Yllätyyyys!

Noin kuukausi sitten mietiskelin, että kaipaisin jotain piristystä miehelle. Onnistuisikohan kahdenkeskinen ilta hänen syntymäpäivänään? Mikä oli kaikista kivointa? Mies on sitä sorttia, jota ei kuulemma tarvitse juhlia tai saa muistaa juhlapäivänään. Mietiskellessäni päähäni pulpahti, että kavereita näkee ihan liian harvoin nykyään. Josko järkkäisin yllätyssynttärit kotona? Pääsisikö kukaan, mistä saisin lapsille yöpaikan?

Aloitin siis kyselykierroksen. Kysyin muutamalta naapurilta yökyläpaikkaa tytöille, muttei onnistunut. Kyselin kavereilta miltä näyttää, pääsisivätkö tulemaan. Kun useampi vastasi kyllä, mietin että jes, nyt vaan keksin sen yöpaikan. Lopulta tyttöjen tarhakaverin äiti lupautui ottamaan lapset. Sitten vain kutsua kavereille ja odottelemaan iltaa!

Perjantai-iltana jääkaappi alkoi täyttyä sellaisilla eväillä ja kakkulaatikolla, että oli pakko alkaa paljastelemaan seuraavasta päivästä jotain. Siinä vaiheessa kerroin myös tytöille yökyläilystä. Jännitin mitä kuopus tuumaa, kun hän ei ole ollut yökylässä muualla kuin mummilassa. Turhaan jännitin, into oli kova! Ja tytöillä oli ollut hurjan kivaa, mitä nyt lievää väsymystä pukkasi.

Menin tarjoilujen osalta mahdollisimman helpolla linjalla, koska tiesin, että liikaa aikaa valmistella ei ole. Tulimme viemästä tyttöjä yökylään 10 minuuttia ennen ensimmäistä vierasta. Pilvilinnan leipomon Anna toteutti ihanasti pyyntöni triathlon-henkisestä kakusta. Lisäksi hän teki pari suolaista piirakkaa, minä tein puolestani pari salaattia pöytään ja paistoin läjän siipiä. Kakussa oli tummaa suklaata ja vadelmaa ja se oli muuten superhyvän makuinen ja kehuttu!

Voi että mitä jännitystä on yrittää pitää asioita salassa. Ja jännittää itsekseen, onnistuuko kaikki, eihän lapset nyt tule kipeäksi, entä jos yöpaikassa tullaan kipeäksi? Jäämmekö kotiin kakkuinemme. Kaikki jännitti ja jännitti mitä mies tuumaa. Toivoin, että tämä osoittaa paljonko välitän hänestä ja toivon, että saisi kivan illan.

10 vierasta saapui iltaa viettämään ja olin tosi iloinen, että kaikki saivat lapsenvahteja järjestymään ja pääsivät. Valitettavasti esimerkiksi kukaan sisaruksistamme ei päässyt paikalle, mutta hyvä poppoo meitä oli. Heräsin sunnuntaiaamuna siihen, että mies ja kaverinsa juttelivat keittiössä. Kello oli 9. Sanoin, että olettepa aikasin heränneet, mihin totesivat etteivät ole vielä nukkuneet. Olivat sitten parantaneet ihan urakalla maailmaa. Olin iloinen, sillä tuollaisia tilaisuuksia ei juuri enää tule. Uskon, että kaverit ja rauhassa juttelu ovat juuri sitä, mitä mieskin on kaivannut. Ihania ihmisiä sitä onkin elämässä! Ilta meni vikkelään ja ihanan tosissaan ihmiset ottivat biisintunnistuskisan, johon olin valinnut 10 hittiä vuodelta 1982.

Rakastan järjestää juhlia ja nyt on onnistuneesti juhlittu kolme perheenjäsentämme. Ensi viikolla jatketaan juhlintaa 85-vuotiskemuilla tällä kertaa. Ihanaa! Ja taas muuten kuvasaldo on tässä, voi miksi en kuvannut ihmisiä ja ottanut jotain yhteiskuvaa porukasta? Äh! Se aina jää.

Tykkäätkö itse järkätä kemuja, oletko järjestänyt yllätysjuhlia?

