Olipa ihana salaatti – vain 7 vuoden tauon jälkeen!

Olemme useaan otteeseen miettineet miehen kanssa salaattia, jota kerran teimme. Johon tuli raakaa ruusukaalia ja joka oli tosi herkullista, mutta vähän työlästä sen suhteen, että ruusukaalit piti ”kuoria”, eli irroitella lehti kerrallaan. Ei minun kärsivällisyydelleni sopivaa, mutta niin hyvä oli tuo ohje, että päätin tehdä salaattia uudemmankin kerran mahdollisimman pian. Raaka ruusukaali on täysin eri makuinen kuin kypsä, ei tippaakaan kitkerä, ei haise, vaan todella maistuva! Minä tykkään kyllä kypsistäkin, mutta tiedän että moni karsastaa.

Puhuimme salaatista tällä viikolla ja sanoin, että ohje saattaa löytyä blogistani. Saattaa. Tutkailin ja sieltä löytyi linkki Hesarin sivuille (jossa mielestäni alkuperäinen ohje ei kyllä ollut vaan Eeva Kolun blogissa) ja onneksi äidin tunnareilla pääsimme lukemaankin ohjeen taas. Mies oli tällä kertaa se kärsivällinen ruusukaalin nyppijä ja minä pääsin vain valmiiseen pöytään. Se oli yhtä hyvää kuin edelliselläkin kerralla, joka oli… Arvatkaa milloin? Syksyllä 2012!! Ahhah, ihan heti tehtiin uudestaan. Voi miksi ei, lopputulos oli niin hyvä. Mies paistoi vielä lohta kaveriksi, sillä kohtalaisen kevyt salaatti on ihan sellaisenaan, eli jos siitä haluaa muuta kuin lisäkkeen, kaipaa mielestäni sen kalan tai jonkin kasvislisäkkeen kuten tofun kaverikseen.

Mutta se itse salaatti, kokeilkaapa! Ohje tulee tässä (määrät voi mielestäni laittaa vähän fiilispohjalta):

Ruusukaali-avokadosalaatti

300 g ruusukaaleja
2 kypsää avokado
2 porkkanaa
kourallinen cashew-pähkinöitä

kastike:
1 (luomu)sitruunan kuori
1 1/2 rkl vastapuristettua sitruunamehua
1/2 tl dijon-sinappia
3 rkl neitsytoliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Poista ruusukaaleista kanta ja päällimmäiset lehdet. Nypi ruusukaaleista lehtiä niin paljon kuin saat irti (minusta voi kyllä ihan pilkkoakin, jos ei jaksa nyppiä).

Leikkaa avokado siivuiksi. Kuori porkkana ja leikkaa siitä ohutta nauhaa vaikkapa perunankuorimaveitsellä.

Paahda cashew-pähkinöitä muutama minuutti öljyämättömällä paistinpannulla, kunnes ne alkavat saada hieman väriä.

Tee kastike: sekoita sitruunankuori ja -mehu sekä dijon-sinappi. Kaada sekaan oliiviöljy ohuena nauhana koko ajan kevyesti vaikka haarukalla vatkaten. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Sekoita ruusukaali, porkkana, cashew-pähkinät ja kastike. Kääntele lopuksi varovaisesti avokadosiivut joukkoon.

Niin simppeliä, niin hyvää. Ruusukaaleja ei jotenkaan osaa käyttää raakana vai onko itsellesi ihan tuttu juttu? Ja näin me teimme tämä superhyvää salaattia TAAS, vain reilun 7 vuoden tauon jälkeen. Nyt täytyy tsempata, tuo sitruunainen kastike kaalin kanssa on ihan taivaallisen hyvää!

Mikä on oma lempparisalaattisi? Syön niitä lähes aina, joten ideoita otetaan vastaan mielellään!

Maistuisiko yöllä snakki?

Tampereelle tulee kyllä niin mahtavia juttuja jatkuvalla syötöllä, ettei tosi. Ravintolatarjontaa on kaupungissa ihan valtavasti ja yksi parhaita juttuja on, miten paljon nykyään on kasvisvaihtoehtoja tarjolla. Loppuvuodesta maistamani Vegemin seitanista tehdyt siivet yllättivät rapeudeullaan ja maukkaudellaan ja ovat saatavissa Siipiweikoista nykyään. Mielettömän hyviä!

Nyt Vegem on tehnyt uuden aluevaltauksen, nimittäin yöpalat. Pakkahuoneella järjestetään jatkuvasti keikkoja ja monesti ihmiset lähtevät keikan jälkeen hakemaan yöpalaa kohti kaupunkia. Klubilla voi kuitenkin jatkaa iltaa ja nyt myös hoitaa tuon nälän samalla, sillä siellä tarjoillaan kasvisyöpalaa. AIka mahtavaa! Eilen pääsin maistelemaan chorizo-hodaria ja Klubi-hodaria, jotka olivat molemmat supermaukkaita. Klubi-hodarissa on Vegemin snakki, eli miedomman makuinen vegeversio nakista. Vegaaninen aioli on herkkua ja itse kallistuin vahvasti mausteisemman chorizon puolelle, kyllä on hodarissa makua vaikka onkin sitä niin sanottua pupunruokaa.

