Ajoiko aika kotikutsujen ohi?

Vielä vuosi tai puolitoista sitten sain joka kevät ja syksy monen monta lastenvaatekutsua, monesti niitä tuli samalle merkillekin päällekkäin. Oli uudet Pomp de Luxit, Noshit, Me&I:t, välillä joukkoon mahtui House of Lola tai Milk Copenhagen kutsuja. Itse olen pitänyt niin Pompeja, Miikkareita, Nosheja kuin Silverjungle-kutsuja.

Tänä talvena kävi jotain outoa. Syyskuun jälkeen en ole saanut kutsun kutsua mihinkään. Ne ihmiset, jotka aina niitä järkkäsivät eivät enää ehdi tai jaksa ja sama oli oma vastaukseni, kun Pomp de Luxin myyjä kyseli halukkuuttani pitää kutsut. En kerta kaikkiaan jaksa tämän kaiken muun häsellyksen keskellä.

Lisäksi oli aika, kun esimerkiksi Me&I-vaatteet olivat sellaisia, että tiettyjä kappaleita revittiin käsistä ja niistä sai kirpparilla enemmän kuin uusi oli maksanut. Vauvan torkkupeitosta pulitettiin herkästi 150 euroa, kun tällä viikolla katselin jonkun myyntiyritystä tuollaisesta kultakimpalepeitosta, oli kuvan alle kommentoitu, ettei niillä ole enää mitään arvoa. Mutta mitä tapahtui? Mihin se hurja hype katosi? Ihan mielenkiinnosta tätä pohdiskelin.

Olen aina tykännyt käydä vaatekutsuilla. Istuskella teellä vaihtamassa muutamat kuulumiset, ehkä tilaamassa jotain lapsille. Olen myös tykännyt kutsuja järjestää, tosin välillä kun lapsiakin on iso liuta matkassa, on meno jo vähän kuin pienimuotoisilla lastenkutsuilla. Emäntänä toimiessani olen huomannut, että vaatteiden katsominen on jäänyt täysin ja olen tilannut myöhään illalla jotain vähän vauhdilla ajattelen, että esittelijä varmaan jo haluaa kotiin kellon lähestyessä yhdeksää ja omatkin lapset pitäisi saada unille. Tuotteisiin pitäisi tutustua vielä tarkemmin kotona, jos toimii emäntänä.

Olen perinteisesti Pomp de Luxin kevään mallistosta löytänyt jotain kesävaatetta, jota ollaan käytetty sitten koko kesä, monia esimerkiksi hameita vielä seuraavakin kesä. Meillä on ollut heiltä kaikkea yöppäreistä ulkovaatteisiin ja pääsääntöisesti kaikesta on tykätty lukuun ottamatta huonosti kestäviä sukkiksia. Tyttömäinen tyyli ja yhteen soivat värit ovat ihastuttaneet meidän perheen naisia, omassakin kaapissa on vaatteita lastenmallistoista. Siksi halusinkin tutkia malliston itsekseni siitä huolimatta, etten päässyt kutsuille. Olin muutaman kerran yhteyksissä esittelijään ja kyselin esimerkiksi kokoasioita, oli yllättävän vaikeaa tilata sokkona! Päädyin nyt sitten ottamaan 124cm pitkälle esikoiselle kaiken koossa 134-140cm ja kuopukselle 92cm kaiken koossa 98-104cm. Ja oli ehdottoman oikea valinta, ovat hieman naftia kokoa ja kesäänkin vielä hetki aikaa. Meille kotiutuivat siis kuvissa näkyvät vaatteet ja tänään meinasimme juhlia synttärit noissa keltaisissa Fultondale-mekoissa. Mekkojen pitsit ovat tummansinisiä ja sinisenä päädyin valitsemaan myös neuleen sen ainaisen mustan sijaan!

Mutta mitä olette mieltä? Saitteko ennen paljon kutsuja vaatekutsuille? Tulivatko eteen ruuhkavuodet omassa ystäväpiirissä vai alkaako kotikutsuista mennä vähän hohto? Oletteko huomanneet tällaista? Miltä näyttää kevään uutuudet omaan silmääsi, tykkäätkö Pompin jutuista?

P.S. Kuvien kolmevuotiasta ei ole meikattu, hän kerkesi itse äidin meikkipussille eikä antanut poistaa kaikkea. 

Social shopping with Pomp de Lux

Eilen oli ihan hurja rankka ja kiva ilta yhtä aikaa. Heräsin tänään ihan katujyrän alle jääneenä ja lapseni heräsi sanoen: ”vaatekutsut ovat ihania, niin paljon kavereita!”.

Siitä oli siis eilisilta tehty, herkuista, ystävistä ja sosiaalisista ostosteluista, kuten Pomp de Lux niitä kutsuu. Yksi suosikkimerkkejäni tyttöjen vaatteiden suhteen, rakastan värimaailmaa, tyllihameita ja ulkovaatteet ovat olleet kestäviä. Tytöt olivat koko viime talven Pompin fleece-kypärämyssyissään, olisin päivittänyt ne uudempiin, mutta valitettavasti tämän syksyn mallistossa niitä ei ollut. Olen myös tilannut isoimpia kokoja lastenvaatteista itselleni, mutta nyt mallistossa ei ollut sellaisia juttuja, mitä olisin itselleni harkinnut.

