Hämmentävä kesä 2019

Kyllä se on myönnettävä. Vaikka kuinka räpistelen, enkä haluaisi myöntää, alkaa syksy olla täällä. Koulujen alku, eskarin alku, päiväkotiarki, harmaammat päivät, sateet, pimeämmät illat, tällä viikolla alkaneet lasten harrastukset uinnista temppukerhoon ja suunnistukseen… Kaikki viittaavat vahvasti siihen, että syksy on täällä. On aika siis summata vähän kulunutta kesää, joka meni ihan hirveän nopeasti ja jolta jäin kaipaamaan enemmän aurinkoa ja lämpöä. Kuvatkin ovat juhannukselta (!!), miten ovatkin jääneet lojumaan koneelle! Muuten, mieheni sanoi kiinnittäneensä minuun lukioikäisenä huomiota, kun kuljin aina joku Nirvana-paita päällä. Harvemmin tulee enää kuunneltua, mutta bändillä oli kyllä iso paikka sydämessä 1990-luvulla! <3

Mutta tähän päivään. Kopioin nämä kysymykset bloginaapurilta Nooralta, eli kiitos ideasta hänelle!

1.Kesän mieleenpainuvin päivämäärä?
Kyllä täytyy vastata, että se oli 7.6.2019, kun teputin Kreetalla altaalla ympyrää lasten syödessä jätskiä ja odottaessani tietoa miehestä. Että nukutus ja leikkaus olisi sujunut suunnitelmien mukaan.

2. Kesän paras grillisafka?
Tämä ei vain tunnu muuttuvan mikään kesä. Grillattu kokonainen lohi, kermaviilikastike, uudet perunat ja salaatti, johon tulee vihreää salaattia, vesimelonia, sipulia, mansikoita ja grillattua halloumia. Nyt taisi olla 9.kesä, kun teemme tätä settiä enkä kyllästy ikinä! Sen sijaan mieheni innostui grillaamaan joka kerta myös suippopaprikoita tänä kesänä ja siinä missä rakastan raakaa paprikaa, inhotti ne lötköt paprikat (inhoan myös grillattua tomaattia, vähän sama viba).

3. Kesän kaunein auringonlasku?
Kyllähän se taisi olla Kreetan vikana iltana kattoterassilla nähty tai Kroatiassa kolmantena iltana katseltu. Toisaalta viime viikonlopun aurinko polttareissa mökillä oli sekin upea!

4. Kesän mieleenpainuvin roadtrip?
Emme harrasta varsinaisia roadtripejä, mutta kun siirryimme heinäkuussa Jyväskylästä Helsinkiin, matka jäi mieleen monista syistä. Emme aja tuota väliä juuri ikinä, emmekä ainakaan kaksin! Tästä syystä emme ole käyneet miehen isän haudalla kahdeksaan (?) vuoteen, lapset eivät ikinä. Pysähdyimme siellä kaksin ja etsimme hautaa tovin. Tuijotin nimeä hautakivessä ja toivon jälleen kerran, että olisin joskus saanut tavata hänet tai lapseni toisen ukkinsa!

5. Kesän unohtumattomin uintiretki?
Kaukäjärvellä nautitut kaksi hellepäivää suppaillen ja uiden jäivät vahvasti muistoihin. Se, mikä oli viime kesänä niin päivittäistä, jäi tänä kesänä kahteen päivään. Myös Kroatian superkirkkaisiin vesiin kaksin hyppiminen oli ihan vailla vertaansa.

6. Kesän iloisin kohtaaminen?
Olen aina iloinen, kun tapaan tädin palleron, välimatka tekee siitä valitettavasti vähän harvinaista herkkua. Olin myös iloinen, kun teini-ikäinen kummityttö tuli meille yllärinä pariksi yöksi yökylään!


paita ONLY/ hame KAPP AHL/ tennarit CONVERSE/ korvikset H&M

7. Kesän hymyilyttävin hetki?
Voi ei näitä voi laskea vain yhtä! Se, kun näin miehen leikkauksen jälkeen ekaa kertaa ja lapset halasivat häntä. Se, kun näin miten tuleva kälyni tykkäsi polttareista. Se, kun sain todistuksen että 80 tuntia yrittäjyyskurssia on kesällä suoritettu. Se, kun luin kirjaa pihalla lötkötellen uusissa terassikalusteissa. Se, kun lapseni sai koulurepun nimipäivälahjaksi ja lähti kohti eskaria hirveällä innolla se selässään. Ehkä ykkösenä se, kun mies sai kipsin pois ja kuinka hymyilin kotona onnessani, kun näin hänen ensimmäistä kertaa lähtevän salille tai lenkille!

