Jyväskylän ihana olohuone

Voisin vannoa, että olen ihan äskettäin kehunut teille Jyväskylässä sijaitsevaa ihanaa kahvilaa ja mietin, voinko kertoa siitä taas. Mutta kun tutkin asiaa tarkemmin, huomasin aikaa kuluneen edellisestä postauksesta yli neljä vuotta! Apua, siis ehkä onkin jo aika nostaa esille tätä ihastuttavaa kahvilaa, josta saa varmaankin Jyväskylän yhdet ihanimmista, jos ei jopa parhaat salaatit!

Kyseessä on siis Miriam’s joka sijaitsee Asemakadulla, vastapäätä Jyväskeskusta olevassa Torikulmassa, siis ihan Jyväskylän ytimessä. Miriam’sista saa vaikka minkälaisia erilaisia leivonnaisia, suolaisia ja makeita herkkuja ja niitä ihania, isoja salaatteja. Herkkuja saa muuten tilata vaikka kotiin tai juhliin, Miriam’silla on herkkukauppa verkossakin!

Olin ajatellut, että kävisimme joulun tienoilla enemmänkin Jyväskylän keskustassa, mutta se jäi pakohuonepiipahdukseen ja lounastreffeihin ystävien kanssa. Nuo treffit sovimme aika automaattisesti Miriam’siin, sieltä saa lounasaikaan salaattien lisäksi myös keittoa. Voi olla, että asiaan vaikutti se, että treffasimme kahvilayrittäjän veljen perhettä, mutta aivan ehdottomasti haluan itsekin tukea juuri tuota yritystä ja hehkuttaa sitä teillekin! Nuori nainen yrityksen takana on valittu pari vuotta takaperin muun muassa Keski-Suomen yrittäjäksikin, joten tahtoa ja taitoa kahvilan kulisseissa piisaa.

Miriam’s on kuin suuri olohuone, kun sinne astuu. Se on onnistunut sisustuksessaan ja valaistuksessaan niin, että sinne astuessaan unohtaa täysin olevansa kauppakeskuksessa. Toisessa päässä ei ole edes ikkunoita, joten siellä on helppo keskittyä juttelemaan sen sijaan, että kurkkisi koko ajan ikkunoista kaupungin menoa. Palvelu on ystävällistä, lounaaseen kuuluu leipä ja haudutettu tee ja sanoinko jo, että ne salaatit ovat isoja ja hyviä? Ja leivonnaiset vasta suuria ovatkin, me maistelimme joulun makuista britakakun palaa nelistään, eli yksi pala riitti koko poppoolle. Oli muuten hauskan makuinen kakku, olen aina ihastunut heillä juuri näihin kausituotteisiin! Miriam’sin tuotteita olen joskus omiinkin juhliimme tilannut ja kaikki vieraat kehuivat niitä kovasti.

Kun luin facebookista, että uuden vuoden makuina salaateissa on bataatti-kvinoasalaatti sekä amerikkalainen BBQ-kanasalaatti, aloin välittömästi höpöttää miehelle, miten pääsisin taas lounaalle Jyväskylään. Haluan ehdottomasti maistaa tuon bataattisalaatin ensi tilassa! Te, jotka Keski-Suomessa asustatte ja ehditte sen maistaa ennen minua, tulkaa kertomaan kuinka ihana oli!

Miriam’siin on helppo tulla keskelle keskustaa esteettömällä pääsyllä, sinne ei tarvitse monia portaita ylittää. Vessassa on vaipanvaihtotasot ja nurkassa piirrustustarvikkeita lapsille. Akustiikka on kohdillaan, eikä paikassa ole kauhea älämölö tai musiikki täysillä. Hyviä puolia riittää vaikka muille jakaa, joten suosittelen testaamaan!

Onko tuttu paikka itsellesi? Iloista alkanutta viikkoa!

Aatonaaton pako Jyväskylässä

*kaupallinen yhteistyö Way Out-pakohuonepelin kanssa

En ole halunnut testata pakohuoneita, vaikka niiden suosio on selkeästi ollut suuri viime vuosina. Somessa on vilahdellut paljon kuvia porukoista, jotka ovat selvittäneet tiensä ulos pakohuoneesta ja veljeni puolisoineen on käynyt niissä useamman kerran. Oma kauhuni on liittynyt ahtaanpaikankammoon ja suljettuun huoneeseen, siellähän voi hepuloida! Elokuussa koin ensimmäisen pakohuoneeni ja aatonaattona toisen. Taas se ajatus hepuloinnista kävi mielessä, mutta hätää ei pääse syntymään, sillä peliä seurataan koko ajan kameroista ja jos on pakko päästä ulos, sen kuin huikkaa kameralle ja ovi aukeaa.

