Perheen yhdessä liikkumisen riemua!

Kaupallinen yhteistyö Bikesterin kanssa

Liikunnan ilo, suorastaan riemu ja sen kehoon tuomat endorfiinit ovat jotain ihanaa. Siihen jää koukkuun! Liikunnan ilon voi aistia kauas, kun päästää meidän lapset ulos. Kun menimme ottamaan näitä kuvia urheilukentälle, eihän lapsista näkynyt kuin viuhtovat jalat, halusivat ehdottomasti juosta kenttää ympäri helteestä huolimatta. Olen joskus miettinyt, pitäisikö heitä ohjata muiden kuin liikunnallisten harrastusten pariin, jotenkin olemme ajatuneet aina erilaisiin sporttiharrastuksiin. ”Vaatimuksena” meillä on ollut, ettei laji olisi liian totinen ja tähtäisi vaan kilpailemiseen vaan yleisesti kehittävä, jossa voi pitää hauskaa. Temppukerho pienemmällä ja parkour isommalla ovatkin olleet todella mieleisiä harrastuksia, nyt kesällä lapset ovat käyneet urheilukoulussa, mistä ovat kovasti tykänneet. Uinti on myös hyvin rakas harrastus, eikä ole onneksi vielä mennyt kilpailuksi!

Perheiden kannattaa liikkua yhdessä

Minusta ihan paras tapa viettää perheen kanssa aikaa on harrastaa jollain tapaa liikuntaa. Sen ei tarvitse olla mikään mitattava ”hieno” suoritus, vaan hyötyliikkua voi lasten kanssa loputtomiin. Me valitsemme hyvin usein auton sijaan kävelyn tai pyöräilyn ja pääsemme liikkumaan perheenä paikasta toiseen pyörillä. Lapsetkin aina kysyvät, mennäänkö pyörällä tai kävellen, eli heille on selvää, ettei auto ole aina ykkösvaihtoehto. Perheen kanssa voi myös samoilla metsissä loputtomiin, lapset rakastavat metsää. Siellä he juoksevat ja kiipeilevät huomaamatta naama hymyssä – koskaan en muista, että metsässä olisi tullut raivareita. Siellä on ihmisen hyvä olla!

Vaikuttaako vanhemman esimerkki?

Uskoisin että vaikuttaa. Itse harrastin lapsena kaikenlaisia lajeja sekaisin – ratsastin, kävin nuorisoaerobicissa ja aloitin koriksen peluun. Äitini kävi ahkerasti jumpissa ja niin minäkin päädyin nuorisoaerobiciin, hirveän ylpeänä menin jumppapuvussa ja äidin kutomissa säärystimissä! Kuka muu on jumppaillut säärystimet jalassa, se oli niin kova juttu aikanaan. No, ei säärystimistä enempää, mutta arvatkaa miksi päädyin pelaamaan koripalloa? Koska isäni pelaa sitä edelleen ja pelasi tuolloin. Sanoisin siis, että vanhempien esimerkki vaikuttaa. Muistan hyvin, kuinka isäni kävi juoksulenkeillä ja minä olin mukana pyörällä – tätä komboa olen nyt harrastanut sitten omien lasten kanssa aikuisena. Lapset liikkuvat hyvin luonnollisesti ainakin vielä näin nuorena, joten heitä ei tarvitse vielä usuttaa liikkumaan. Lähinnä päästää vapaaksi urheilukentälle, harmi kun en voi näyttää miten loputtomiin naama punaisena kirmasivat menemään! Yhdessä tekeminen on huippukivaa!

Mistä tilata urheiluvaatteita ja -välineitä?

Meillä on ehkä vähän liikaa tai ainakin äidillä urheiluvaatetta. Lenkkareita kuluu ja minulla taitaa olla niitä viisi paria tällä hetkellä kuistilla. Urheiluvaatteet on saanut hellekeleillä pestä joka urheilukerran jälkeen, joten nekin kuluvat ja ovat kovassa käytössä. Lisäksi kuistiltamme löytyy muun muassa monenlaisia uimalaseja, sillä uinti on isossa roolissa perheessämme – kaikki muut jatkavat taas syksyllä uimakoulua paitsi äitinsä. Pitäisiköhän minunkin alkaa opetella?

