Haaveiletko yrittämisestä? Miten selvitä yrityksen talousasioista?

Kaupallinen yhteistyö Sortter

Talousasiat. Liiketoimintasuunnitelma. Siinäpä kaksi sanaa, jotka laittoivat ainakin itseni ajattelemaan, etten voi olla yrittäjä. Intohimoni on kirjoittaa, valokuvata ja tehdä erilaisia sisältöjä, markkinoida ja miettiä asiakkaan parasta, mutta talousasiat. Ei ei ei. Minusta ei tule yrittäjää, koska en ikinä hallitsisi sitä palettia. En kaksi vuotta sitten tiennyt mikä on YEL (yrittäjän eläkevakuutus) ja paljonko sitä maksetaan tai miten ALV:it rullaavat yrittäjällä tai mitä kaikkia muita maksuja pärähtää päälle. Jännitti. Ajattelin yrittäjyydestä jotenkin niin, että siinä suurin riski on se, ettei kassavirtaa ole ja joutuu aivan pulaan.

Itse asiassa yrityksen talousasiat eivät olekaan kovin monimutkaisia varsinkaan yksinyrittäjällä, joka tekee kotoa töitä. Sain erittäin hyvän vinkin toiselta alalla toimivalta, kun suunnittelin yrittäjyyttä. Hän sanoi ”palkkaa hyvä kirjanpitäjä”. Ja näin tein, vaikka välillä kyllä kirpaisee hänelle menevät summat, mutta olisin ollut pulassa monta kertaa ilman. Kirjanpitäjä pitää huolta esimerkiksi alveista tai erillisilmoituksesta verottajalle siitä, että teen ulkomaantöitä. Pyörittää vähennykset ja huolehtii verot. Ihan korvaamatonta.

Ensimmäinen vuosi yrittäjänä – onko tullut yllättäviä menoja?

Minun yritykseni oli aika helppo pistää pystyyn, kun läppärillä, kameralla ja puhelimella pääsi jo aika pitkälle. Ei tarvinnut vuokrata toimitilaa tai palkata työntekijöitä, eli sinällään pääsin alkuun hyvin pienellä alkupääomalla. Mutta toki ne kirjanpitäjän kulut lähtivät heti rullaamaan, YELitkin aika pian ja ihan heti ei välttämättä uudelle yrittäjälle ole rahaa tulossa. Alussa olikin vaikeaa hahmottaa, millainen summa tilillä on rahaa, kun piti huomioida muun muassa pois rapsahtavat ALVit. Ja sitten tuli viime kevät ja kassavirran ennustaminen olikin jo huomattavasti haasteellisempaa. Erinäisiä juttuja alkoi peruuntua ja kaikki mainostaminen sekä markkinointi hiljeni. Jännitti.

Loppuvuodesta olikin taas todella kivasti töitä tarjolla ja jokaista hommaa kohtaa ihan uudenlainen kiitollisuus ja into epävarmemman kauden jälkeen. Niinhän siinä sitten kävi, että alkuvuodesta minua odotti 600 euron mätkylappu. Joka toki voi kai vielä tasaantua. Yrityksen verot maksetaan ennakkoveroina, jotka arvioidaan tulojen perusteella, eli hiljaisempi kolmannes vuodesta huhti-heinäkuussa teki sen, etteivät verot pysyneet perässä, kun loka-joulukuu olikin vauhdikasta. Eli kyllä niitä yllättäviä menoja voi tulla ihan näin yksityisyrittäjällekin.

Yrityslaina ja yrityksen kassavirran ennustaminen

Tulojen arviointi ja asiakkaiden hankinta piti perustella jo liiketoimintasuunnitelmassa, jonka tein starttirahaa varten. Jännitti senkin teko kamalasti, olenko yhtään järkevä sanoissani. Mutta läpi se meni ja sain starttirahan ensimmäiselle vuodelle.

