Tunteikas veneretki Vesijärvellä

Eilen se vihdoin tuli, eka lämmin päivä! Voi että miltä tuntui auringon lämpö iholla. Oli vielä ihan mielettömän tyyni keli ja suuntasimme iltapäivällä järvelle naapurin veneellä. Hän on sitä ehdottanut useamman kerran lainaan, mutta ei olla jotenkaan muka koskaan ehditty. Edellisen kerran kävimme tuolla yhdessä heinäkuussa 2015. Siis lähes viisi vuotta sitten! Muistaako kukaan tätä tekstiä vähän epäonnisesta reissusta, kun moottori ei toiminut ja päädyimme soutelemaan? En tuolloin kertonut mitä itse asiassa puhuimme reissussa, sillä oli menossa raskausviikko 7 tai 8. Mutta siellä ulapalla päätimme kuopuksen nimen.

En ehkä ikinä unohda sitä, kun mies nyki moottoria ja minä googletin nimiä ja juttelimme, että tämä voisi olla kiva, jos lapsesta tulee tyttö. Ja kyllä, toukokuussa, lähes 10 kuukautta tuon tapahtuman jälkeen me annoimme hänelle sen nimen, josta päätimme aivan raskauden ensimetreillä keskellä järveä.

Ensimmäinen kesäpäivä Kangasalan Vesijärvellä

Eilen tuntui aivan kesältä. Pakkasimme hodarijämiä synttäreiltä reppuun ja suuntasimme veneeseen. Kuopus oli ihan superinnoissaan, hän ei ole juuri Suomessa veneillyt. Tuijotti hyvin kiinnostuneena vettä sanoen, että olen mä vettä nähnyt, mutta katson silti. Kangasalan Vesijärvi vaikutti aika linturikkaalta paikalta, eilen näimme muun muuassa kaksi joutsenta ja monta isoa lintua, jota emme osanneet tunnistaa. Miehen kädelle istahti sekunniksi kaksi perhosta kesken tanssinsa, hyvin ohikiitävä hetki, mutta jotenkin todella ihana. Huudahdimme ihastuksesta. Istuimme rantakivillä pitkään ja lapset möyrysivät saaressa. Ketään muita ei näkynyt, oli vain luonto ja me.

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan

Näin totesi mies siinä rantakivellä istuessamme. Totta. Olisimme mielellämme lähteneet ensi viikolla Kyprokselle, mutta monesti sitä on lähtenyt lomalle aika väsyneenä. Tekee täysillä asioita lomaan asti, pakkaa ja sitten on ekat päivät lomalla ihan uuvuksissa, usein lennot ovat vielä inhottavaan aikaan. Tänä keväänä tahti on hiljentynyt aivan valtavasti, on ollut aikaa tehdä vaikka mitä ja vihdoin päästiin sinne veneellekin! Siis ei olla muka ehditty kesän aikana, aina on joku reissu tai meno. Nyt ei ole. Pieni ajelu ja edessä on iso tyyni järvi, upea luonto ja todella nautinnollinen retki perheen kanssa. Ja mikä parasta, vielä ei tarvinnut huitoa yhtään itikoita! Siinä kivellä istuessa tuli kyllä aikamoinen Suomi-idylli olo. Hyvin kiitollinen kaikesta, mitä ympärillä on. Perhe ja luonto. Jotka molemmat kiittävät tänä keväänä hidastuneesta tahdista.

Lapsilla oli menossa jatkuva leikki, oltiin merirosvoja, paettiin isoa mustekalaa ja saari oli täynnä keijuja. Retkeilimme siis Keijupoukamassa ja näimme ainakin Helinän! Ihanaa, kun jaksavat innostua luonnosta niin mielettömästi. He halusivat myös kokeilla soutamista ja siinä heitä katsellessa en voinut olla miettimättä, että hetki sitten, viimeksi kun istuin tässä veneessä, tuo pienempi oli nuppineulan pään kokoinen ihmisen alku ja mietimme hänelle nimeä. Ja siinä hän nyt soutaa. Voi miten aika juoksee!

