Ihan pähkinöinä – rouskuva startti päivään!

*kaupallinen yhteistyö Dr. Oetkerin kanssa

Päivän paras hetki on omalla kohdallani aamiainen ja se on myös päiväni tärkein ateria. En iltaisin usein pysty syömään paljoa, joten herään aamuisin nälkäisenä ja haaveilen aamiaisesta sillä hetkellä, kun aukaisen silmäni. Mustaa teetä, puuroa, jogurttia, mysliä, marjoja ja hedelmiä, leipää ja sitten taas santsikuppi mustaa teetä. Lapseni ovat samanlaisia, he heräävät myös aina nälkään ja aamiaista on saatava ja pian! Olen monesti sanonut, että minulle ei kannattaisi edes puhua, ennen kuin olen saanut kupin teetä ja jotain syötävää aamuisin. Huh, aamuisin se nälkäkiukku iskee pahiten, näkisitte minut ja esikoisen, joka on aika äitinsä kopio ennen kunnon aamupalaa!

Arkiaamuthan ovat monesti yhtä haipakkaa, eivätkä aamiaiset niin rentoja tai pitkiä, vaan enemmänkin kauhomista, take away-teetä tai vastaavaa, mutta viikonloppuisin onkin sitten kivempi nauttia pitkän kaavan mukaan aamiaista. Rakastan yökyläilijöitä ja heille on ihanaa laittaa parempaa aamupalaa, syödä ja jutella porukalla. Tai istua kököttää aamiaisella kaksi tuntia sunnuntaiaamuna, kun ei ole kiire mihinkään. Lapset siirtyvät leikkeihinsä ja me miehen kanssa norkoilemme mukien ja lehden kanssa pöydässä.

Dr.Oetker pyysi minua laatimaan pari aamupalaideaa Vitalis-mysliensä ympärille ja tartuin haasteeseen popsimalla mysliä paketista käsin. Oikeasti. Ja vielä tunnustan.  Meillä on ollut testissä Vitaliksen Crunchy Plus-tuotteista maut Multifruit, Nut mix sekä Double Chocolate ja nuo isot myslinpalaset avonaisessa paketissa ovat kompastuskiveni, popsin niitä välillä ohimennen! Oma suosikkini on ihanan pähkinäinen Nut mix, lapset liputtavat suklaamyslin puolesta. Hihkuntaa tulee, kun sitä saa aamulla tai illalla jogurtin päälle. Mutta mitä muuta näistä voisi loihtia aamiaiselle kuin sen perinteisen tavan syödä mysli jogurtin tai maidon kanssa? Minulta on muuten toivottu useasti ideoita aamupaloihin, joten tässäpä vinkkiä siihen!

Hitaaseen viikonloppuaamuun ja ehkäpä jopa brunssimuotoiseen aamiaiseen kuuluu mielestäni aivan ehdottomasti jokin uunista tuleva leivonnainen. Olen kyllä monesti puolivalmisteitakin paistanut, mutta halusin kokeilla, miten mysli taipuu sämpylöihin. Valitsin myslitaikinaani Vitalikselta Nut mix-myslin ja mielestäni sämpylöihin tulikin ihanan rouskuva suutuntuma ja hieman pähkinäinen maku. Sämpylät ovat ihanan helppoja tehdä, jopa minä ehkäjoskusjonkunmokannut-leipoja onnistun niissä yleensä! Kokeile ja kerro piditkö!

Nut mix-sämpylät
50g hiivaa
0,5 l maitoa
n. 4dl Vitalis Nut mix mysliä
1 tl suolaa
n. 11 dl sämpyläjauhoja
0,5 dl öljyä

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola sekä mysli. Itse vedin myslin blenderissä hienommaksi jäänmurskaus-toiminnolla, mutta hyvin sen voisi laittaa isompanakin sekaan. Lisää jauhot ja alusta käsin taikinaksi, lisää loppuvaiheessa öljy. Anna kohota noin 30 minuuttia. Pyörittele pieniä sämpylöitä ja paista 200 asteessa n. 12 minuuttia.