Meillä on myös kaikilla muilla paitsi minulla ns. nopeat lasit, niin he niitä kutsuvat. Kevyet urheilulasit, jotka päässä on helppo pyöräillä ja juosta. Olen pitänyt vähän turhana, mutta nyt hellekeleillä lainasin miehen laseja  ja kuulkaa – juoksu oli kevyempää kun ei tarvinnut irvistää tauotta auringossa! Pitäisiköhän minunkin tilata lasit, huomaatte juoksukuvasta että erotun joukosta!

Näissä kuvissa meillä on useampia juttuja, jotka ovat tilattu Bikesterista. Vaikka luulisi nimen perusteella sen olevan pelkkä pyöräkauppa, niin ei, sieltä löytyy ihan älyttömästi välineitä eri urheilulajeihin. Juoksu, uinti ja pyöräily, juuri ne mitä meillä tehdään eniten on todella hyvin katettu kaupassa. On uikkareita, kypäriä, lenkkareita, toppeja, trikoita ja onpa muuten urheilujuomiakin. Tein meille pienen tilauksen, johon jokainen perheenjäsen sai jotain. Esikoinen sai SIGMAN uuden pyörämittarin (veti muuten juuri aamulla mäkeen huutaen ”MEEN YLI KOLMEAKYMPPIÄÄÄÄ”) ja pikkusiskonsa sai vanhan mittarin. Meillä ollaan vähän mittaushulluja, joten pyörämittari laskee niin matkat kuin vauhdit.

Mies sai puolestaan uudet juoksu/urheilushortsit, jotka ovat suhteellisen napakkaa mitoitusta, vinkiksi jos meinaat tilata. Itselleni tilasin uuden juoksupaidan, joka ainakin kuuden kilometrin jälkeen osoitti paikkansa – on niin kevyttä materiaalia, että pystyin juoksemaan hihattomassa. En yleensä pysty, vaan hihattoman paidan saumat hinkkaavat käsiin hiertymät, joten t-paita on valintani, mutta tämä Asicsin toppi ei hiertänyt! En ole itse vaatteissa mitenkään merkkiuskollinen, paitsi Niken tossuja on kyllä kertynyt, olen kokenut ne parhaaksi kapeaan jalkaan. Mutta vaatteissa menee kaikki!

Pikkunaisemme sai puolestaan ne omat nopeat lasit Alpinalta, joissa on hyvä remmi, etteivät lasit häviä lapselta. Ja lisäksi tilasin urheilujuomaa, joka on samanlaisessa muodossa tablettina kuin esimerkiksi c-vitamiinijuomat. Ei tarvitse sotkea jauheiden kanssa, vaan saa heitettyä tabletin juomapulloon. Ja on muuten kulkenut juoksuvyö ja juomapullo mukana lenkeillä viime aikoina, helteessä ei vaan pysty juoksemaan ilman nestettä ja urheilujuoma on parempi vaihtoehto kuin pelkkä vesi.

Minulla ei ole huonoa sanottavaa tilauksesta – sivusto on helppo ja sieltä voi hyvin määrittää mitä lajia varten hakee vaatetta, naiselle, miehelle vai lapselle ja koonkin voi määrittää. Koska tavaraa verkkokaupassa on valtavasti, koin sivut vähän hitaiksi, mutta toimivat kuitenkin moitteetta. Tilaus tuli postiin alle viikossa ja palautus on myös ilmainen, jos ongelmia tulisi. Ja arvatkaa mitä! Huomasin, että Bikester myy jopa vaihtorannekkeita Suunnon kelloon – olisi ehkä aika päivittää oman kelloni ranneke, joten voi olla, että uusi tilaus lähtee tänään.