Kassavirtaa täytyy tarkkailla säännöllisesti ja välillähän se on suhteellisen haastavaa tietää, mitä tapahtuu kolmen kuukauden kuluttua. Minullakin on ehtinyt olla 1,5 vuoden yrittäjyyden aikana kausia, kun tuntuu ettei millään ehdi tehdä kaikkea mitä pitäisi ja kausia, kun tuijottaa aamulla kattoa ja miettii, että ei ohjelmaa päivälle, on alettava markkinoimaan palvelujaan. On mietittävä myyntejä tehdessään sitä, kuinka paljon aikaa menee työhön (arvioin monesti alakanttiin edelleen), eli jos ajattelee työhön menevän 40 tuntia, hinnoittelee projektin sen mukaan, ettei yhtenä viikkona tekisi muuta. Sen lisäksi, että voi laskea toteutuneita myyntejä ja tulossa olevia laskuja, kannattaa olla yritystilillä pelivaraa ja kannattaa huomioida, että vähennyksiin saa yrittäjänä useat asiat, kuten vaikka puhelinlaskun.

Toki tilanteita tulee, jolloin täytyy ottaa lainaa jonkun yllättävän menon tai ihan suunnitellun menon vuoksi. En pärjäisi ilman läppäriä, joten jos ei ole irrottaa sillä hetkellä rahaa uuteen tietokoneeseen kun edellinen esimerkiksi hajoaa, voi olla paikallaan hakea lainaa. Toinen asia omalla kohdallani on kamera – uusi järkkäri on haaveissa jo, mutta niistä saa pulittaa aika pitkän pennin! Näitä hankintoja silmällä pitäen olen tutustunut Sortterin palveluun, joka vertailee eri pankkien lainat.

Sortter kilpailuttaa lainat puolestasi – myös yrityslainat

Palveluna Sortter on siis apuna lainasi kilpailutuksessa. Sen avulla voit kilpailuttaa jo olemassa olevan lainasi, yhdistää lainasi tai hakea täysin uutta lainaa. Kun lainasta puhutaan, korothan ovat ne, mitkä siellä merkkaavat. Itse kokeilin palvelua yrityspuolella niin, että valitsin 5000 euron lainan ja 24 kuukauden maksuajan. Hakemuksen teko oli simppeliä – täytin omat ja yrityksen tiedot ja hakemus lähti, tarjoukset tulivat seuraavana päivänä. Sortter vertailee lainoja vähän samalla tavalla kuin erilaiset majoituspalvelut hotelleja. Mihinkään ei sitoudu sillä, että kysyy tarjousta ja tarjous on aina henkilökohtainen. Minusta oli tärkeää, että auki oli kirjoitettu myös kohta ”Sortterin lainavertailun kautta lainaa hakiessa arvioidaan, täyttyykö lainanantajan asettamat ehdot lainanhakijalle. Jos kriteerit eivät täyty, emme välitä hakemuksia eteenpäin lainkaan. Kuluttajalle ei näin tarjota lainaa, jos hänellä ei ole takaisinmaksukykyä.”. Eli mistään pikavipeistä ei ole kyse, vaan tarkoitus on löytää edullisin korko lainalle.

Kun olin tehnyt lainahakemuksen, seuraavana päivänä minulle soitettiin lisätietoja. Yrittäjänä täytyy lähettää vielä tuloslaskelma sekä tase, jotta päästään arvioimaan, onko yritykseni maksukykyinen ja myönnetäänkö laina. Tein illalla hakemuksen, soitto tuli aamulla ja lainan saaminen olisi kuulemma arvioitu saman päivän aikana, eli hyvin nopeasta palvelusta kyse.

Kannattaa lukea lisää täältä siitä, miten lainojen kilpailuttaminen toimii. Kyse ei ole vain yrityslainoista, kilpailuttaa voi vaikka asunto- tai autolainan. Lainojen kilpailuttaminen ottamalla yhteyttä eri pankkeihin on aikaa vievää hommaa ja itseäni on yrittämisessä yllättänyt se, miten paljon kaikki taustahommat vievät aikaa! Sortterin kautta voi lainaa hakea kuten pankista, mutta tarjouksia tulee useampia ja niistä voi valita itselleen edullisimman.