Vitsi miten suloinen pähkinäinen tuoksu näistä tulikaan! Mutta, entä sitten ne kiireaamut, kun ei ole aikaa leipoa tai leivän tekeminenkin tuntuu liian pitkälliseltä prosessilta? Meidän suosikki on sotkea jogurttia maustamattomaan rahkaan ja laittaa valmiiksi jääkaappiin johonkin kippoon. Näin jogurtin makeutta saa säädeltyä sillä, paljonko lisää rahkaa ja rahkan myötä saa vähän proteiinipitoisempaa aamiaista kuin syödessä pelkkää jogurttia. Kun päälle laittaa marjoja sekä Vitaliksen Double Chocolate-mysliä, on aikamoinen herkku jo kasassa ja aamiainen, jolla jaksaa pitkään!

Suklainen jogurtti-rahka
1 litra mansikkajogurttia
500g maustamatonta maitorahkaa
marjoja
Vitalis Double Chocolate-mysliä

Sekoita jogurtti ja rahka sekaisin isossa kipossa jo edellisenä iltana (maista, kaipaatko happamampaa, lisää siinä tapauksessa rahkaa). Varaa marjat valmiiksi jääkaappiin siivottuna. Aamulla jokainen voi napata valmista sekoitusta kippoon, päälle marjoja ja suklaista mysliä ja avot, kiireaamukin herkkuhetki on valmis! Vaikka Double Chocolate on aika makea mysli eikä sitä tarvitse aamupalaan paljoa laittaa saadakseen herkun aikaiseksi, siinä ei silti kuitenkaan ole eniten näistä kolmesta sokeria. 100 g Multifruit mysliä sisältää 28 g sokeria, Double Chocolate puolestaan 25 g ja Nut mix 21 g sokeria.

Brunssipäivänä aamiaiseen kuuluu mielestäni myös jälkkäri ja meidän satokautta hyödyntävään jälkkäriin pääsi Multifruit-mysli. Omenoita riittää tällä hetkellä pihassa ja vähän huonoistakin versiosta saa mainion jälkkärin, eli perinteisen omena-kauraherkun, joka tällä kertaa onkin mysliherkku!

Omena-mysliherkku
10 omenaa
3-4 dl Vitalis Multifruit-mysliä
100g margariinia
kanelia

Pilko omenat lohkoiksi ja laita voideltuun piirakkavuokaan (otin omenat omasta puusta enkä kuorinut sen vuoksi). Ripottele päälle kanelia. Sulata margariini kattilassa ja sekoita mysli siihen. Laita mysliseos omenoiden päälle ja paista uunissa 200 astetta noin 20 minuuttia. Kannattaa vahtia, sillä myslin seassa olevan marjat tummuvat helposti! Nauti – totta kai – jäden kera!

Minä syön hirveästi hiilareita muun muassa leivän, puuron ja myslin muodossa, sillä mennä jolkotankin kymmeniä juoksukilometriä joka viikko ja koen, että tarvitsen hiilareiden tuomaa energiaa. Myslit ovat herkullinen lisä aamupaloihin tai välipaloihin ja taipuvat hyvin jälkkäreihin, leivontaan tai menevät tosiaan vaikka paketista sellaisenaan, eli niistä on moneksi. Lapset rakastavat myslejä ja ihastuivat ihan lähtemättömästi suklaamysliin. Rahka-jogurtista marjoineen ja mysleineen tuli kuulemma maailman paras aamiainen!

Nautinnollisia aamiaisia kaikille! Toivotaan, että saadaan nauttia vielä elokuun aamuissa ulkona aamiaista ja siirrytään pikkuhiljaa heräilemään uuteen päivään villasukat jalassa ja aamuhämärässä! On ihanaa syödä pitkän kaavan mukaan aamiaista viikonloppuna ja parhassa tapauksessa kattaa se vielä ulos raittiiseen ilmaan.

Onko teillä myslejä käytössä? Mikä on oma aamiaissuosikkisi? Instagrammin puolella on käynnissä arvonta jossa voi voittaa näitä myslejä testiin, käy osallistumassa!

Tampere, kotini. Tarkemmin meidän kotimme!

Kaupallinen yhteistyö: OP Koti

Mitä sinulle nousee mieleen Tampereesta? Suuri kotikaupunkini on monelle kesäkohde, jossa käydään Särkänniemessä ja Muumimuseossa, sekä Pyynikin munkeilla. Yöyvtään keskustan upeissa hotelleissa Tornista Ilvekseen ja Tammeriin, syödään brunssia ja piipahdetaan ehkä torilla syömässä vähän Tapolan mustaamakkaraa. Talvisin suunnataan Hakametsään kannattamaan joko Tapparaa tai Ilvestä ja nautitaan Tampereen valtavasti teatteritarjonnasta. Mikä itsellesi nousee ekana mieleen Mansesta? Jossa ajellaan Nyssellä ja kohta jopa ratikalla?