Toiveissa on kesän reissuilla käydä niin juoksulenkillä yksin kuin pyöräreissulla perheen kanssa. Tällä hetkellä pihalla viritetään kuopuksen pyörää kiinni isänsä pyörään tangolla. Tiedättekö sellaisia liitossysteemejä? Yritämme varautua tällä siihen, että kun pienimmästä pyöräilijästä loppuu puhti, ei matka ihan heti katkeaisi. Niin ja tiedättekö mikä on ihan must, kun lasten kanssa retkeilee? EVÄÄT! Voi mikä kiukku iskee, jos nälkä yllättää ja sehän vauhdilla liikkuville kasvaville lapsille tulee usein. Nyt onkin aika paljon viileämpää keliä luvassa, joten säilyy eväätkin repussa. Odotan kovasti uusia pyörämaisemia ja luonnossa liikkumista yhdessä – ehkä paras tapa viettää kesää vai mitä olette mieltä?

Tulin niin hyvälle mielelle tästä, kun pääsi aurinkoiselle urheilukentälle ja sai puuhata kuvia pienen hetken perheen kanssa. Oli todella kivaa! Minä olen kyllä ehkä onnellisimmillani lenkkarit jalassa – tai paljain jaloin. Lenkkarikuvat oli parasta ja ihana muisto jäi!

Onko itsellesi Bikester tuttu kauppa? Mitä lajeja teillä harrastetaan?

Postauksen kaikki kuvat Saara / Mimi & Nöde Photography

 

Kesän parhaat juoksusukat tulevat Mansesta!

Muistan hyvin edelleen lapsuudestani mainoksen, jossa koirat repivät sukkaa ja iloinen mies tokaisee iloisesti ”Sidoste sukka kestää!”. Sehän on oikea kasarilapsen ykkösmuisto! Meillä oli lapsuudessa Sidosteen sukkia, mutta sitten ne jäivät johonkin ja brändi vähän kuin unohtui. Kunnes. Muutin Tampereelle ja olen loputtomasti juossut Sidosteen tehtaan ohi siinä missä miettinyt, että menen käymään myymälässä. Ystävät asuvat tehtaan vieressä ja sielläkin on tullut käytyä useamman kerran ja… Arvatkaa olenko saanut aikaiseksi mennä myymälään? No äh en! Viime talvena sentään tilasin Sidosteen pipon verkkokaupasta ja olen tykännyt paljon, siitä on tullutkin aikamoinen hittipipo somessa. Mahtavaa, sillä ihan melkein naapurissa tehdään laadukasta ja kestävää tavaraa.

Sidoste – jo vuodesta 1945 kestäviä sukkia

Sidoste on perustettu vuonna 1945 Tampereella, eli mahtava historia jo takana. Sitä jatkaa nyt neljännessä sukupolvessa Janne Tamminen, jonka kanssa olemme jonkun verran olleet yhteyksissä Instagrammissa, sillä jaamme innostuksen muun muassa juoksuun. Tiesin hyvin heidän kauniin väriset piponsa, tietenkin sen että sukkia saa, mutta en tiennytkään, että heillä on vaikka minkä kokoisia teknisiä sukkia! Minulla on ollut testissä erilaisilla varsilla olevia sukkia ja olen ihan myyty. Jokainen sukkapari tarkistetaan käsin ja lapussa lukee, että jos vikaa on, säästä se niin tiedetään mistä parista on kyse. Sukat ovat perinteisesti kiinni palalla lankaa, kuten sukkaparit yleensäkin, mutta sen sijaan että nyhdät niitä hampain tai saksin, Sidosteen sukista ne lähtevät kevyesti vetämällä. Nerokasta! Kokeilkaapa!

Kesän parhaat juoksusukat

Eilen kun tarvoin helteessä menemään ja pysähdyin liikennevaloihin, huomasin takanani olevan naisen tuijottavan jalkojani ja tavaavan mitä niissä lukee. Mahtavaa, ihan ylpeänä seisoin siinä, sillä Tamperehan jaloissa lukee. Miten ihanaa olisi juosta isossa kisassa Tampere-sukat heiluen! Olen tykännyt kesäisin juosta kompressiosukissa sekä shortseissa, mutta sormiin sattuu repiä ne sukat päälle ja pois, ovat suhteellisen tiukat. Näissä ei ole sitä ongelmaa, ovat pehmeät, helposti puettavat sekä kevyet, silti pysyen juostessa hyvin ylhäällä.