Yrittäjyys on jännittävää. Se on ehkä parasta mitä voi keksiä ja samalla kauheinta. Kyllä. On aivan uskomatonta saada tehdä työkseen asioita, jota ehkä muutenkin tekisi vapaa-ajallaan, luoda työtä omista intohimoistaan. Samalla se on epävarmaa, voi olla, että välillä tiedät ensi kuussa olevan töitä, mutta siitä eteenpäin onkin arvoituksellisempaa. Sitä oppii sietämään, mutta välillä tietynlainen epävarmuus yrittäjyydessä ja läsnä oleva jatkuva myyminen väsyttää. Sitten kun voi loikkia juoksulenkille vaikka arkena lounasaikaan ja kirjoittaa viikonloppuna, jos silloin on paremmin inspiraatiota sitä ajattelee, etten vaihda tätä ikinä mihinkään.

Minä uskon, että jos kaltaiseni luova, ei niin numeroihminen on saanut yrityksen raha-asiat pyörimään, sinäkin saat. Kannattaa heittäytyä rohkeasti! Oletko harkinnut yrittäjyyttä joskus?

Sain hymyni takaisin!

Kaupallinen yhteistyö Terveystalon kanssa

No mitä kuuluu?” kysyy iloisesti hammaslääkäri Anne-Maaria Lehtonen. Olen ihan hämilläni, viimeisen vuoden eristäytyneisyyden jälkeen tuntuu ihan hassulta, kun joku kysyy kuulumisia. ”Ihan hyvää kiitos”, kakistelen vastauksen, jonka jälkeen Lehtonen jatkaa ”no mitä suuhun kuuluu?”. Tästä osaan jo vastata paremmin. Ilmoitan, että muuten hyvää, mutta toisessa etuhampaassani oleva muovipinnoite, joka on ollut siitä lähtien kun olin 8-vuotias on alkanut lohkeilla. Keltainen se on ollut jo pitkään, muovin reunat värjäytyvät muun muassa teestä herkästi. Katsotaan sekin tarkkaan lupaa Anne-Maaria ja minä käyn istumaan hammaslääkärin tuoliin.

Oma hammashistoriani – oikomista, purentavirhettä, vaikeita viisaudenhampaita…

Olen käynyt ihan hirveästi hammaslääkärissä lapsuudessa sekä nuoruudessa. Jo alakoululaisena huomattiin, että hampaani ovat V-kirjaimen muodossa, kun U-kirjain olisi ideaalimpi ja purentaan vaikutettiin suulakikiskolla. Se ei auttanut tarpeeksi, joten samalla kun yläaste alkoi, minä sain ylä- ja alahampaisiin kiinteät raudat eli niin sanotut telaketjut. Itkin katkerasti, vieläkö 13-vuotiaanakin niitä saa? Mutta jälkikäteen olen kiitellyt ja kovasti, että hoidettiin. Rautoja pitää kiristää suht usein ja välillä ne irtosivat, joten kävin kuukausittain hammashoidossa.

Kun raudoista pääsi eroon, tuli vielä suulakikisko kaveriksi, sellainen, joka otetaan pois syödessä. Mikä fiilis oli, kun lukioon pääsi sitten jo ihan omin hampain! Yliopistoaikana minulta leikattiin kaikki viisurit ulos, ne olivat kasvaneet poikittain ja ylhäällä pukkasivat ulos ns. posken puolelta, joten päädyttiin leikkaamaan kaksi kerrallaan. Lehtonen kysyikin tuolissa ollessani, muistanko mikä viisaudenhampaideni tilanne on. ”Joo muistan, kaikki poistettu, kaksi vikaa 20.4.2005”. Sain yllättyneen reaktion aikaiseksi hammaslääkärissä. Minä ja outo päivämäärämuistini…

YTHS:lla teetettiin myös narskuttelua varten purentakisko, eli kaikkea on tullut hammaslääkärissä koettua. En ole suuremmasta hammaslääkärikammosta ehtinyt ehkä sen takia ikinä kärsiä, kun jossain vaiheessa tuntui, että olen siellä alvariinsa.

Sitten onkin tullut taukoa hammaslääkärissä käynnistä. Olen useasti ostanut itselleni syntymäpäivälahjaksi hammaskiven poiston suuhygienistillä, on helppo muistaa aina synttäreiden aikaan käydä poistossa ja samalla pitää hammaskivi poissa ja sen myötä mm. ientulehdukset tai muut suun tulehdukset. Sitähän sanotaan, että koko terveyteen vaikuttaa oleellisesti se, missä kunnossa suu on!