Kun OP Kodin kiinteistövälittäjä Heidi Koivunen listasi vinkkejä Tampereelta, hän pyysi myös minua kertomaan siitä, mikä tekee Tampereesta kodin. Tässä oli oikeastaan aika iso pysähtymisen paikka ja tilaa mietiskelylle. Täällä ei ole omia lapsuusmuistojani, mutta koska lapsemme ovat paljasjalkalaisia tamperelaisia, ovat he oppineet sanomaan moro ja istumaan rotwallin reunalla. Kuinka höpsöksi tunnenkaan itseni aina morottaessa Helsingin reissuilla! Kun lähdin pohtimaan missä Tampereen kolkissa sydämeni on, huomasin, että lapset sekä aikani kotiäitinä olivat vahvasti läsnä. Naapurusto, tutut leikkipuistot sekä lasten ystävät. Vuodesta 2001 olemme tallanneet Tampereen katuja, eli onhan meillä aika pitkä historia jo kaupungin kanssa!

Mutta avataan teille muutama ei niin itsestäänselvä vinkki Tampereelta! Mitkä jutut ovat perheemme suosikkeja? Tervetuloa mukaani virtuaalikierrokselle, jonka aloitamme Kaukajärveltä. Se on yhtä lailla kaupunginosa kuin järvi, suunnataan nyt aluksi sinne ihan järven rantaan, soutustadionille, jonka eteen vie Nysse ja jonne pääsee helposti pyörällä tai autoillen!

Olen monesti sanonut teille, että yleiset saunat ovat paikka, missä tavoittaa jotain syvää Tampereesta. Niissä näkee usein samoja kasvoja, kuulee tarinoita Tampereesta ja juttelee sellaisten saunojien kanssa, jotka ovat istuneet lauteilla vuosikymmenet. Turhaan ei ole Mansea valittu saunapääkaupungiksi, tarjonta on valtava! Kaukajärven sauna on yksi suosikkimme, se ei ole niin täynnä kuin kuuluisammat Rauhaniemi ja Rajaportti, siitä pääsee ihanasti rannasta uimaan sekä hyppimään hyppytornista.

Kaukajärven ympäri kannattaa myös pyöräillä, kävellä tai juosta. On käsittämätöntä, mihin maalaismaisemaan putoat, vaikka iso tie on lähes näköetäisyydellä ja keskustaan on alle 10 kilometriä! Aivan mieletön maisema, jota olen hölkännyt niin usein hymyssä suin menemään. Noin 8 kilometrin lenkki irrottaa sinut heti arjesta. Riihiniemen uimarannan kohdalla kannattaa vaikka vaihtaa lenkkikamat uikkariin ja jäädä uimaan, suppailemaan tai nauttimaan kioskin antimista. Hyvin lapsiystävällinen uimapaikka herkkuineen ja hurjan halpa sup-lautavuokra! Ja Kaukajärvi on muuten hurjan kirkasvetinen järvi, eli suppailemalla todellakin näkee kaikenlaista, toisin kuin monesti Suomen järvissä.

Kun on uitu ja saunottu, jatketaan muutaman kilometrin päähän kohti Nekalaa. OP Koti Pirkanmaan Heidi vinkkaa paikasta seuraavin sanoin:

”Jos haluat nähdä ihania puutarhoja, suloisia mökkejä ja kiireetöntä tunnelmaa, koe Litukan, Nekalan ja Raholan siirtolapuutarhat. Astu portista sisään, kuljeskele kujilla ja ihastele. Idyllisiä paikkoja keväästä syksyyn.”

