Kintulammi on unelmien retkikohde varsinkin lapsiperheille

Ei se paljoa tarvitse, tuli sanottua useamman kerran lauantaina ollessamme muutaman tunnin metsässä. Lapset rakastavat metsäretkiä, mutta viikonloput menivät pitkälti rinteessä tai hiihtäessä talven ajan. Nyt kun oli mahdollisuus mennä sulaan metsään viikonloppuna niin lähdimme heti! Kintulammilla mies ja esikoinen ovat yöpyneet ensi kerran kesällä 2018 ja viime vuonna se valittiin vuoden retkikohteeksi, jolloin porukan määrä lisääntyi aika hurjasti. Jännitti mikä tilanne on nyt ja yritimmekin suunnata metsään heti aamusta, ettei ruuhkaa olisi. Ei siellä kyllä lähtiessäkään ollut ruuhkaa, suht täynnä parkkipaikka oli, muttei viime kevään muotoista yleisöryntäystä kuitenkaan!

Kortejärven tila ja parkkipaikka

Me ajoimme tutulle Kortejärven tilan vieressä olevalle parkkipaikalle tälläkin kertaa, sinne ajelee vajaan puoli tuntia Tampereelta. Olemme muuten kaksi kesää sitten käyneet saunomassakin Kortejärven rantasaunassa, siellä oli joku avointen ovien päivän ja olimme illalla viimeisinä paikalla perheemme kesken. Ihana muisto! Paikan saa varata ryhmille ja sauna on ihana! Tähän väliin muuten pakko kommentoida, että onko millään retkeilypaikalla noin kauniit ja upeasti toteutetut nettisivut kuin Kintulammilla? Pistää ihan silmään!

No mutta, lauantaihin. Me kävelimme saman reitin kuin aiemminkin kerran, eli suuntasimme Kaukaloistenkallion laavulle. Todella kaunis paikka syödä eväitä. Lapset varmasti jaksaisivat pidemmänkin reitin, mutta energiaa palaa aika paljon, kun jokainen kivi pitää kiivetä, jokaisen juurakon yli hypätä ja aikaa menee muun muassa muurahaisten tutkimiseen. He hokivat ”täällä on tosi kivaa” ja me olimme iloisia, ei se paljon vaadi, että lapset ovat hurjan innoissaan ja nauttivat. Polut ovat heille kunnon parkour-ratoja ja metsä ihanan vehreä jo siinä missä kaupungissa on vielä aika harmaata ja pölyistä. Aurinko siivilöityi upeasti puiden välistä ja linnut sirkuttivat kilpaa.

Kaukaloistenkallion laavu

Eväät maistuivat Kaukaloistenkalliolla, missä mies ja esikoinen muutama kesä sitten yöpyivätkin. Yksi porukka oli suunnannut paikalle rattaidenkin kanssa, eli silläkin pelillä näköjään reitin pääsee kiertämään. Vähän haasteellista se kyllä näytti olevan, mutta parkkipaikalta Kirkkokivelle kulkee esteetön reitti.

Meiltä reittiä kyseli laavun jälkeen ihastuttava vanhempi rouva ja käveli kanssamme hetken kohti Kirkkokiveä. Totesi, että lapsemme vaikuttavat aika vilkkailta ja tytöt yrittivätkin saada rouvaa kinkkaamaan yhdellä jalalla pitkin pitkospuita. Ei hän innostunut, mutta minua nauratti kauempana lasten touhotus valtavasti.

Parkkipaikalta kurvasimme vielä tutkimaan Kortejärven tilaa, kilpajuoksulla edeten tietenkin. Pienimmälle annettiin viisi sekuntia tasoitusta ja esikoiselle kolme sekuntia. Siellä sitten ryntäili tuo kolmikko pitkin metsää. Aika yllättävää, että kotimatkalla kuopuksemme näytti olevan erittäin sikeässä unessa.

Todella kiva kohde perheen kanssa, muutama tunti metsässä antaa kyllä valtavasti virtaa ja piristää. Kintulammi on suuresta määrästä kävijöitä huolimatta säilynyt todella siistinä ja puhtaana (mahtavaa että ihmiset ovat huolehtineet roskansa!) ja on kivan lähellä Tamperetta. Ehdottoman suositeltava päiväkohde niin perheille kuin muillekin.

Suunnatessamme kotiin automme alkoi ensimmäisellä kilometrillä kolista aika pahasti ja mietimme, että tulikohan pidempikin reissu metsään, mutta pääsimme valuttelemaan rauhaisaa tahtia kotiin asti. Onneksi hajosi suht lähellä kotia!

Mitä retkeilypaikkaa suosittelisit itse Pirkanmaalla tai sen lähistöllä? Muun muassa Seitsemisessä ja Isojärvellä olemme aiemmin käyneet. Kerro vinkkisi!