Kannattaa kyllä nauttia luonnosta, nyt se on niin parhaimmillaan, oletko samaa mieltä? Mutta hei – viedään ne roskat mennessämme, ihmettelin kovasti kivillä ollutta puolikasta makkarapakettia, eikö sen olisi voinut viedä mennessään.

Onko sinulla viikonlopuksi retkisuunnitelmia?

Kesälomat varataan nyt! Kokemuksia perhehotelleista ja tämän kesän valintamme.

Kurja talvi, alkanut vuosi ja ennen kaikkea Matkamessut tarjouksineen ovat selkeästi saaneet ihmiset miettimään kesälomaa. Olen saanut paljon kyselyitä, mitä tykkäsimme mistäkin hotellista, joten ajattelin koota kokemuksia tähän samaan postaukseen. Minulla kyllä lapset ovat muuttaneet hurjasti omaa lomailua – siinä missä ennen saatoimme varata kesäloman reissun viikonkin varoajalla, nykyään sitä suunnittelee pitkään ennakkoon harrastusten, koulujen lomien ja lasten kesäkerhojen mukaan. Lisäksi oli ihan älytön ajatus, että menisi samaan lomakohteeseen uudelleen, ei ei, maailmassa on liian paljon näkemättä! Ja nyt pienten lasten kanssa minusta on ihanaa, jos lomasta tippuu tietty suorittaminen pois, kun uudesta paikasta täytyy nähdä kaikki. Lapset odottavat uimista, uimista ja jätskiä. Äiti juoksulenkkejä rannalla, lämpöä ja hyvää ruokaa. Niinpä päädyimme tänä kesänä kohteeseen, missä olemme olleet jo useasti aiemminkin – Kyprokselle.

Kypros on minusta ihana. Siellä on toukokuussa yleensä (ilmastostahan ei nykyään tiedä mitään!) kohtalaisen lämmin. On paljon tekemistä, on meriretkiä, tanssivia vesiä, huvipuisto, Euroopan suurin vesipuisto. Ihana viinitila (tai moniakin). On historiallisia kaupunkeja kuten Limassol tai Nicosia (tuossa Nicosian postauksessa enemmänkin rantoja ja kaupunkeja!) ja hyvässä kunnossa olevat tiet, jos haluaa autoilla. On tuttu pyöräretkien vetäjä/vuokraamo, josta mies haluaa ehdottomasti vuokrata pyörän. On luontoa ja löysimme ihanan puutarhankin autoillessamme. On hyvää ruokaa, on kaikkea mitä kaipaan. Olen oppinut Kyproksella uimaan 1980-luvulla, ollut miss märkä t-paita kisassa Nissi Beachilla parikymppisenä (APUA! :D) ja nyt olemme olleet siellä perheenä vuosina 2017 sekä 2018. Koska olen itse entinen TUIlainen, olemme jotenkin automaattisesti valinneet heidän konseptin, mutta nyt oli Tjärellä niin ohittamatton tarjous, että päädyimme kokeilemaan heidän perhehotelliaan ensi kertaa. Mies oli myyty, kun iskin kuvan uima-altaasta jossa on radat. Ilmeensä kirkastui innostuksesta! Sandy Bay Beachin seuraavat kolme kuvaa ovat Tjäreborgin sivuilta.

Kyproksella olemme olleet Protaraksessa Nausicaassa sekä Nissi Beachilla Aeneaksessa. Näistä jälkimmäinen oli upeampi hotelli ja ranta ihan mieletön, mutta ensimmäisessä oli ehdottomasti paremmat ruoat ja rauhallisempaa. Sen sijaan Nausicaan altaat eivät olleet pienten kanssa parhaat mahdolliset, mies nautti taas suuresti kun hotellista pystyi hyppäämään suoraan mereen uimaan.