Totta. Nekalan siirtolapuutarha on paikka, jossa on otettu usein kuvia, jossa olen vain kävellyt vaunulenkillä vauvan kanssa ja ihastellut sitä mökki-idylliä ja tunnelmaa. Tänä kesänä pääsimme osallistumaan juhliin, jotka vietettiin siirtolapuutarhan yhteistilassa, joka on vuokrattavana. Tiesittekö, että jopa Nekalan siirtolapuutarhasta löytyy yleinen sauna. Kyllä, olemme nyt seikkailulla saunapääkaupungissa. Siirtolapuutarha on ihana paikka hengähtää lähellä keskustaa ja myös sen eteen pääsee Nyssellä. Me olimme kesällä siellä nauttimassa juhlista, upeasta tunnelmasta ja ohjelmassa oli muun muassa kakkusota!

Vain kivenheiton päässä Nekalan siirtolapuutarhasta löytyy vanha helmi, Konditoria Mari. Et ole ikinä maistanut niin hyviä patonkeja, kuin heillä on, veikkaan minä. Se leipä pähkinöineen, chimichurri-kana, ympärillä leijailevat tuoksut, kaikki on täydellistä! Lounaalla saa myös keittoja ja salaatteja ja ne tarjoillaan ihastuttavasti syötävässä leipäkipossa. Käy nauttimassa ja varaudu, porukkaa on lounasaikaan varmasti paikalla! Lasten kanssa voi jatkaa päivää Marin vieressä olevassa ihanan isossa Riihipuiston leikkipuistossa, josta löytyy erikoinen keinu ja vaikka mitä vempelettä.

Kun mahat on täytetty, saattavat ajatukset hypätä liikuntahommiin. Nyt lähdetään taittamaan hieman pidempi matka ja siirrytään aina Niihaman majalle asti, joka on ihan parhaita liikunta- ja ajanviettopaikkoja perheelle. Sieltä pääsee lenkkeilemään, metsään, talvella hiihtoladut vievät pitkälle, pihassa on ulkokuntosali, napakelkka pyörii, on luistelurataa, kynttiläluistelua ja monia tapahtumia ympäri vuoden. Olemmepa olleet jopa munajahdissa Niihaman majalla pääsiäisenä! Majalla on leppoisa tunnelma ja sieltä sa ostaa ruokaa ja vaikka grillata ulkona makkaraa. Aivan täydellinen perhepäiväkohde ja aktiviteetteja riittää! Yllätyttekö, jos kerron, että Niihaman majalla on myös sauna, jossa on muun muassa lenkkisauna ja talvisin avanto auki? Niin, sanoinko jotain saunapääkaupungista!

Vien teidät vielä paikkaan, jossa on mennyt kotiäitivuosistani niin monta päivää, että harmittaa, kun en ole laskenut. Heidi OP Kodista toteaa näin:

”Tampereen keskustan ihanin leikkipuisto on Pikku Kakkosen puisto. Turvallinen ja viihtyisä puisto, joka innostaal iikkumiseen ja leikkimiseen. Viihtyisä paikka myös isommille temmeltäjille. Puisto on aidattu hyvin ja sen vierestä löytyy myös kesäkahvila.”

Legendaarinen Pikku Kakkosen puisto Koskipuistossa, jossa nimipäiväpoika ja varo heikkoja jäitä-nalle ottavat sinut vastaan. Hei ja tuossa nurkassa vilahti Tuttiritari! Niin lapsille kuin vanhemmille aisteja herättävä kuvitus, iso tila temmeltää ja paljon erilaisia kiipeilyjuttuja niin isoille kuin pienille. Olemme monesti sopineet treffit Pikku Kakkosen puistoon kavereiden kanssa, sillä sinne on helppo tulla bussilla miltä puolelta vain kaupunkia. Ja siitä on helppo (vähän liiankin helppo) jatkaa sitten Koskikeskukseen sushibuffaan syömään porukalla, kun leikit on leikitty. Puistossa pystyy olemaan lähes vuoden ympäri, olen siellä heilunut joulukuun alussa teemuki kourassa samoin kuin heti maaliskuussa auringon alkaessa lämmittää pintaa. Kovin montaa kuukautta vuodessa emme ole poissa olleet Pikku Kakkosesta! Keinut lähtevät talviteloille ja voi sitä riemua, kun hämähäkkikeinu on taas palautettu!

Voi, minä haluaisin kertoa teille Tampereesta loputtomiin. Siitä, kuinka keskustassa olleessaan ei kannata ohittaa Mansen ylpeyttä, Uhana Designin liikettä Verkatehtaankadulla. Tai kuinka kannattaa parkkeerata piknik-eväiden kanssa Lapinniemen rantaan nurmikoille, joista näkee upeasti toisella puolen Nässyä heiluvat Särkänniemen laitteet. Tai kuinka kannattaa hypätä Viikinsaaren laivaan Laukontorilta ja nauttia siellä ihanasta kesäpäivästä (ja saunasta, ei ole paikkaa Mansessa ilman yleistä saunaa!).