Mutta tiedättekö mitä? Siinä pelin touhussa ja keskittyessään ei edes ehdi älytä olevansa suljetussa huoneessa. Aatonaattona minä, mieheni, veli ja käly olimme pankkirosvoja. Meidän oli tarkoitus varastaa holvista timantti vihjeitä käyttäen. Olimme suunnanneet päivää ennen joulua Jyväskylässä Väinönkadulla sijaitsevaan Way Out-pakohuonepelipaikkaan, sillä halusin antaa elämyslahjan ja tiesin heidän innostuksensa pakopeleihin. Saimme hyvät ohjeet ja pohjustuksen siitä, mitä edessä oli Way Outin uusimmassa pakohuoneessa, Diamond Heistissa.

Maailmankuulu timantti on talletettu paikallisen yksityispankin holviin. Olette osa kansainvälistä rikollisliigaa, joka on ottanut tehtäväkseen varastaa timantin. Järjestön parhain soluttautuja on työskennellyt pankissa jo useamman kuukauden ja valmistellut kaiken valmiiksi ryöstöä varten! Hän varmistaa selustanne 60 minuutin ajan.

Aika alkoi pyöriä digitaalisena näytössä ja me aloimme vimmatusti pohtimaan ratkaisua. Ensimmäiset minuutit ovat vähän hämmentäviä, kun kaikki tutkivat huoneessa olevia tavaroita ja miettivät, mistä ratkaisu alkaa, mutta aika pian saimme ensimmäisen lukon auki. Edessä oli tässäkin huoneessa todella monenlaisia lukkoja, magneettisia, suuntalukkoja, perinteisiä pyöritettäviä lukkoja jajaja… Kun ensimmäisessä pakohuoneessa olin aivan huuli pyöreänä ja tuntui, että melkein seurasin vain mitä muut tekevät, tässä olin heti paljon enemmän mukana. Ilahdus on valtava, kun saat pari lukkoa auki! Ja ne mekanismit, kun joku raksahtaa tai liikahtaa auki, sitä samaan aikaan innostuu ja välillä vähän säikähtääkin. Ihan huippuja keksintöjä!

Vaikeinta näissä peleissä on arvioida, kannattaako pyytää vinkkiä, jos ei pääse eteenpäin. Tässä huoneessa vinkin sai huikkaamalla kameraan, että haluamme vinkin. Yksi kohta jumitti ja päädyimme vinkkiin, mutta lopussa meillä jäi yli 20 minuuttia aikaa jäljelle – olisi siis ollut aikaa ratkoa tuotakin kohtaa pidempään, mutta sitä ei siellä huoneessa osaa arvioida, kun ei tiedä, paljonko aikaa on jäljellä.

Diamond Heist on huoneena mielestäni kohtuu helppo, vaikkei minulla paljon ole vertailukohtia ja toisaalta, veljeni keksi taas yhden vinkin, jota en olisi itse keksinyt. Näissä selkeästi harjaantuu! Vähän kaipasimme monimutkaisempaa tarinaa huoneen ympärille, toisaalta minäkin tokakertalaisena pääsin tähän mukaan hyvin. Tehtävät jäivät eräällä tavalla irrallisiksi, olisi ollut kivaa, että niiden mukana olisi kulkenut jokin tarina. Tiedän, että itse hermostuisin liian vaikeassa huoneessa, kun peli ei etenisi, siltä kantilta tämä oli ihan huippu. Pääsimme tasaiseen tahtiin eteenpäin ja aina yllätti, kuinka monta uutta pulmaa edessä olikaan.

Joka tapauksessa meillä oli huikean kivaa, enkä ole kuullut keneltäkään pakohuoneessa käyneeltä, että olisi ollut huono reissu. Olen aivan varma, että tästä jäi enemmän muistoja, kuin siitä, että olisin paketoinut veljelle ja kälylle vaikka lakanat joulupakettiin. Tämä on ihan ehdoton elämyslahja ja sopii moneen tilanteeseen polttareista pikkujouluihin tai vaikka uuden vuoden elämykseksi kaveripoppoolla! Mutta hei, kannattaa ottaa juhlajuomat vasta jälkikäteen, pakohuoneessa kannattaa oikeasti olla niin sanotusti terävimmillään!