Vauva tulossa

Vauvalle

Vauva sinä olet kovin odotettu
ja jo ennen syntymääsi rakastettu.
Sinä tulet saamaan vanhemmat parhaimmat
joilla on geenit hauskimmat.
Ei tule sinulta rohkeutta puuttumaan
ja urheilua alat varmasti harrastamaan.
Uskon, että omaat naurun raikavan
ja puhetulvan jatkuvan.
Vanhempasi tulet hurmaamaan ja 
heidän elämänsä hyvällä tavalla muuttamaan.
Muista välillä nukkua, muuten voi olla että joudut öisin
katsomaan jalkapalloa.
Saat isovanhemmat ihanat, tädin, sedän, enon ja serkut parhaimmat.
Olen varma, ettei elämästäsi tule rakkautta puuttumaan 
ja syntymäsi myötä tulee monen elämä muuttumaan.
Minusta tulee ensi kertaa täti ja lupaan ja vannon, että tulen 
hemmottelemaan sinua iäti.
Halaan ja pussaan sekä otan yökylään,
jos vanhempasi valittavat väsymystään.
Serkkutyttösi odottavat myös sinua malttamattomana
eikä mene kauaa, kun tiedät keitä ovat Disneyn Merida, Tähkäpää ja Anna.
Isäsi on turha laittaa vastaan, kun serkkutyttösi panevat parastaan.
Toivon vauva sinulle ja vanhemmillesi kaikkea hyvää
ja uuden edessä onnea syvää.
Me kaikki sinua odotamme ja jo nyt rakastamme,
tervetuloa syliimme ja elämäämme.

Tätisi Katja

Yllä olevan runon luin eilen ääneen kälyni baby showereissa ja arvaatte, etten pystynyt siihen ilman pieniä liikutuksen kyyneleitä. Sain luvan julkaista runon, vauvan työnimen vaihdoin nyt ihan vain vauvaksi tähän versioon. Minä olen odottanut häntä niin kovasti, ostellut pieniä vauvanvaatteita ja odottanut, että saan ensimmäistä kertaa tavata hänet. Ja kutsua itseäni virallisesti tädiksi.

Eilen vietettiin lämminhenkisiä babyshowereita ja pöytä notkui vieraiden tekemistä herkuista. Minä itse toin matkassani vauvakakun, sillä omista babyshowereistani jäi mieleen upea kakku ja toiveissa oli yllättää sankari kauniilla kakulla. Annoin Pilvilinnan leipomon Annalle vapaat kädet kakun suhteen ja siitä tuli mielestäni hyvin kaunis, lisäksi vieraat kehuivat kovasti sen makua. Kakussa oli kaakaopohja, välissä tummasuklaamousse vadelmilla ja kuorrutteena marenkivoikreemi. Tykkäsin erityisesti siitä, että kreemi oli ihanan ohut eikä päällä ollut esimerkiksi senttitolkulla sokerimassaa. Aidot kukat tekivät ihana säväyksen koristeluihin.

Söimme siis herkkuja, joita porukka oli tuonut nyyttäriperiaatteella ja juttelimme. Mukana olivat myös mummit. Ohjelmassa oli perinteisesti muun muassa nimen ja syntymäpäivän, painon ja muun veikkailua. Koska minä olen alkuvuodesta asti odottanut sydän syrjälläni tädiksi tuloa, miettinyt milloin hän syntyy, mikä voisi tulla nimeksi ja horoskoopiksi, en paljoa miettinyt kirjoittaessani vastauksia. Saas nähdä menikö yhtään sinnepäin!

Päivänsankari sai ihania lahjoja, joista ehkä hauskin oli tuo jo kaljuuntumassa oleva kylpyankka. Herkkujen lisäksi tuo holiton skumppa oli todella hyvää ja voin sitä lämmöllä suositella, jos alkoholitonta juomaa etsit!

Niin. Lähisukuun on siis tulossa vauva. Asia on ollut minulla mielessä päivittäin koko kevään ja kesän. Kuinka innolla odotan, että saan pitää häntä sylissäni, nyt kun omat lapset ovat jo ”isompia”, mutta vaippatouhut ja vauva-aika on silti kohtalaisen hyvin mielessäni. Kuinka odotan, että saan ottaa hänet yökylään, ostaa joululahjan, viedä Särkänniemeen, viedä serkkutyttöjen kanssa jätskille. Voi kuinka toivon, että asuisimme lähempänä, olisin varmaan päivittäin häntä ihastelemassa.

En oikeasti tiennyt, että muitakin kuin omaa lastaan voi rakastaa ennen kuin hän on edes syntynyt. Tunnen niin suurta kiintymystä jo nyt tuohon pieneen ihmiseen ja tunnen suurta ylpeyttä uuden roolini edessä. Pussaan sinut rikki, kun tähän maailmaan tulet!