Ensi kerralla lisää kotikaupungista, mutta kerro sinä nyt omastasi! Sekä OP Kodin tiimi että minä palamme halusta kuulla, mikä on suosikkipaikkasi omassa kotikaupungissasi? Kerro se kommenttikenttään ja osallistut K-ryhmän 50 euron lahjakortin arvontaan. Onko meillä samoja suosikkeja Tampereelta? Laitan vinkkinne ylös ehdottomasti, tulivat ne mistäpäin Suomea vain! Osallistumisaikaa on aina 31.8.2019 asti ja arvonnan säännöt löydät täältä!

Nähdäänkö Mansessa? Vai paljastatko minulle helmen kotikaupungistasi, minne on tultava käymään?

Kun taas tuli melkein jännäpissa! Toinen päivä Jyväskylän vieraana

*kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa

Siellä ylhäällä sä olet sitten ihan up yours”. Taas tuo lause tulla pöllähti jostain mieleeni, kun livuin Tuomiojärven ”tyrskyihin” kajakillani. Sitten katsahdin horisonttiin, siellähän se Matin mäkikin Laajavuoressa on. Apua! Miksi aina ajattelen tuota lausahdusta, kun minua jännittää? Ja miksi olin lipunut yksinäni Tuomiojärvelle ja höpötin lievässä paniikissa Instastoriesiin, että paniikki ja pissahätä? Kyseessä oli toinen päivä Visit Jyväskylän vieraana toukokuun lopulla. Kaksi muuta kirjoitusta Jyväskylän edesottamuksista voit lukea täältä sekä täältä. Älyttömän hyviä vinkkejä vaikka nyt kesälomalaiselle!

Mutta palataan tuohon toukokuun viimeisen viikonlopun päivään. Olimme saapuneet aamupäivästä Tuomiojärven rantaan, jota katselin vähän nieleskellen. Siellä ei ole enää leirintäaluetta, vaan kerrostaloja! Huih! Rannassa meitä odotti herttainen Tavinsulan yrittäjä Bela Pavelka, joka oli pukeutunut villapaitoihin ja sadeviittoihin. Erittäin, erittäin fiksua, sain huomata myöhemmin.

Tarkoitus oli lähteä kanoottiretkelle. Minä sitten siinä aloin horisemaan innostani päästä kajakkiin yksin, sehän olisi kunnon treeniä samalla. Saamani piti, sain kajakin, livuin kohti ulappaa ja roikuin siellä kauempana telineissä pitämässä kiinni, kun muut vielä kuivaharjoittelivat kanootin ohjaamista laiturilla. Satoi ja tuuli, olin aivan alipukeutunut, tärisin ja kajakki tuntui jotenkin hallitsemattomalta tuulessa. Katja, oliko ihan pakko taas haastaa itsesi, mutisin mielessäni. Ja tuijottelin sitä Matin mäkeä.

Lopulta päästiin liikkeelle ja aika pian livuttiin isolta Tuomiojärveltä moottoritien ali kohti Palokkajärveä ja sieltä jatkoimme kohti Tourujokea. Keli oli aivan hirveä, vettä tuli hetkellisesti kuin aisaa, mutta sinnikkäästi meloimme eteenpäin. Ja kannatti – sade taukosi ja perillä Tourujoen uomissa olin kuin ulkomailla. Vaikka olen asunut pitkät ajat Jyväskylässä ja kolunnut mielestäni aika monet nurkan, olen molemmilla Visit Jyväskylän reissuilla löytänyt jotain uutta ja koskematonta. Paikka oli _ihana_. Jos en olisi ollut läpimärkä ja sormet kohmeessa, minulla olisi siitä teille paaaaljon kuvia. Mutta nyt en kyennyt! Ehdottomasti silti kannatti se nähdä.