P.S. Pidetäänhän huolta jatkossakin, että metsä pysyy siistinä, viedään roskat takaisin kotiin autolla, ei poimita mitään mukaan ja kuljetaan merkityillä reiteillä! <3

Toivepostaus: uima-allas kotipihassa. Miten sitä huolletaan ja lämmitetään?

Moni teistä varmasti muistaa, kun viime toukokuussa saimme pihallemme uima-altaan yhteistyön myötä. Lapsemme rakastavat uimista ja se on yksi rakkaimmista harrastuksista heille, joten altaassa oltiin ja paljon kesän aikana. Itse en edes uinut siinä kamalan usein, mutta lapset olivat todella pitkiä aikoja altaassa ja välillä lämmiteltiin saunan kautta, kun hampaat löivät loukkua. Koska tuo yhteistyö oli vain Instagrammin puolella, ei blogiini jäänyt dataa altaan huollosta ja pystytyksestä. Tästä on tullut niin paljon kyselyitä, että lupasin sitten kirjoittaa aiheesta ihan postauksen. Meidän ykkösjuttu lomilla on päästä uimaan, joten allas korvasi aika paljon siitä harmista, minkä peruttu Kyproksen loma aiheutti viime toukokuussa. Viime kesä oli altaiden sesonkia kun ihmiset jäivät kotiin ja uskon, että sama trendi jatkuu vielä tänä kesänä. Tässä siis meidän vinkkimme!

Mistä ostaa uima-allas pihalle? Millaisen pohjatyön se vaatii?

Meidän altaamme on Bestwayn allas ja tuli Tokmannilta. Kyseessä on tämä allas, joka on nyt ainakin sieltä tilapäisesti loppu, mutta varmasti kyseisiä altaita löytyy muualtakin tai on tulossa lisää Tokmannille. Settiin kuuluu verkkovirralla toimiva suodatinpumppu (suodatinpatruuna 58094 (II) on hankittava erikseen) sekä tikkaat, suojapeite sekä ChemConnect™-annostelija puhdistuskemikaaleille.

Suurin työ pystytyksessä oli tehdä pohjat altaalle. Meidän pihamme ei ainakaan ole lähelläkään tasaista, joten mies kaivoi pitkään tukia maahan altaalle, jotka vatupassin kanssa tsekkasi suoriksi. Tärkeintä on saada kehikko suoraan ja altaan jokaisen jalan alle on kaivettu pihaamme alusta. Jos pohjatöitä ei tee kunnolla ja allas jää vinoon, voi tapahtua kauheita. Kurkkaa esimerkiksi tämä video. Siinä tosin suurin ongelma ilmeisesti rajusti säilöautosta täytetty allas, eli puutarhaletku on hyvä ja allasta pystyy suoristelemaan täytön aikana. Tuet ovat talven myötä vähän uponneet ja halkeilleet, eli tarkoitus on vaihtaa niihin tänä keväänä betonilaatat puun tilalle.

Miten pitää uima-allas puhtaana?

Tämä on ehkä se tylsin osuus, kyllähän se vaatii työtä. Ihmisistä irtoaa kaiken maailman likaa altaaseen ja puista lentää lehtiä. Kärpäsetkin ovat yllättävän innoikkaita uimareita! Allas oli meillä täytettynä kolme kuukautta, eli kyllä siihen tulee roskaa ja möhnää tuona aikana. Altaan mukana tullut paperisuodatin ei mielestämme riittänyt putsaamaan allasta ja oli aika tehoton. Vesi meni sameaksi kuukaudessa. Ostimme tilalle hiekkasuodattimen, meillä on tämä Bilteman versio. Putsausteho on aivan eri ja vesi kirkastui hetkessä! Siellä on hiekan sijaan näitä puhdistuspalloja, joita täytyy sitten putsata ja pestä joitakin kertoja.

Bauhausista ostimme puolestaan puhdistustabletteja sekä aloituspaketin kemikaaleja, jotka myös pitivät vettä puhtaampana. Mukana tulee PH-liuskoja, joilla tutkia veden tilaa ja arvioida, tarvitseeko sinne lisää puhdistusaineita.

Lisäksi pidimme tarkkaan huolta siitä, että ennen uimista käytiin hyvin pesulla. Sovimme, ettei altaaseen päädy ihan jokainen lasten kaveri, niin, että lapset olisivat juosseet altaaseen ja takaisin aina eri poppoolla, vaan pari kaveria kävi heidän kanssaan uimassa suihkun kautta.

Jaloille oli tietenkin erikseen pesuvati, jossa ne putsattiin altaaseen mennessä. Haavin hommasimme ja sillä otettiin isoimpia roskia pois ja aina uimisen jälkeen allas peitettiin pressulla, joka tuli altaan mukana.