Terveystalon hammaslääkäri ja korona-aika

Historiasta takaisin nykypäivään ja siihen, kun istuin ihastuttavan Anne-Maarian tuolissa ja mietin, että jos yhtään hammaslääkärikammoa on, hän saa sen katoamaan. Miten mieletön tyyppi! Pandemian vuoksi suu piti purskuttaa aluksi bakteereja tuhoavalla aineella ja sekä lääkäri että hoitaja olivat varustautuneet maskein sekä visiirein. Oli turvallinen olo. Hammaslääkärissä suositeltiin maskin käyttöä ja sieltä sai uuden maskin poistuessaan.

Missään vaiheessa ei ollut ruuhkaa paikalla ja kaikilla asiakkailla näytti olevan maski. Terveystalon hammaslääkäriin mennään Tampereella sisään Pellavatehtaankadulta läheltä Koskipuistoa, itse luulin aluksi, että olen menossa sinne Rautatieasemalle tarkastukseen, mutta hammaslääkäri löytyykin eri osoitteesta. Ensimmäisellä käyntikerralla tuli täyttää muutama lomake aluksi, eli ei kannata mennä ihan minuutilleen paikalle jos kyseessä on ensimmäinen käynti.

Hammaslääkäri kävi hampaani tarkkaan läpi kuituvalon kanssa, katseli onko reikiä, vetäytymiä tai muuta. Pari kertaa kuulin sanan eroosiota takahampaistani, mutta se lienee normaalia jo tässä iässä. Reikiä tai reiänalkuja ei ollut, sain suosituksen käydä taas hammaskiven poistossa ja muuten kehuja terveistä hienoista hampaista. Hammaskivi kannattaa poistaa säännöllisesti, sillä hampaan pinnalle tai ientaskuun kertynyt hammaskivi on suosiollinen kasvualusta bakteereille. Bakteerit aiheuttavat iensairauksia ja voivat levitä veren mukana myös muualle kehoon. Täältä voi lukea lisää hammaskivestä.

Hymyni palauttaminen parissa minuutissa

Sitten keskityttiin siihen etuhampaaseen, mistä tulikin mielenkiintoinen juttu. Siihen on laitettu muovipinnoite 30 vuotta sitten ihan hammaslääkärin aloitteesta, koska rautahampaani kasvoi eteen vähän ns. puolikkaana. Alaosa oli ohuempi. Lääkäri halusi sen korjata ja korjasi pinnoittamalla ja hampaastani tuli vähän pulleampi. En minä sitä lapsena ajatellut ja totuin jo pulleaan etuhampaaseen. Nyt viime aikoina on ollut inhottavaa hymyillä, koska etuhammas on selkeästi keltaisempi kuin muut hampaat muovin tummuessa. Lehtonen sanoikin, että hän suosittelee keraamisia pinnoitteita, mutta niitä kannattaa tehdä kaksi, jotta etuhampaat olisivat saman sävyiset.

Mitäs jos hioisin tätä pinnoitetta, tätähän on ihan hirveästi, hammas on ihan pullea!” sanoi hammaslääkäri tutkiessaan etuhammastani. Käy, vastasin ja sitten hiottiin.  Pari minuuttia hiomista ja sain luvan kurkata peiliin. Henkäisin ihastuksesta – siellä näkyi kaksi valkoista etuhammasta, ei keltaista, kieli ei tuntenut sitä lohjennutta kohtaa enää ja hammas ei ollut enää sellainen pullea ja rivistöstä pomppaava. Olin varautunut isoon remonttiin sen kanssa ja parin minuutin hiominen toi minulle kuin uuden hampaan ja hymyn takaisin.

Kiitin vuolaasti ja lähdin hymyillen ulos. Mieskin hämmästyi kotona muutosta, eli se oli nähtävissä. Ja niin pienellä vaivalla! Wau! 30 vuotta mukana ollut erilainen hammas muuttui ihan tavalliseksi. Arvatkaa harmittaako, etten ottanut kunnolla ennen-kuvaa niin näkisitte eron, en tiennyt että muutosta saadaan tällä käynnillä aikaiseksi!