Tavinsulka järjestää ohjattuja, pidempiäkin retkiä, joissa yövytään eri paikoissa. On lyhyitä retkiä, on melontaa, kajakkia sekä suppailua. Ihan ykkösjuttu nyt kesäkeleillä ja esimerkiksi polttaripoppoille, käykää kurkkaamassa Jyväskylässä Tuomiojärven huudit! Vitsi olin ylpeä, kun voitin pelkoni ja lopulta huidoin (mielestäni) ihan sujuvasti ja voimieni tunnossa kohti rantaa.

Kun siirryimme rannasta Original Sokos Hotelli Alexandraan, joka sijaitsee ihan rautatieaseman kupeessa tuuletimme kaikki, kun kuulimme, että saisimme huoneet heti. Ryntäsin riisumaan läpimärät vaatteet, kävin suihkussa ja ihastuksekseni huomasin, että uuden puolen huoneissa oli myös kylpytakit tarjolla. Äkkiä kylpytakki päälle ja teetä. Olo oli kuin uudestisyntynyt, ah! Kävin muuten myös aamulla testaamassa Alexandran saunatilat, jotka olivat ihanat. Isot poreammeet, siistit saunat ja tarjolla mm. erilaisia Lumenen puhdistustuotteita. Kiitin respassa hyvästä saunasta ja minulle sanottiin, että naiset eivät siellä monesti käy. KÄYKÄÄ! Oli ihana ja rempattu! Olen käynyt kyseisessä hotellissa vappulounaalla joskus… 1990-luvulla ja totesin, että sitä on todella hyvällä maulla uudistettu ja tuotu nykypäivään. Ilme on raikas ja mikä ylläri meitä vielä odotti huoneissa! Kiitos!

Söimme Frans&Sandra Bistron menut lounaaksi ja palvelu oli ensiluokkaista ja parsa hyvää. Kun otimme jälkkärin kanssa teetä ja kahvia, meille mainostettiin, että kahvi on jyväskyläläisen yrityksen Paahtimo Pavun kahvia, teenä oli Keisarin morsianta. Minä heti älähdin, että miksi ihmeessä teillä ei ole paikallisen Teeleidin teetä, mutta no hätä, tulossa kuulemma on. Jes! Olin tyytyväinen!

Matka jatkui kohti Jyväskylän satamaa, joka on muuten todella kaunis paikka kesäoleskeluun myös. On juoksubaanaa, konttiravintolaa, kylmää juomaa, jätskiä, ulkokuntosalia ja vaikka mitä. Jyväskylän satamaa ei saa kesällä missata! Me hyppäsimme Suomen Suven kyytiin ja teimme muutaman tunnin Päijänne-risteilyn kohti Säynätsaloa ja Lehtisaarta, josssa allekirjoittanut on suorittanut yläasteensa. Matkan ajaksi oli luvattu hirveää keliä, mutta mitä vielä, ilma kirkastui ja näimme niin sateenkaaren kuin joutsenia. Välillä porukka tuuletti kuullessaan, että Suomi menee lätkän MM-finaaliin. Kyllä, se oli se ilta! Aika upea kokemus, Jyväskylä on kuitenkin vahvasti järvikaupunki. Minä vain tuijottelin järven ympäri menevää juoksureittiä ja mietiskelin, noinkohan paahdan siellä puolimaratonia taas syyskuussa. Mieli tekisi jolkottaa tutuissa maisemissa taas!

Laivalla soitteli myös trubaduuri Antti Roihu, joka mainosti soittavansa lisää illalla keskustassa. Risteilyn jälkeen tiemme erosivat ja lähdimme kuka mihinkin. Minä lähdin katsomaan lisää Anttia (mainos tehosi!), osa suuntasi nukkumaan ja oli aika jättää hyvästit. Harmitti, Minnean, Ready Steady Flown ja Arjen Pilkahduksia Susannan seura oli ollut hyvää ja emäntämme Johanna piti meitä kuin kukkia kämmenellä viikonlopun ajan. Tuli voitettua paniikkia ja höpistyä itsekseen, naurettua seurassa ja syötyä todella hyvin.

Suosittelen lämpimästi käymään Jyväskylässä ja testaamaan muun muassa näitä kesäjuttuja, näyttäytyvät heinäkuussa vähän eri valossa kuin näissä minun harmaissa kuvissa. Mutta kivaa oli harmaudesta huolimatta, ihana Keski-Suomi!

Onko tuttuja maisemia/juttuja tässä tai edellisissä Jyväskylän postauksissa?