Kuinka lämmittää uima-altaan vesi?

Tässä on myös yksi kohta, mikä mietitytti – tarkeenko sinne mennä? Allas täytettiin puutarhaletkusta, joten olihan se vesi aluksi aivan jäätävää. Erikseen tuli siis ostaa uima-allaslämmitin, sillä Suomen kesässä menee todella kauan jos odottelee ilman lämmittävän veden, riippuen toki säistä. Lämmitin lämmitti vettä sen verran, että lapsetkin tarkenivat sinne mennä, helteillä sitä ei tietenkään tarvinnut käyttää, mutta heinäkuu oli niin kylmä, että lämmitin sai pöristä puoli vuorokautta ennen uimista. Ihan ehdoton lisäväline mielestäni.

Kannattiko uima-allas omassa pihassa?

No kannatti. Vaikkakin mies kyllä teki paljon hommia sen puhtaana pitämiseksi, kyllä siitä oli kolmen kuukauden aikana aivan valtavasti iloakin. Täytyy kuitenkin huomata, että suodattimet, lämmittimet ja kemikaalit nostavat aika rajustikin allashankinnan hintaa. Silloin kun me hommasimme altaan, se sattui olemaan aika hyvässä alessa.

Mies jopa sitoi itsensä altaan ulkopuolella olevaan tolppaan ja kauhoi menemään uimatreenejä, lapset nauttivat ja kävi siellä uimassa kesän myötä kaikki yövieraamme ukista veljiini. Kyllä siitä oli valtava ilo ja lapset saattoivat viettää tuntikausia uiden, tein jopa töitä terassilla heitä vahtien kesäpäivinä.

Voin siis suositella, mutta varaudu huoltotoimenpiteisiin, niin saat nauttia kirkkaasta vedestä! Kuinka monelta löytyy allas tai onko harkinnassa ostaa? Kysy jos joku mietityttää mistä en huomannut kirjoittaa!

Tulipa muuten hullu olo, nuo kuvat missä lapset uivat on otettu toukokuussa. Tällä viikolla alkaa toukokuu, kyllä säät voivat vaihdella rajusti! Toivotaan että päästään pian kohti lämpöisempiä kelejä ja näitä kesäfiiliksiä! Kivaa alkanutta vappuviikkoa!

P.S. Elivon arvonta suoritettu ja arpaonni suosi nimimerkkiä Jaana. Onnittelut! :)

Viikko kun kaikki suunnitelmat menivät uusiksi

Sunnuntaita! Blogi on ollut muutaman päivän hiljaa, on tullut vain oltua perheen kanssa, hoidettua muita töitä ja kirjaakin olen ahkerasti lukenut. Olemme jopa katsoneet kaksi leffaa viikonloppuna, toisen nyt sunnuntaiaamuna. Kyllä. En muista milloin olisin viimeksi katsonut päivällä leffaa. Lapset häipyivät leikkeihin ja minä totesin ääneni olevan niin poissa, että päädyimme katsomaan eilisiltana tallennettua kauhuleffaa. Ihan hirveän huono, mutta tulipahan katsottua! Hermostuttaa jotenkin todella paljon tällainen tehottomuus, mutta toivon saavani lenssun nujerrettua mahdollisimman pian, se tuntuu nyt pyörivän perheessä.

Puolen vuoden tauon jälkeen julkisiin ja Helsinkiin

En ole ollut helmikuun lopun jälkeen junassa tai bussissa tai käynyt pääkaupunkiseudun presseissä. Tämän viikon suunnitelmissa oli lähteä Helsinkiin yökylään ja käydä vaikka missä kivan kuuloisissa tilaisuuksissa ja pressipäivillä. Esikoinen joutui jäämään kuitenkin pois koulusta alkuviikoksi nuhansa takia ja pian mieskin joutui pienen nuhan takia etätöihin ja aloin miettiä, että varmasti kiertää kaikki. En halua olla vastuussa muiden terveydestä ja kun aloin miettiä, mitä jos sairastun yökylässä, minunhan on pakko päästä kotiin Helsingistä jätin lähtemättä. Olisi ollut aika spitaalinen olo painaa väkisin junassa takaisin Tampereelle aivastellen ja niiskuttaen. Joten kotiviikko tuli tästäkin, edelleen.

Tällä viikolla piti olla myös lapsen hammaslääkäri, vanhempainilta ja ajatuksenani oli palata jumppiin pitkästä aikaa, mutta tuli oltua vain kotona. Myös kahden kaverin vierailu peruuntui, joten sen lisäksi, etten päässyt itse liikkumaan ei myös nähty ketään. Alkaa jo painamaan tämä kotoilu ja se, ettei näe ihmisiä! Ajattelin huomenna vihdoin lähteä Helsinkiin, mutta nyt tuntuu olo niin puolinaiselta, että väliin jää.