En siis ollut tietoinen teknisten urheilusukkien olemassa olosta Sidosteella, kunnes Janne niistä vinkkasi. Testissä on ollut varrettomat sukat, 1/4 varrella olevat sukat sekä kolmet pidemmät tekniset sukat ja voin vannoa, että näette minut useamman kerran tänä kesänä Sidosteen Tampere-sukat asfaltilla viuhtoen. Ei hiertymiä, eivät yllättäen hiosta juuri ollenkaan ja toivon, että kestävät ja pitkään, näillä keleillähän ne menevät pyykkiin joka juoksun jälkeen. Seuraavaksi laitan tilauksen vetämään ja vakuutan miehenkin näistä.

Ihan oikeasti nolottaa, etten tiennyt teknisten sukkien olemassa olosta ja niitä tehdään ihan lähellä. Perinteisiä, kotimaisia, avainlipulla varustettuja sukkia kantaa kyllä ihan erityisellä ylpeydellä ja ne tekevät askeleesta kevyen. Olen myyty! Taisitte jo huomata?

Ja millaisia juoksumaisemia meillä on! Voisin hölköttää edestakaisin tuota kujaa. Eikö ole upea?

Seuraavaksi laitan ehkä tilaukseen juoksulasit. Lainasin eilen miehen laseja ja askel oli kevyempi, kun ei tarvitse irvistää tauotta. Miksen niitäkin ole hommannut omia aiemmin? Mitkä ovat omat hellesään juoksusuosikkisi, miten pukeudut?

*sukat saatu

Mistä saat niin paljon virtaa? Näin minä syön, pidetään huolta itsestämme!

Nyt kun monelta saattavat puuttua arjen normaalirytmit ja tahti, saattaa syöminenkin olla vähän mitä sattuu. Tai sitten toisinpäin, kun vihdoin on aikaa, on aikaa myös miettiä mitä syö. Meillä alkoi viikko sämpylöiden paistamisella, oli muuten ensimmäinen kerta, kun sellaista maanantaiaamuna tein. Rapeat jääkaappisämpylät olivat ihanan helppoja tehdä!

Alun perin kun näitä kuvia otettiin maaliskuun alussa ajattelin, että haluan kirjoittaa teille siitä, miten syödä kun valmistuu pitkään suoritukseen, esimerkiksi puolimaratonille. Nyt on monet kisat ovat pitkäksi aikaa peruttu, mietin kiinnostaako teitä lukea siitä vai ylipäätään siitä, miten ainakin itse pyrin syömään? Siitä saa paljon kyselyitä ja ideoita pyydetään Instagrammissa.

KUINKA SYÖDÄ TÄYTTÄVÄ AAMIAINEN?

Oma päivän tärkein ateria on aamiainen. En tykkää syödä illalla paljoa ja herään yleensä supernälkäisenä. Aamiainen on päivän paras hetki. Se sisältää lähes aina leipää, puuroa ja teetä. Puuron päällä on aina tuoreita marjoja, hapan tyrni on aika kipakka puuron päällä, mutta sekoitettuna mansikoihin tai vadelmiin menee siellä aikamoisena superfoodina. C-vitamiinitaso on huikea tyrnissä ja se hellii myös ihoa! Suosittelen tyrniä lämpimästi.

Leivistä valitsen aina täysjyvän tai ruisleivän ja aamuun kuuluu myös huikka inkiväärijuomaa, jota meillä on aina jääkaapissa. Todella helppo valmistaa! Lisäksi aamuuni kuuluu yleensä B-vitamiinivalmiste, rautavalmiste tai tällä hetkellä monivitamiinivalmiste. Koska punainen liha uupuu ruokavaliosta, olen aina lisännyt siihen ainakin B12-vitamiinin, yleensä jotain muitakin. Rautavaje minulla on vähän aina, maha ei kestä päivittäistä rautaa, mutta ilman sitä arvot eivät pysy normaalina. Harmillinen oravanpyörä, jonka kanssa vain täytyy elää.