Kiitos kaunis Anne-Maaria hymyni palauttamisesta, tulen ilolla taas uudelleen näyttämään suutani luoksesi!

Muistatko itse käydä säännöllisesti hammaslääkärissä? Onko muilla tällaisia oikomishistorioita takana? Täältä saa varattua ajan Terveystalolle hammaslääkäriin tai suuhygienistille. Täältä voi lukea lisää erilaisista hammaspuolen tietopaketeista.

Hymyntäyteistä keskiviikkoa kaikille!

Askel kerrallaan kohti parempaa huomista – luomumaitoon tehty ohrapuuro

Kaupallinen yhteistyö Hyvä merkki -kampanja ja Pro Luomu

Olen ilahtuneena seurannut viime aikoina enemmän ja enemmän esiin tullutta keskustelua ruoasta, sen vaikutuksesta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen sekä ruokahävikistä. Kun puhumme ympäristöstä ja lastemme tulevaisuudesta, tulee aina ensimmäisenä mieleen lentäminen ja ilmansaasteet. Mutta itse asiassa se, mitä syömme ja kuinka paljon laitamme ruokaa roskiin, vaikuttaa paljon oleellisemmin ympäristöömme. Ja samalla se on asia, johon voi pienillä teoilla vaikuttaa todella helposti itse! Juurikin siihen, mitä valitsee päivittäin ruokakaupasta. Miten tekemäsi valinnat ovat tuotettu tai viljelty ja kuinka kaukaa ne kuljetetaan? Kaupassa on valtavasti nykyään tarjolla esimerkiksi luomutuotteita – ne tunnistaa vihreästä lehtimerkistä ja niitä ostamalla voi olla varma, että koko tuotantoprosessi kestää lähempää tarkastelua. Mutta mikä sai meidät valitsemaan entistä enemmän luomua?

Lasten saanti innosti syömään luomummin

Mies on lapsuudessaan ollut kasvissyöjä ja he ovat kasvattaneet paljon kasviksia itse, tehneet itse ruoat kouluun (ei tuolloin ollut kasvisruokaa tarjolla) ja syöneet hyvinkin niin sanotusti puhtaasti. Mieheni siis oli alusta asti tarkempi myös siitä, mitä haluaa lapsille antaa ruoaksi. Ihan pienille, jotka vasta totuttelevat erilaisiin makumaailmoihin ja heidän ruokavalioonsa lisätään hiljalleen uusia juttuja. Kun esikoisemme lähestyi vuoden ikää seitsemän vuotta sitten ja oli aika siirtyä lehmänmaitoon, oli miehelle ehdottoman selvää, että ostamme sitten luomumaitoa, jotta lapsi saa sitä parasta. Minä opin vasta tuolloin, että luomumaito on yleensä homogenoimaton eli siitä ei ole eroteltu rasvaa. Omissa ajatuksissa on luomusta ajatus, että mitä vähemmän käsitelty, sitä parempi ja puhtaampi ravinto. Ja sitä halusi ja haluaa erityisesti kasvavalle lapselle tarjota, mahdollisimman vähän käsiteltyä ruokaa ja mahdollisimman puhdasta ravintoa.

Mutta on luomussa lupaus paremmasta koko ketjun kannalta. Sen lisäksi, että saat itse puhtaampaa ja vähemmän käsiteltyä ruokaa, tiedät luomumaitoa käyttäessäsi, että lehmät pääsevät kesä-syyskuun välisenä aikana laiduntamaan päivittäin pihalle. Se edistää tietenkin niin lehmien hyvinvointia, mutta myös erilaisten hyönteisten, joille lehmien lantaläjät tarjoavat suojapaikkoja. Näin ollen luomu on lupaus paremmasta joka askeleella ja yhtä lailla kun saat lapsille puhtaampaa ravintoa, tiedät samalla, että luonto ja eläimet voivat paremmin. Luomun valitseminen on helppo teko arjessa, jolla on kuitenkin paljon vaikutuksia.