Niin, mites se aspekti, rokkaavat äijät keikan jälkeen pupunruoalla? Se on juuri se kulttuuri, jota Vegemin Santtu Ronkainen kertoi yrittävänsä murtaa. Kasvisruokaan on liitetty kaikenlaisia asenteita siitä, että puput syövät rehuja siihen, ettei se vie nälkää tai ole ravisevaa. Sanon, että paatuneinkin lihansyöjä hämmästyy, kun haukkaa maukasta chorizo-hodaria. Ja mielestäni hinta, 4,50 euroa on niin kohtuullinen, että jos yhdellä ei nälkä lähde, voi ottaa useamman. Ja miksi sitten kasvissyöjän pitäisi saada nakkia? Siinäpä kysymys, mihin törmää aina. Santtu totesi, että snakki on vastaus muun muassa lasten lemppariruokaan, nakkikastikkeeseen, josta saa nyt tehtyä kasvisversion.

Santtu sanoi, että hänen toiveissa on, että kasvisruoka yhdistää. Ruokahommissa pitäisi vastakkainasettelun olla ohi. Niin, että vannoutuneet pihvinpurijat sekä vegaanit voivat istua saman pöydän ääressä syömässä maukasta ruokaa. K-kaupoissa on heidän uutuutensa, kevätpaistikas odottelemassa pääsiäispöytään pääsyä. Huhtikuun lopussa puolestaan S-ryhmän kauppoihin saapuvat muun muassa chorizomakkarat parahiksi grillikauden aloitukseen.

Toissavuonna perustettu Vegem on laajentunut hurjalla tahdilla ja tuotteille riittää kysyntää. He laajenevatkin nyt koko Suomeen ja mielestäni tämä kasvutahti kertoo paljon siitä, kuinka paljon tuotteille on kysyntää. Kasvisruoka on löytänyt paikkansa ja tänä iltana minä ajattelin täyttää tortilloja seitanilla. Siinä missä itse sain kasvissyöjänä 1990-luvulla lämmittää itse kasvisruokani yläasteen koulun keittiössä, on kasvisruoka omille lapsille hyvin maistuva ateria. En muuten saanut toissapäivänä 3-vuotiastani syömään kuin yhden lihapullan, sen sijaan rinnalla olleen ruokaisan salaatin veti viimeistä itua myöden. Aikamoisen murroksen kasvisruoan parissa on saanut nähdä reilun 20 vuoden aikana!

Mutta. Jos mielit maistaa superhyviä valmiiksi tehtyä vegeannoksia, niin jää keikan jälkeen Klubille syömään tai piipahda syömässä muuten vaan. Väitän, ettet pety. Kuukauden myynnissä olleet tuotteet ovat kuulemma saaneet positiivista palautetta ja yllättyneitä ollaan oltu niiden maistuvuudesta.

Kiitos Santtu ja kumppanit kutsusta, oli älyttömän hyvää jälleen!

Ihanan helppo ja maukas tomaattikeitto!

MIten voi maistua tomaattimurska hyvältä? Ei kuulosta ihmeelliseltä, mutta kun tomaattimurskaan lisätään pari herkullista juttua, on kasassa täydellinen talvipäivän soppa. Proteiinit lisätään nyhtökaurasta ja saadaan maailman helpoin, suht edullinen sekä älyttömän hyvä tomaattikeitto. Lämmittää täydellisesti talvipäivänä, on edullinen ja valmistus kestää 10 minuuttia. Eikö kuulosta hyvältä?

Bongasin ohjeen tammikuussa Me Naiset-lehdestä, jossa pyydettiin julkkiksilta yksinkertaisia arkireseptejä. Tämä resepti on Minna Kaupin ja päätin testata sen heti. Syöjinä oli mieheni ja äitini ja molemmat tykkäsivät kovasti, kuten itsekin. Ihmettelin, miten voi saada näin yksinkertaisesti ja helpolla hyvää ja toivon, että tekin tykkäätte! Laitan esille alkuperäisen reseptin, mutta eilen tein enemmän soppaa niin, että laitoin 3 purkkia tomaattimurskaa, joista yksi valkosipulimurskaa ja 2 purkkia kookosmaitoa. Herkkua, simppeliä herkkua.

TOMAATTIKEITTO NYHTÖKAURALLA

500g tomaattimurskaa
400 g chilillä maustettua tomaattimurskaa
400 ml kookosmaitoa
1 rkl hunajaa
1 tl suolaa

1 sipuli
öljyä
1 pkt tomaatilla maustettua nyhtökauraa

1. Kaada kattilaan tomaattimurska ja kookosmaito. Kiehauta. Mausta hunajalla ja suolalla. Ohenna tarvittaessa vedellä.
2. Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna pannulla öljy, kuullota sipuleita 5 minuuttia. Lisää nyhtökaura ja paista se rapeaksi.
3. Tarjoile nyhtökaura keiton päällä.

Myönnän, ettei tomaattikeitto kuulosta minusta kovin hyvältä. Hunaja ja kookosmaito taittavat todella tomaatin kipakkuuden ja chili tuo siihen pienen potkun. Paahdettu nyhtökaura tuo niin kaivatut proteiinit kuin ihanan maun keittoon. Älyttömän helppo ja hyvä keitto, lämmin suositus ja lämmin kiitos Minna Kaupille ideasta!

Meneekö testiin? Ja niin, ketkä olivat Minnan miestä katsomassa Hartwall Areenalla? Olipa loistava setti!