Kahdesti olemme olleet Kreetan Caldera Beachissa, jossa olimme niin viime kesänä kuin neljä vuotta sitten vauvan ja kolmevuotiaan kanssa. Täytyy sanoa, että sen hotellin ruoan taso on ihan eri kuin Kyproksella! Kaksi viikkoa all inclusivella tökki tuolla Kreetan hotellissa, nyt emme Tjären pakettiin sitä enää ottaneetkaan. Itse hotelli on ihan kiva, altaat hyvät ja kerhotilat toimivat, mutta ruoalla on aika suuri merkitys! Auton olemme vuokranneet ihan joka paikassa useammaksi päiväksi ja hyvin on löytyneet turvaistuimet niin Kyprokselta kuin Kreetalta. Autoa ei tarvinnut edes itse siivota, kun enterorokossa ollut esikoinen oksensi sinne Kyproksella. Huh!

Linkkejä klikkailemalla pääsette siis kurkkimaan useampia postauksia niin Kreetalta kuin Kyprokselta, jos ne ovat vaihtoehtoina lomalle. Kuinka moni suunnittelee juuri nyt kesälomaa tai onko joku jo varattu? Onko tuttuja hotelleja, oliko vinkeistä apua? Joskus reissussa ollessa mietin, etten enää lähde, sillä yhdellä lomalla saimme kaikki kolme naispuolista rajut enterorokot ja irroteltiin kyntemme. On oksennettu reissuilla ja viime kesänä puolet lomasta meni ravaamiseen sairaalassa ja miehen leikkauksessa. Mutta aina on ollut todella kivaakin, aina on nautittu ja kai sitten jääty plussan puolelle.

Kesää odotellessa! Tuliko matkakuume?

Hämmentävä kesä 2019

Kyllä se on myönnettävä. Vaikka kuinka räpistelen, enkä haluaisi myöntää, alkaa syksy olla täällä. Koulujen alku, eskarin alku, päiväkotiarki, harmaammat päivät, sateet, pimeämmät illat, tällä viikolla alkaneet lasten harrastukset uinnista temppukerhoon ja suunnistukseen… Kaikki viittaavat vahvasti siihen, että syksy on täällä. On aika siis summata vähän kulunutta kesää, joka meni ihan hirveän nopeasti ja jolta jäin kaipaamaan enemmän aurinkoa ja lämpöä. Kuvatkin ovat juhannukselta (!!), miten ovatkin jääneet lojumaan koneelle! Muuten, mieheni sanoi kiinnittäneensä minuun lukioikäisenä huomiota, kun kuljin aina joku Nirvana-paita päällä. Harvemmin tulee enää kuunneltua, mutta bändillä oli kyllä iso paikka sydämessä 1990-luvulla! <3

Mutta tähän päivään. Kopioin nämä kysymykset bloginaapurilta Nooralta, eli kiitos ideasta hänelle!

1.Kesän mieleenpainuvin päivämäärä?
Kyllä täytyy vastata, että se oli 7.6.2019, kun teputin Kreetalla altaalla ympyrää lasten syödessä jätskiä ja odottaessani tietoa miehestä. Että nukutus ja leikkaus olisi sujunut suunnitelmien mukaan.

2. Kesän paras grillisafka?
Tämä ei vain tunnu muuttuvan mikään kesä. Grillattu kokonainen lohi, kermaviilikastike, uudet perunat ja salaatti, johon tulee vihreää salaattia, vesimelonia, sipulia, mansikoita ja grillattua halloumia. Nyt taisi olla 9.kesä, kun teemme tätä settiä enkä kyllästy ikinä! Sen sijaan mieheni innostui grillaamaan joka kerta myös suippopaprikoita tänä kesänä ja siinä missä rakastan raakaa paprikaa, inhotti ne lötköt paprikat (inhoan myös grillattua tomaattia, vähän sama viba).

3. Kesän kaunein auringonlasku?
Kyllähän se taisi olla Kreetan vikana iltana kattoterassilla nähty tai Kroatiassa kolmantena iltana katseltu. Toisaalta viime viikonlopun aurinko polttareissa mökillä oli sekin upea!

