Kehonhuolto. Sitten jumittaa ja sattuu ja mitä lie.
– Keskittyminen hyvään. Eilinen alkoi hirveällä ahdistuksella siitä, että olen surkea yrittäjä, bloggaaja, valokuvaaja, vaimo ja äiti. Kelkka kääntyi onneksi päivän aikana ja keskityin kaikkeen hyvään.
– Ajoissa nukkumaan meno. Tai mikä on ajoissa, mutta yleensä mennään noin klo 23, välillä menee sen yli. 22.30 olisi aika optimi, mutta lähes aina lipsahtaa!

3 asiaa, jotka haluaisin osata juuri nyt
– Haluaisin osata myydä palvelujani paremmin = saada lisää töitä
– Haluaisin oppia tekemään videoita, tuntuu että aika ajaa blogien ohi (vai ajaako, mitä mieltä? Itse en taas tykkää katsoa juuri ollenkaan videoita)
– Haluaisin olla parempi kuvaaja, mutta tuntuu että minkään uuden opetteluun ei ole aikaa.

3 asiaa, jotka saavat minut rentotumaan tällä hetkellä
– No se järvessä uinti! Ja sitä ennen ollut reissu Valkeakoskelle, oi apua! Siitä lisää myöhemmin!
– Lukeminen. On niin hurja kirja työn alla, että ahdistaa suorastaan, mutta silti lukeminen on parasta aina!
– Jalkapohjien hieronta. Tämä on erityisen jees syksyllä kynttilän valossa, mutta toimii kyllä aina. Kiitos mieheni. <3

3 asiaa, joita tein menneellä viikolla
– Kävin johtoryhmässä yhden työni puolesta ja oli jotenkin tosi hyvä fiilis. Entisessä työpaikassani olin viikoittain johtoryhmässä ja tunsin olevani jotenkin ”back” kotiajoista vuosien, vuosien jälkeen! Vaikka kaupunki oli kyllä eri.
– Leivoin lasten kanssa sämpylöitä ja ystäväperhe tuli iltateelle. Niin parasta arjen katkaisua, miksei tule kutsuttua useammin ystäviä arki-iltana kylään?
– Otin selfien zombien kanssa

3 asiaa, joita odotan innolla lähitulevaisuudessa
– Synttärini. Vaikken saisi aikaiseksi mitään ihme ohjelmaa, niin onnittelut ja pienet juhlallisuudet piristävät aina.
– Koko perheen reissu Tukholmaan. Olemme tehneet kaksi edellistä mummin ja tyttöjen kanssa, todella kivaa saada mies välillä mukaan!
– JOULU! En ole vielä uskaltanut aloittaa glögi- ja piparikautta, koska kyllästyminen tulee ennen joulua. Mutta Kööpenhaminasta ostin pari Disney-prinsessaa lisää kuuseen ja äiti on taas vuokrannut paljun jouluksi. Hänen viime vuoden yllärinsä oli niin iso juttu, että lapseni ilmoittivat, että mummilassa täytyy sitten olla palju tänäkin vuonna!


farkut CUBUS/ takki VILA/ hattu MILLINEERI/ korvikset Cittarista/ poolo ONLY/ kengät PALMROTH (saatu)

Tällaisista listauksista tulee niin hyvä mieli, kun tulee keskityttyä hyvään. Ihania asioita sitä onkin ihan arjessa! Postauksen kuvat otti taitava Saara Studio Mimi & Nödestä. Niistäkin tuli niin hyvä mieli, kiitos Saara! Kuvissa yhdistyy kolme taitavaa suomalaista yritystä, kameran takana Saara, saappaissa manselainen Palmroth ja hatun takana oleva Millineeri, siksikin tykkäsin niistä kovasti.

Olisiko sinun helppo vastata näihin? Mitä odotat lähitulevaisuudelta?

Joululahjoista tulleet pari huippuvinkkiä!

Koska ei ole vielä loppiainen ja ainakin meillä ovat joulukoristeet paikallaan, voi vielä palata joululahjoihin, eikö? Kaipaan hirveästi oikeaa kuusta, sillä kotona meillä ei sellaista ollut. Nappasin joululahjoista kuvia keskellä pakkaushärdelliä ja tajusin, että unohdin muun muassa kuopuksen ykköstoiveen kuvata, oli vähän liikaa ajateltavaa!

Me siis päätimme ihan viime metreillä, että lapset saavat yhdet lelulahjat. Esikoinen toivomansa Scruff a luv-lemmikin ja kuopus robokoiran. Muut lahjat tulivatkin pääasiassa kummeilta, isovanhemmilta, tädiltä ja.. Ei kun joulupukilta! Toive siitä, ettei täytettäisi leluilla enää kotiamme oli kuitenkin kiirinyt tontun korviin. Tytöt saivat tuplana kaiken, molemmille tuli Frozen-kasvopyyhe, Disney on Ice-liput, lahjakortti Leon leikkimaahan, yksisarvisaamutakki, puuhakirjat, kyniä ja niin, ostimme vielä hurahduksessamme Frozen-meikkejä esikoiselle. Juu, kukapa eskarilainen tarvitsisi meikkejä, mutta hän on niin halunnut kokeilla minun, että parempi ehkä kokeilla lasten meikeillä. Setissä oli myös vesiliukoisia kynsilakkoja, mikä on todella hyvä, sillä kynsilakkojen kemikaalithan ovat hurjan allergisoivia ja lapsille epäsopivia. Mutta samalla vähän tylsä, kun vaivalla laitetut lakat lähtivät yhdellä saunakerralla.