Kiitos Annalle kakusta ja ihanalle porukalle vauvajuhlista! Kuinka monta tätiä löytyy ruudun takaa, jaatteko ajatukset tästä, kuinka kovasti toisen vauvaa voi odottaa?

*Kakku yhteistyössä Pilvilinnan leipomon kanssa

Kullanhohtoiset synttärit kruunasi täydellinen kakku

Mitä tarvitaan hyviin pippaloihin? Se, että jokainen pölypallero on pyyhitty ja jokainen servetti taiteltu kohdilleen? Vai ehkä kuitenkin iloinen mieli, simppeliä tarjottavaa sekä juhlien kruunu, kakku? Puhumattakaan niistä tärkeimmistä, eli ystävistä, jotka tekevät sen juhlan!

Ajan ollessa rajallista minun synttäribiletarjoilut rakentuivat simppelillä linjalla ja olivat mielestäni toimivat. Tiesin heti muutaman jutun minkä haluan: samoja ihania piirakoita kuin viime vuonna synttäreillä, ilmapalloja ja kakun. Kyllä, kakku on itselleni aivan ehdoton. Tästä on keskusteltu monesti kavereiden kanssa, täytyykö kakku olla. Esimerkiksi lasten synttäreillä se tekee monesti vähän huonosti kauppansa, siinä missä esimerkiksi jätski uppoaa paremmin. Minun mielestäni kakku on syntymäpäivien kunniavieras, se juttu siinä pöydässä, jonka ympärille kaikki rakentuu. ”Syytän” tästä äitiäni, sillä edelleen muistan jokaisen vuoden ihanan kakun, jonka hän jaksoi minulle väsätä. Muun muassa 7-vuotiaana oli barbiekakku, 8-vuotiaana halinallekakku ja aina ne olivat hyviäkin. Olen tottunut siihen, että synttäripöydän kruunu on se kakku! Viime viikonlopun kakku teki vielä erittäin hyvin kauppansa ja sai ihasteluja osakseen. Kyllä tuntui juhlalliselta nostaa sellainen luomus pöytään! Erityisesti pidin siitä, ettei päällys ollut sokerimassaa, jonka sisältä saa raaputella syötäviä osia. Kakun sisällä puolestaan oli mustikka-kardemummamoussea sekä mustikkahilloa ja valkosuklaamoussea kerroksittain.

pilvilinnanleipomo+kakku birthday+balloons cake+pilvilinnanleipomo

Minä halusin rakentaa juhlat parin värin ympärille ja pinkki oli näistä ensimmäinen valinta. Seuraava värivalinta, kulta, sai alkujaan ideansa Somianan Suvilta, joka sanoi että pinkki-kultainen teema voisi sopia minulle. Goddes-juhlasarja, jota hän ehdotti, kuulosti aika prinsessasetiltä myös! Somianasta saa ihania juhlasettejä väriteeman ympärille, päättää sitten järkätä pinkit tai vaikka mustavalkoiset juhlat! Näiden värien ja kakkuhaaveiden perusteella laitoin puolestaan Pilvilinnan leipomon Annalle pari ideakuvaa ja huokaisin ihastuksesta, kun näin lopputuloksen – hän oli saanut haaveideni kakun toteutettua! Koristelut olivat superihanat, sillä kakussa oli aitoja ruusuja, lakuja ja marenkeja päällä.

pilvilinna+somiana kakku+ruusu pilvilinna+kakku

Juhlan tuntua saa pöytään pienillä jutuilla rutkasti lisää. Somianan koristeet toivat kivaa ilmettä pöytään ja mies puhalsi läjän ilmapalloja luomaan juhlatunnelmaa. Astioina meillä oli Harlow&Grey Goddess-malliston lautasia ja servettejä, sillä 20 hengelle ei löydy kahta astiastoa kotoa, joten halusin turvautua kertakäyttöastioihin. Nämä pahviset lautaset ovat todella kauniit ja muoto erityisesti mieleeni, kiva kun ei kaikki aina ole pyöreää. Ihastuin näihin toukokuussa nähdessäni niitä Rauta-Otran blogitilaisuudessa, kulta tuo niihin ihanaa ylellisyyttä!