Flunssaviikon positiiviset

Ja näitähän sitten riittää! Itse asiassa viikko on ollut aika leppoisa ja on oltu tosi paljon perheenä yhdessä, kun mieskin jäi vielä etätöihin. Kuopus aloitti uudessa päikyssä ja neljän päivän perusteella viihtyy todella hyvin ja hehkuttaa uusia kavereitaan. On ollut ihanaa nähdä, kun hän aamulla pomppaa ylös, pukee pyytämättä ja pyöräilee päikkyyn. Kaipasi varmasti jo kavereita, kun on niin paljon oltu keskenämme keväällä ja kesällä. On ihanaa hakea kotiin iloinen ja onnellinen tyttö!

Sen lisäksi löysin hierojan vihdoin, joka ymmärsi juoksijan jalkoja. Kävin monta vuotta samalla hierojalla, joka lopetti hommat alkuvuodesta. Minulla menee piriformis pakarasta sekä lonkat juoksusta sen verran tukkoon, että parin viikon välein olen käynyt hierojalla joka saa jalat upeasti auki ja toimimaan. Lähes puoli vuotta olen tuskannut kivun kanssa, pakara nimittäin särkee makuullaan ja on todella vaikeaa nukkua. Toukokuussa kokeilin yhtä suositusta, mutten tykännyt yhtään. En paikasta tai tuloksesta, sattui edelleen.

Nyt päätin kokeilla Rela-hierojien Villeä, joka hieroo keskustassa Aleksanterinkadulla ja vannoin palaavani! Hän otti jalat kokonaisuutena huomioon, testasi todella paljon liikkuvuutta ja löysi ongelmakohtia sieltä, missä en niitä tiennyt olevankaan. Tiedättekö millaista oli nukkua kivutta! IHANAA! Elämästä kyllä puuttuu jotain, kun ei saa kuulla vakkarihierojan kuulumisia. Mitenköhän hänellä menee? Kamalaa kun ihminen vain katoaa elämästä, tiedättekö tunteen?

Lisäksi viikonloppuna on grillailtu ehkä kesän vikat, todella hyvät setit molempina päivinä, käyty järvessä uimassa ja oltu. Yritän ottaa tämän päivän levon kannalta ja perun huomisen reissun, mutta josko silti jaksaisi tarttua imuriin. Rakastan aloittaa uuden viikon puhtaassa kodissa!

Ja tiedättekö mikä oli myös aika ihanaa? Mummoni soitti loppuviikosta ihan häkeltyneenä. Isäni oli tulostanut ja postittanut mummolle tämän blogitekstini parin viikon takaa. Mummo oli mennyt ihan hämmilleen siitä ja soitti ja sanoi, että olen ihmeellinen lapsi ja ei hän ole tehnyt mitään ansaitakseen tällaista tekstiä. Höpsö mummo. Eihän sitä tarvitse kuin olla olemassa. <3 Joka tapauksessa minulle tuli hirveän hyvä mieli siitä, että hän oli tekstistä niin otettu, tekstistä, jonka kirjoitin ihan suoraan sydämestä. Tuli höpistyä muutenkin pitkä puhelu. Voih, mummoakin piti käydä Helsingissä moikkaamassa!

Hirveän vaikeaa on liimata itsensä kotiin aina vaan, mutta selkeästi muu perhe nauttii. Mies rakentaa piharakennukseen niin hienoa mancavea, että kateeksi käy ja lapset leikkivät tyytyväisinä. Minä olin kuulkaa ainoa, joka hinkusi Särkänniemeen ja erästä ravintolaa testaamaan ja… Ei sitten menty. Toivottavasti loppuviikkoa kohden minäkin olen iskussa, sillä nyt olisi tuoreet jalat valmiina juoksuun! Ja kaikkea kivaa ohjelmaa tiedossa. Mutta päivä kerrallaan, tämä on nyt se uusi normaali, että pienestäkin nuhasta joutuu perumaan kaikki suunnitelmat.

Nämä kuvat napattiin 1,5 viikkoa sitten hääpäivänämme, kun oli vielä +25 astetta mittarissa – tällä viikolla kaivettiin lapaset aamulla esiin pyöräillessä. Huih! Syksy tulee! Toivottavasti tuovat aurinkoa päiväänne!


mekko ja laukku VERO MODA/ korvikset MAJO DESIGN (saatu)/ panta PIECES/ kengät Kreetalta

Tuntuu, että joka ikisessä lapsiperheessä lenssuillaan, kuinka teillä? Vielä terveenä?