Lounaaksi syön hyvin usein salaatin. Pääasiassa siksi, että jos syön raskaan lounaan tai vaikka jotain pastaa lounaaksi, alkavat silmäni lurpata kolmelta iltapäivällä. Monipuolinen salaatti täyttää ja pitää nälkää pitkälle, eikä heitä verensokereita hetkessä kattoon, josta taas tullaan väsymyksen kanssa alas. Teen salaatit yleensä ns. hatusta ja heittelen niihin eri aineosia tietyn periaatteen mukaan. Aina jotain vihreää ja vitamiinipitoista (lehtikaalta, parsakaalta tms.), proteiinilähde (juusto, kana, kala), jotain herkullista (pähkinää, aurinkokuivattua tomaattia) ja sitten vain erilaisia kasviksia sekaisin. Päälle oliiviöljyä ja pippuria.

MITEN KOOSTAA HYVÄ LOUNASSALAATTI?

Perjantaina tein kasan salaattia seuraavista aineista, jos tästä saa inspiksen!
– lehtikaalta
– höyrytettyä parsakaalta
– cashew-pähkinöitä
– paistettua halloumia
– kirsikkatomaatteja
– chimichurrikanaa pannulla paistettuna

On muuten täyttävä ja pitää nälkää!

Iltaisin syön yleensä sen, mitä muukin perhe tai samaa salaattia kuin päivällä. Meillä kiertää aika pitkälti samat jutut kuin monessa lapsiperheessä: kalapuikot, pinaattiletut, makaronilaatikko kanasta tehtynä, kalakeitto, kasvissosekeitot raejuustolla, uunilohi ja uunikasvikset, kanakastike ja pastaa jne. Peruna on ainoa, mitä syödään todella harvoin.

Kun olin ensi kertaa lähdössä puolimaratonille, ajatukseni oli, että siellä menee hirveästi energiaa ja täytyy tankata. Totuus on, että 21 km ei ole vielä mikään aivan älytön matka, toki täytyy syödä hyvin, mutta täytyy syödä hyvin nimenomaan ajoissa. Ei edellisenä päivänä tai juoksupäivänä. Ensimmäisellä kerralla söin valtavan pasta-annoksen edellisenä iltana ja olin vielä aamullakin siitä täynnä. Sitten popsin pähkinöitä junassa matkalla kohti Hkin juoksua. Virhe. Pähkinät sulavat hitaasti ja alkoivat jossain vaiheessa loppujuoksusta sattua mahaan. Olin kaksinkerroin tunnin juoksun jälkeen, enkä ole sellaisesta kärsinyt kertaakaan sen jälkeen (enkä popsinut pähkinöitä juuri ennen juoksua). Nopeat hiilarit kuten banaani toimivat ja ennen kaikkea, testaa mistä oma mahasi tykkää. Kun on tankannut ruokaa ja nestettä hyvin pitkin viikkoa ennen juoksua, ei edellisenä iltana ja juoksuaamuna todellakaan kannata survoa ruokaa kaksin käsin sisään.

MITEN MINÄ JAKSAN PARHAITEN?

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minulta kysytään usein, miten jaksan touhuta niin paljon ja mistä saan virtaa. Usein vastaan, että ruoasta. Siitä, että syön järkevästi, en hirveitä määriä kerrallaan ja usein. Verensokeri pysyy tasaisena, virtaa riittää, ei tule mitään päiväunitarpeita ja jaksaa vaikka mitä. Syömiset vaikuttavat minusta mielialaankin ihan täysillä!

Siispä sanoisin tässä tilanteessa, että vaikka normaali arkirytmi puuttuisi, kannattaa panostaa vielä entistä enemmän siihen mitä syö ja keskittyä voimaan hyvin. Se on tärkeää kokonaisuuden kannalta, jotta selviämme tästä ajasta.

Pidetään itsestämme huoli, koitetaan jaksaa liikkua ja syödä hyvin! Askelia on piisannut lasten ollessa kotona ja koska keittiössä saa seistä koko ajan, tilasin keskiviikolle pad thait kotiin Purebitesta. Itse toimari lähtee tuomaan meille, jotka asumme Woltin kuljetuksen ulkopuolella. Mahtavaa!

Voimia kaikille uuteen viikkoon!

Postauksen kuvat MR Photo/ Marina Rotkus Photograpghy 

P.S. Kuvat otettu aikana ennen kriisiä, olkaa kilttejä ja pysykää kotona kokkailemassa, en kannusta ketään kahvilaistuskeluun!