8. Kesän itkettävin pettymys?
Olihan se se, että puoli vuotta odotettu loma meni vähän uusiksi. Onneksi ei tapahtunut mitään pahempaa, mutta kyllähän se vaikutti rajusti kesään, kun miehellä jäi treenit, kisat ja muut suunnitelmat väliin. Häntä harmitti hirveästi ja minua harmitti ja itketti sen myötä. Myös pariin ”että kun toi olisi kiva”- työpaikkaan haku ja kiitos, mutta ei kiitos-vastauksen saaminen itketti.

9. Kesän kaunein kesäkaupunki?
Turku ja Naantali taitavat kyllä viedä voiton. Ei saisi sanoa Tampereella näin, saankohan satikutia! :D

10. Kesän henkeäsalpaavin luontohetki?
Varmaan se, kun hyppäsin Kroatiassa veneestämme, jotta saadaan vene laituriin ja portaissa minua vastassa oli iso rapu. Kirkaisin niin että mies säikähti ja rapukin lähti litomaan. Todellakin henkeäsalpaavaa, hah! Tai no, sekin kun kotiimme tuli hiiri ja yksikätinen kipsikätinen mies metsästi sen paljain käsin, oli aika päräyttävä luonto käy päälle-kokemus. Että voi yhdellä kädellä saada hiiren kiinni. Kunnon kissapeto! :D

11. Kesä 2019 yhdellä sanalla?
Yllättävä.

Onhan tässä vielä kesää jäljellä, jos ei kelien niin puuhien puolesta. Tänään tiedossa Särkänniemeä, kohta kesä(syys?)häät ja muuta kesäisen oloista puuhaa.

Ihanaa alkavaa viikonloppua! Mikä oli oma mieleenpainuvin hetkesi kesältä tai kaunein kaupunki? Mistä muistat kesän 2019?

Heinäkuun helteiset (sis.arvonnan!)

Annoin heinäkuussa kyllä kesän viedä ihan täysillä. Nautin ihan jokaisesta lämpimästä hetkestä, reissattiin, luin kirjoja, poimittiin ja pakastettiin urakalla mansikoita, oli kesävieraita ja kaikkea muuta, mitä kesään kuuluu. Minulla on heinäkuulta YKSI varsinainen blogikuva-albumi – kaikki muut jutut ovat syntyneet reissuissa otetuista kuvista tai asukuvista. Aiheitahan niiden ympärillä on pyörinyt paljon mummon muutosta huonoihin öihin, mutta kuvaamiselle en ole kauheasti erikseen yrittänytkään repiä aikaa. Lapset ovat olleet kotona heinäkuun ja aikaa ei kauheasti ole, kun eivät päiväuniakaan nuku. Touhukkaat päivät tekivät sen, ettei monesti illalla jaksanutkaan enää tehdä postausta. Koko heinäkuussa ei muuten katsottu ollenkaan telkkariakaan! Sen sijaan elokuun alussa aloitettiin OITNB:n uusi kausi ja viisi jaksoa meni parissa päivässä. Syksy tulee, sen huomaa monesta jutusta.

Tänään meillä aloittaa kuopus päiväkodin, yksin, sisko menee muualle eskariin. Ei edelleenkään ole kokopäiväisenä hoidossa, eli saan vielä kotipäiviä hänen kanssaan. Sen sijaan eskarin kanssa en niitä arkivapaita saa, joten olen luvannut, että tänään ja huomenna olemme kaksin ja puuhaamme jotain isojen tyttöjen juttuja. Minun iso pieni! <3

Heinäkuun asut ovat pitkälti aika helteisiä ja tasan yksi kuva on Suomesta. Sekin, olen hiihdellyt juoksukamoissa ja kotiröntöissä Suomessa heinäkuun, ei jäänyt edes asukuville aikaa. Kyllä kesä on kiireistä aikaa, kun kaikki pitää ehtiä! Ja silti en esimerkiksi käynyt festareilla ekaa kertaa 20 (?) vuoteen!