Luin juuri artikkelin siitä, miksi pakohuoneita kannattaa harrastaa. Niissä muun muassa kehittyy kommunikointitaidot, oppii keskittymään paineen alla ja jopa stressitaso laskee! Tämä on ihan varmasti totta, sillä unohdin ainakin itse täysin ajan, paikan ja sen, että on aatonaatto. Keskityin täysillä edessä olevaan ongelmaan ja siihen, että ratkaisemme sen tiiminä. Sanoisin, että me neljä olemme hyvä tiimi, sillä kaikki olivat hyvin rauhallisia eikä kukaan hermostunut. Ainoa murahdus tuli mieheltä yhdessä kohtaa minulle, että pidä nyt se …. paikallaan, en näe! Jätin yhden sanan kirjoittamatta, jotta en paljastaisi yhtään liikaa edessä olevasta elämyksestä. Samasta syystä otin hyvin varovasti kuvia, että kaikki saisivat aloittaa tämän elämyksen puhtaalta pöydältä.

Niin me selvisimme timantti kainalossa ulos hieman alle 40 minuutissa ja lähdimme kohti paljua tekemään jälkipuntia pelistä ja kyselemään fiiliksiä toisiltamme. Kaikilla oli hurjan kivaa. Kiitos Way Out meidän aatonaaton paon järjestämisestä!

Onko itselläsi kokemuksia pakohuoneista tai juuri tästä kyseisestä?

Jouluylläri numero 2

Joulu alkaa olla taputeltu. Liian äkkiä päivät ovat kuluneet ja pääasiassa olen viettänyt joulua bikineissä. Kyllä. Ja koska palju oli ylläri, en tietenkään ollut varannut bikineitä matkaan, joten joulua on vietetty kälyltä lainatuissa, vähän liian piukoissa bikineissä. Lapsi on juoksennellut pitkin hankea, mies laskenut uimahousuissa liukurilla mäkeä ja mummilan naapuritkin kävivät eilen paljuilemassa. Koska istuin eilenkin 4 tuntia (!) putkeen sauna- ja paljuhommissa, on jäänyt jouluohjelmat katsomatta ja kirjat lukematta. Istuin paljussa ottamassa näitä kuvia aattona, kun naapuriin saapui pukki. Siinä oli kyllä tunnelmaa! Naapuritkin pitäneet tiukasti jo sälekaihtimiaan kiinni, kun meidän poppoo heiluu uikkareissa joulunpyhät.

Mutta on niitä perinteisiäkin juttuja tehty, käyty hautuumaalla, syöty laatikoita ja pukkikin kävi. Oli muuten surkein pukki ikinä, liekö myöhäinen ilta-aika vienyt voimat. Lahjoja oli hyvin maltillisesti, itse sain kaksi pakettia, tytöt saivat yhdet lelulahjat ja kaikki olivat tyytyväisiä. Pikkuveljeni pääsi pesemään ja föönaamaan Uudet pyjamat ja aamutakit otettiin heti käyttöön ja poskiin laitettiin pukin tuomaa glitteriä ja käteen yksisarvissiirtotatskat. Tyttöjen juttuja siis!

Ja se joulun toinen ylläri – minä luistelin tänään muutaman kilometrin. Ei sinänsä mikään uutinen, mutta edellisestä kerrasta luistimilla oli kulunut 16 vuotta! Järven jäällä oli ihanaa luistella menemään ja ihailla upeaa maisemaa. Tytöt ovat siis innostaneet äitinsä elvyttämään niin hiihdon, lautailun kuin nyt luistelun. Olin superinnoissani touhusta, vaikka muistelin sen olevan tyhmää. Eikä ollut! 2-vuotiaamme sai jouluna ensimmäistä kertaa luistimet jalkaan ja pysyi välittömästi pystyssä, sekin oli aikamoinen ylläri! Ei toki pitkiä aikoja, mutta siitä se lähtee!

Sellaisia fiiliksiä tähän jouluun! Nyt meinasin katsoa Samu Sirkan joulutervehdyksen, sekin jäi aattona välistä. Miten omat joulunpyhäsi ovat sujuneet, joko huomenna alkaa arki? Kertokaahan kuulumisia, ihanaa kuulla ihmisten joulunvietosta!