4. Kesän mieleenpainuvin roadtrip?
Emme harrasta varsinaisia roadtripejä, mutta kun siirryimme heinäkuussa Jyväskylästä Helsinkiin, matka jäi mieleen monista syistä. Emme aja tuota väliä juuri ikinä, emmekä ainakaan kaksin! Tästä syystä emme ole käyneet miehen isän haudalla kahdeksaan (?) vuoteen, lapset eivät ikinä. Pysähdyimme siellä kaksin ja etsimme hautaa tovin. Tuijotin nimeä hautakivessä ja toivon jälleen kerran, että olisin joskus saanut tavata hänet tai lapseni toisen ukkinsa!

5. Kesän unohtumattomin uintiretki?
Kaukäjärvellä nautitut kaksi hellepäivää suppaillen ja uiden jäivät vahvasti muistoihin. Se, mikä oli viime kesänä niin päivittäistä, jäi tänä kesänä kahteen päivään. Myös Kroatian superkirkkaisiin vesiin kaksin hyppiminen oli ihan vailla vertaansa.

6. Kesän iloisin kohtaaminen?
Olen aina iloinen, kun tapaan tädin palleron, välimatka tekee siitä valitettavasti vähän harvinaista herkkua. Olin myös iloinen, kun teini-ikäinen kummityttö tuli meille yllärinä pariksi yöksi yökylään!


paita ONLY/ hame KAPP AHL/ tennarit CONVERSE/ korvikset H&M

7. Kesän hymyilyttävin hetki?
Voi ei näitä voi laskea vain yhtä! Se, kun näin miehen leikkauksen jälkeen ekaa kertaa ja lapset halasivat häntä. Se, kun näin miten tuleva kälyni tykkäsi polttareista. Se, kun sain todistuksen että 80 tuntia yrittäjyyskurssia on kesällä suoritettu. Se, kun luin kirjaa pihalla lötkötellen uusissa terassikalusteissa. Se, kun lapseni sai koulurepun nimipäivälahjaksi ja lähti kohti eskaria hirveällä innolla se selässään. Ehkä ykkösenä se, kun mies sai kipsin pois ja kuinka hymyilin kotona onnessani, kun näin hänen ensimmäistä kertaa lähtevän salille tai lenkille!

8. Kesän itkettävin pettymys?
Olihan se se, että puoli vuotta odotettu loma meni vähän uusiksi. Onneksi ei tapahtunut mitään pahempaa, mutta kyllähän se vaikutti rajusti kesään, kun miehellä jäi treenit, kisat ja muut suunnitelmat väliin. Häntä harmitti hirveästi ja minua harmitti ja itketti sen myötä. Myös pariin ”että kun toi olisi kiva”- työpaikkaan haku ja kiitos, mutta ei kiitos-vastauksen saaminen itketti.

9. Kesän kaunein kesäkaupunki?
Turku ja Naantali taitavat kyllä viedä voiton. Ei saisi sanoa Tampereella näin, saankohan satikutia! :D

10. Kesän henkeäsalpaavin luontohetki?
Varmaan se, kun hyppäsin Kroatiassa veneestämme, jotta saadaan vene laituriin ja portaissa minua vastassa oli iso rapu. Kirkaisin niin että mies säikähti ja rapukin lähti litomaan. Todellakin henkeäsalpaavaa, hah! Tai no, sekin kun kotiimme tuli hiiri ja yksikätinen kipsikätinen mies metsästi sen paljain käsin, oli aika päräyttävä luonto käy päälle-kokemus. Että voi yhdellä kädellä saada hiiren kiinni. Kunnon kissapeto! :D

11. Kesä 2019 yhdellä sanalla?
Yllättävä.

Onhan tässä vielä kesää jäljellä, jos ei kelien niin puuhien puolesta. Tänään tiedossa Särkänniemeä, kohta kesä(syys?)häät ja muuta kesäisen oloista puuhaa.

Ihanaa alkavaa viikonloppua! Mikä oli oma mieleenpainuvin hetkesi kesältä tai kaunein kaupunki? Mistä muistat kesän 2019?