Olisin itse suonut lämmön jatkuvan vähän pidempään, on vaikeaa kun takkikelit alkoivat jo heinäkuussa, mutta minkäs teet. Onpahan kivempi esimerkiksi juosta, ensimmäinen viileä viikko takana kerrytti yli 50 juoksukilometriä!

Mutta tässä heinäkuun kaikki asut kollaasissa! Kommentoi suosikkisi 8.8.2019 klo 18 mennessä ja olet mukana Body Shopin tuotteiden arvonnassa! Niin, mielelläni kuulisin myös, miten oma heinäkuusi meni ja tuoko elokuu mukanaa muutoksia?

Mukavaa uutta viikkoa ja onnea arvontaan!

Voi riemua!

Tänään se sitten tapahtuu – Jaakko tulee ja heittää kylmän kiven veteen. Olen odotellut, milloin järvivesi olisi sen lämpöistä, että siinä olisi helppo uida ja rannalla voisi sen jälkeen istuskella jäätymättä. Eilen se päivä vihdoin koitti! Kesän ensimmäinen rantapäivä! Voi onnea ja iloa ja riemua.

Neljä tuntia hurahti kuin siivillä, joista kaksi mieskin oli osallisena huolimatta siitä, ettei lomalla ole. Tuli töistä suoraan rantsuun, heitti uimahousut jalkaan, käveli vuokraamaan suppilaudan ja sanoi ottavansa molemmat tytöt mukaan (olin kai, siis kai, sadatellut hänelle jotain tappelun määrää). Ihmettelin, että molemmat yhtä aikaa, eihän se nyt onnistu, mutta sinne menivät. Edelleen ajattelin, että vähän kokeilevat ja mietiskelin puoli tuntia myöhemmin, pitäisikö huolestua, kun heitä ei näkynyt. Totesin, että ihmismäärä oli niin suuri järven joka kolkassa, että ehkä joku huomaisi, jos heillä olisi joku ongelmana. Tunnin päästä seurue lipui rantaan. Lasten hattu oli vaihtunut isän päähän, sillä esikoinen oli pomppinut uimaan suppilaudalta (!!), olivat löytäneet rantapallon matkalta samoin kuin poimineet lumpeenkukan ja elohiiremme istunut kiltisti kyydissä tunnin. En ymmärrä, ihme porukka. Välillä tuntuu, että olen hermoheikkouteni ja pelkojeni kanssa ihan eri planeetalta kuin muu perheeni! Kuopus oli hyvin ylpeä ensimmäisestä suppailureissustaan!

Kaukajärven vesi Tampereella on superkirkasta, siitä voi helposti bongailla kaloja. Kuulemma pari ahventakin matkalla näkyi ja ihan rannassakin voi pikkukaloja nähdä. Riihiniemen rannalla on kioskit, pukkarit, liukumäki, leikkipuisto ja iso läjä suppilautoja vuokrattavana, joten voin sitä lämmöllä suositella. Ja vuokra on 8 euroa tunnissa, ei paha! Mietiskelin, miten ihmeessä voivat saada vastinetta rahoilleen, kun yksi lauta maksaa satoja euroja ja tällaisenä viileämpänä kesänä laudat ovat varmasti olleet paljon käyttämättä. Mutta ainakin neljä kesää laudat ovat olleet siellä vuokralla samaan hintaan, joten ehkä homma kannattaa.

Iloinen melske rannalla, hiekka varpaissa, aurinkorasvan tuoksu, hiekkaleikit ja hyvät eväät, niistä on kesä tehty. Rakastan eväitä ja ilman niitä ei ole kunnon rantapäivää. Eilen meillä oli matkassa muun muassa mansikoita, porkkanalettuja ja karjalanpiirakoita. Niin ja niitä pakatessani kylmälaukkuun löysin sieltä viime kesän jonkun homeisen ruoantähteen. Argh, onpa ollut hyvä siivous vikalla rantakerralla, tänä kesänä se sitten paremmin.

Tänään lienee pakko toteuttaa vielä samaa settiä, sillä ensi viikolla helteet näyttävät loppuvan. Mutta voi riemua, että saatiin niitä hetkeksi!

Kuka muu on onnessaan rannalla? Tänään menossa? Aurinkoista torstaipäivää!