Olin siis miettinyt, etteivät lautaset riitä, mutta en sitten tullut ajatelleeksi, ettei meiltä kyllä löydy haarukoita ja veitsiäkään tarpeeksi. Tämä iski tajuntaan lauantaina reilu tunti ennen kun vieraita oli kutsuttu. Haimme Pella’s Cafesta piirakat juhlapöytään, otimme samalla reissulla asukuvat ja ryntäilimme vielä sinne Nekalan Rauta-Otraan hakemaan puisia haarukoita ja veitsiä. Olin niihinkin keväällä ihastunut, ne ovat mielestäni huomattavasti juhlallisemmat vaihtoehdot kuin muoviset ja huomattavasti ympäristöystävällisemmät. Kurvasimme kotiin tekemään kattausta siis aika vähän aikaa ennen vieraita, mutta kaikki saatiin kasaan!

harlow+grey+somiana pilvilinna+somiana roses

Piirakoiden ja kakun lisäksi pöydästä löytyi donitseja, karkkeja, juustotarjotin sekä pastasalaattia. Hyvin simppeleitä ja nopeasti tehtäviä juttuja siis, sillä donitsitkin hyppäsivät pöytään kaupan pakastealtaasta. Mielestäni tässä elämäntilanteessa ei tarvitse itse vääntää kaikkea aamukolmeen, sillä koko yö olisi mennyt, jos leipomaan olisin ryhtynyt. Perjantai-iltana sain siivoukset tehtyä ja kaupassa käytyä, enkä olisi millään jaksanut alkaa leipomaan. Hyvä tuli näin, onneksi oli muiden tekemiä huimia leipomuksia!

juustotarjotin donitsi+synttärit

Entä sitten ohjelma? Täytyykö aikuisten juhliin kutsua Juhlaprinsessa tai taikuri? Yksi kaveri kyseli tätä (vitsillä toki) ja mietin, että joku ulkopuolinen esiintyjähän olisi ihan huikea! Oikeasti olen aina salaa haaveillut, että mies hommaa Apulannan Tonin laulamaan jonkun serenadin synttärinäni (köh, tämähän olisi helppo järjestää, mutta haaveita pitää olla!). Me menimme niinkin pienillä ohjelmilla kuin tutustumisleikillä, sillä porukassa oli jonkin verran toisilleen vieraita tyyppejä, yhdellä lautapelillä joukkueina sekä pelasimme psykiatria. Hauska seurapeli, ehdottomasti, kuka on pelannut? Pääasiassahan aika kuluu kuulumisten vaihtamisiin tai elämästä puhumiseen ja kyllä hymyilytti kun mietin, kuinka monessa lauseessa ihmiset mainitsivat sanan lapset. Minä ehkä yhtenä pahimmista, piti ihan keskittyä puhumaan muustakin. Tätä se on, tämä ikä. Ja hyvä niin, olin hirveän onnellinen aina mainitessani omat neitokaiseni.

Näistä palikoista rakentui juhlat ja minulla ainakin oli todella mukavaa, toivottavasti vieraatkin viihtyivät. Kun tässä iässä saa paljon osallistua vaatekutsuille, lastenkutsuille, lastentapahtumiin ja lastenkerhoihin, niin voi että kuinka pää tuulettui aikuisten illassa. Oli aivan ihanaa tavata ystäviä, joita tulee nähtyä liian harvoin ja lapsuuden parasta ystävää, jota en ollut tavannut kolmeen vuoteen. Tulin todella onnelliseksi jokaisesta iloisesta kasvosta, joka saapui meille ja jokaisesta halauksesta. Ja niistä skumpista ja kukista ja muista lahjoista, jotenkin kaikki minulle tuotua oli pinkkiä, hmmm?

Kiitos ystävät syksyn piristysruiskeesta, minua niin jännitti tuleeko kukaan ja olin  onnellinen kun tulitte ja teitte juhlistani juhlan! Tämän ikäisenä oli aivan ihanaa muistella sitäkin, mistä kukakin tuntee minut, on meillä jo historiaa.

Näissä juhlatunnelmissa uuteen viikkoon, kertokaa minulle parhaita synttärimuistoja tai juhlamuistoja kommenttiboksiin!

Suurkiitos myös juhlissa avittaneille tahoille, teitte myös ison osan juhlastani!
kakku saatu Pilvilinnan leipomolta, Annan blogi täällä.
suolaiset piirakat saatu Pella’s Cafesta
lautaset, servetit, koristeet ja ilmapallot saatu Somianalta
puiset haarukat ja veitset saatu K-Rauta Rauta-Otralta