Joka tapauksessa joulun hittijuttu oli kirja, joka saatiin vasta tapaninpäivänä veljeltäni ja kälyltä. En ollut moisesta kuullutkaan, joten tahdon vinkata teille tuon kirjan. Se on ollut ihan hitti niin lasten kuin isänsä mielestä, joka on sitä pääasiassa lukenut. Minä olen myös välillä päässyt sitä lukemaan ja voin kertoa, että kyseessä on hyvin kieli poskessa kirjoitettu kirja ja samalla niin todentuntuinen. Yksikin sivu päättyi lauseeseen ”luulit, että tarina loppuu tähän, ahhahhaaa, eipäs lopukaan, vaan seuraavalla sivulla alkaa uusi”. Esikoinen katsoi epäuskoisesti minua miettien, keksinkö omiani vai lukeeko kirjassa todellakin näin.

Kirjassa seikkailee pieni tahtonainen, Prinsessa Pikkiriikki ja kirjassa on yhdistetty kolme hänen seikkailukirjaansa koottuina tuhmurointeina. Sivuja on 140, joten luettavaa piisaa, sillä kuviakaan ei ole hirveästi. Yllättävän hyvin 2-vuotiaskin jaksaa kirjaa kuunnella. Prinsessa lähettää vanhempansa Himskattiin, jonne muuten mekin olimme miehen kanssa joutumassa, jotta tytöt saavat syödä loputtomiin karkkia ja suklaapuuroa. Kunnes selvisi, että Himskatissa syödään vain jätskiä ja vanhemmilla oli siellä kivaa. Sen jälkeen esikoinen halusikin lähettää itsensä sinne! Suosittelen lämpimästi kaikille pienten tahtonaisten vanhemmille, tässä on paljon, paljon tuttua ja samalla ihan absurdeja juttuja. Naurattaa kaikkia!

Miehen paketeista paljastui oikein perusjoululahjakamaa, mutta hän oli niitä itse toivonutkin. Pyjaman ja alusvaatteiden lisäksi Juoksijan sielu näytti vangitsevan hänet hyvin sohvankulmaan jouluna. Pelkäsin sen olevan liian minun tyylinen kirja (mies yleensä lukee vähän enemmän tieteellisiä juttuja), mutta kovasti häntä on hymyilyttänyt lukea kirjan kirjoittaneesta Tarja Virolaisesta, joka hurahti juoksuun lähempänä neljääkymppiä. Söi sinkkiä hulluna ennen juoksukisoja ja ajatteli, että on maailmanloppu, kun jalkaan tuli rasitusmurtuma. Liekö tuossa naisessa jotain tuttua… Minäkin aion tämän ehdottomasti lukea ja uskaltaisin suositella kaikille juoksusta innostuneille!

Ja sitten se kolmas suositus! Minun paketeista löytyi Uhanan tunikan lisäksi ihana merinovillapaita, jota suosittelen lämpimästi juoksijoille. Eilenkin mentiin aika hyisessä talvikelissä ja tuo paita pitää lämpimänä, ei tunnu hikiseltä vaikka hikoaakin ja kaulus nousee todella ylös ja pitää kaulan lämpöisenä. Ihan nappipaita kaikkeen talviurheiluun ja ulkoiluun, merkki on Ulvang. Lisäksi omissa paketeissani oli kosmetiikkapussi, olen käyttänyt ehkä 20 vuotta isäni työpaikalta saamaansa mainospussia. Aika tyylikäs, mutta kestävä on ollut!

Niin ja yksi vinkki vielä! Saimme veljeltä ja kälyltä lahjakortin Lautapelit.fi-kauppaan, jonka käytin heti joulun jälkeen. Nappasin Carcassonnen safariversion mukaan ja lapsille Ubongon. Carcassonnea pelasimme aikanaan paljonkin ja sen opettelu vaatii vähän kärsivällisyyttä, ensimmäinen pelierä safariversiota kesti aamukolmeen. Mutta on tosi hauskaa ja kiva, kun sitä voi pähkätä kaksin, suosittelen! Tykkäsin safariversiosta ehkä jopa enemmän kuin normiversiosta. Ubongo oli itselleni vieras peli ja otin siitä matkaan junioriversion, josta esikoinen tykkäsi kovasti. Vaikeammilla puolilla on haastetta aikuisillekin. Kyseessä on siis logiikkapeli ja säännöt on hetkessä opittu. Suosittelen näitä pelejä lämpimästi talvipäivien ratoksi!

Joten me saimme kivaa tekemistä ja uusia hyviä, nappiin osuneita lahjoja tänä jouluna. Halusin vinkata näistä, sillä esimerkiksi tuo lastenpeli ja -kirja olivat itselleni ihan uusia, mutta todella kivoja tuttavuuksia!

Mitä pukki toi sinulle? Ovatko nämä vinkit ihan tuttuja juttuja?