Päivän paras ateria sekä viikonlopun luksushetket

Tiedätte varmasti jo moni, että minä olen aamupalaihminen. Se on ehdottomasti päivän paras ateria ja parasta on, jos sen saa syödä rauhassa, kuten yleensä viikonloppuisin saa. Haudutella useamman mukillisen teetä ja syödä nopean veteen keitetyn kaurapuuron sijasta luomumaitoon haudutetun puuron. Vesikaurapuurosta puheen ollen, isäni, joka sitä meillä on koti-kotona keittänyt 40 vuottta, on siirtynyt luomukaurahiutaleisiin ja jaksaa aina kehua, kuinka paljon kuohkeampi ja parempi kaurapuuro niistä tulee. Hyvä iskä!

Mutta siis, takaisin meidän aamiaisiin. Mies on meilläkin se puuromestari, joka yleensä herää minua aiemmin ja hauduttelee luomumaitoon ohrahiutaleista tehdyn puuron. Se tulee suhteellisen nopeasti (puolessa tunnissa), mutta jos oikein haluaa fiilistellä, hauduttelee ohrasuurimoista puuron. Ohrahiutaleet ja -suurimot ovat myös luomua, käytämme aina samaa merkkiä joka on myös lähiruokaa. SItä ei valitettavasti myydä kuin toisessa lähikaupassamme, eli täytyy muistaa kumpaan kauppaan menee, jos ohrahiutaleet ovat loppu! Pyrin aina katsomaan kasvisten ja monien muidenkin tuotteiden kohdalla, että ne ovat kotimaisia ja mielelläni valitsen myös lähiruokaa.

Naapurimme puolestaan harrastaa hapanjuurileivontaa ja on tilannut suoraan tiloilta suuria pusseja jauhoja. Hän kertoi, että valitsee aina luomujauhon, mutta välillä on ollut vaikeuksia löytää luomujauhoja, joissa ei ole askorbiinihappoa, sillä juuri ei tykkää tuosta haposta eli ei toimi sen kanssa oikein. Olen useasti ostanut häneltä hapanjuurileivän, tiedän hänen käyttävän luomutuotteita, leivän saa hakea ovelta lämpöisenä ja se on ihan täydellisen ihanaa. Hapan maku, pehmeä sisus ja rasahtava kuori. Ihanaa luksusta viikonloppuihin! Haaveissani opettelen homman itse, mutta ehkä jää haaveeksi, juuren käsittely tuntuu niin haasteelliselta.

Ohrapuuro luomumaitoon

Maito on meillä se tuote, joka on aina kaapissa luomuna. Ykkösluomutuotteemme siinä missä nuo ohrahiutaleet ja -suurimot tulevat hyvänä kakkosena! Ohrapuuro on suosikki viikonlopuissa ja maitoon tehtynä se pitää todella pitkään nälkääkin! Nappaa resepti ja nauti!

Ohrapuuron resepti

1 l vettä
3 dl luomuohrasuurimoita
1 l luomumaitoa
(suolaa)

Laita illalla suurimot likoamaan vedessä kattilaan. Keitä aamulla hitaasti ylimääräinen vesi pois. Olemme yleensä joutuneet lisäämään hieman vettä, etteivät suurimot pala pohjaan. Kun vesi on kiehunut, lisää maitoa hitaasti, sekoittele ja hauduta (teflonkattila paras!), kunnes maito on imeytynyt ja suurimot pehmenneet. Tämä on kuin riisipuuron keittoa, eli tuntikin vierähtää haudutellessa.

Miehen tyyli on yleensä lukea lehteä ja juoda kahvia baarijakkaralla istuskellen ja sekoitella puuroa, ettei maito nappaa pohjaan. Kuopuksen kommentti viikonlopun puurosta yleensä onkin ”miten puuro voi olla näin hyvää!”.

Puuron päälle laitamme aina jotain marjoja, mansikat ovat ostettu luomuversiona torilta kesällä ja pakastettu, vadelmat poimittu omasta pihasta.

Kyllä puhtaan ruoan maistaa ja sitä syö ilolla, kun voi luottaa siihen, mitä lautasella on ja minkälaisin menetelmin se on siihen päätynyt.

Käytetäänkö teillä luomua, jos niin missä tuotteissa erityisesti?

 

Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Artikkelissa esitetään tekstin kirjoittajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään tekstin sisältämien tietojen käytöstä.