Sen sijaan löytyi ihanat pitkähihaiset mekot, joiden alaosa oli tylliä. Mietin, ovatko nuo mekot vähän liikaa arkeen, mutta sitten äkkäsin, että lokakuulle on jo useampi synttärikutsu ja hei, kohta ovat ristiäisetkin tulossa, eli sain verukkeen tilata nuo vähän hienommat mekot. Siinä missä esikoinen keskittyi kavereihin, kuopus ihasteli koko malliston purkamisen ajan juurikin tuota mekkoa ja hoki ”saanko saanko tuon violetin mekon ihan omaksi? Kaikki on niin ihanaa!”. Uutena mallistossa oli paita, mekko ja hame, joissa oli kuvioita, ne poikkesivat vähän aiemmasta Pompin tyylistä. Olisin nuo paidat tilannut tytöille, mutta harmikseni niissä ei ollut pienemmälle kokoa. Ja hei, tämä ei ole vain minun ”hulluuttani”, vaan tytötkin vaativat usein samat vaatteet päällensä! Tosin nyt alkaa näkyä eroa siinä, että 2-vuotias haluaa vaan mekkoja ja hameita, siinä missä 5-vuotias pyytää useammin housuja.

Ensimmäistä kertaa tilasin myös pyjamat tytöille. Olen aina ihastellut Pompin pehmeitä pyjamia, mutta keskittynyt sitten sisävaatteisiin tai ulkoiluvaatteisiin. Pompin body pysyi pehmeänä ja ihanana molempien tyttöjen käytön, eli sen perusteella olisin vakuuttunut laadustakin.

Kyllä Pompit ovat edelleen mielestäni pitkälti tyttöjen mallisto. Pojillekin on ihania juttuja, mutta värit hyvin hillityt ja malliston koko puolet tytöistä. Olisi ehkä päässyt helpommalla poikien äitinä, voi sitä valintojen tekemistä! Ja samalla, voi sitä hulabaloota, ei ollut kyllä aikaa keskittyä.

Meillä oli ainakin 10 naista ja 10 lasta, joten hulinaa riitti pienten lastenkutsujen verran. Olisi ollut ihanaa vaihtaa enemmän kuulumisia vieraiden kanssa, mutta kun hösäsi lasten perässä välillä, välillä tutkaili vaatteita ja mietti, onko pöydässä kaikki tarjottavat kunnossa, ehdin loppujen lopuksi hirveän vähän jutella kenenkään kanssa. Se kai se on vähän emännän rooli. Mutta ihanaa sekin, miten kivaa lapsilla oli!

Olin vakaasti päättänyt, etten järkkää kutsuja kattorempan keskellä ja mietin, ettei kukaan varmaan tulisikaan, koska ruuhkavuodet ja syksyn uudet harrastukset vievät. Mutta sitten edustaja laittoi viestiä ja en voinut vastustaa. Kävikin niin, että remppamiehet lähtivät jo kolmelta viikonlopun viettoon, joten meillä ei ollutkaan pelkäämääni pauketta illalla. Ja puolet kutsutuista pääsi paikallekin, joten koin homman vaivan arvoiseksi! Niin ja kuulkaa. Olin miettinyt, että pyydän Annalta jotain pientä leipomusta paikalle. En sitten kehdannut, mutta nainen saapui tuliaisten kera, oli teetä ja herkkuja ja samana päivänä leivottua brownieita, joka oli ihan älyttömän hyvää. KIITOS ANNA!

Huomenna olisi naapurilla tiedossa seuraavat kutsut, meinasin ehkä kurvata paikalle yksin ja keskittyä tällä kertaa teenjuontiin ja höpisemiseen. Ehkä. Tai sitten pikkunaiset vaativat mukaan.

Kuka tunnustaa olevansa Pomp de Lux-fani? Tykkäätkö kotikutsuista vai ahdistaako konsepti? Olen törmännyt ystävissä tähänkin, että edelleen ajatellaan, että kutsuilta on pakko ostaa ja jätetään järjestelmällisesti aina tulematta. Ostopakkoa ei todellakaan ole, en itsekään tiedä kuka osti ja mitä vai ostiko.

Iloista alkavaa viikonloppua!

 

Hurjasti kehittynyt Nosh Organics

Kerroinkin jo, että pidin viime viikolla taas vaatekutsut, tällä kertaa vuorossa oli Noshit. Esittelijä-Satu ajoi meille Jyväskylästä asti ja toi mukanaan Teeleidin ihastuttavaa teetä, jonka nimi on Innoshtuneen iltatee. Ihana juttu, saada lempparipaikkansa teelähetys ja kivat kutsut kasaan! Meitä taisi olla kymmenisen naista ja useita lapsiakin mukana kutsuilla, oli ihanaa puheensorinaa koti täynnä sekä leikkikavereita tytöille.

Noshin mallistoa tutkiessa tuli mieleen ensimmäiset Noshini, joihin osallistuin reilut kolme vuotta sitten. Voitte käydä täältä kurkkimassa vanhan postauksen (ja huonot kuvat…). Noshilla oli tuolloin kohtuullisen pienehkö mallisto, kuosit olivat villejä ja värikkäitä. En oikein tykästynyt mihinkään vaatteeseen tuolloin, kirsikkamekko hommattiin ja tyttö ei sitä suostunut käyttämään. En edes muista, oliko tuolloin naistenvaatteita rekillä!

noshorganics+kotikutsut taskutunika+nosh

Kolmessa vuodessa tapahtunut muutos on siis huima ja nykyään Noshilla mennään jo naisten vaatteet edellä. Mekkoja, paitoja, hameita, housuja ja tunikoita piisaa monissa väreissä. Toki lastenmallistotkin ovat mukana. Naapurin rouvan kanssa olimme samaa mieltä siitä, että monesta vaatteesta tuli mieleen muut suomalaiset merkit, kuten Papu ja Gugguu. Tyyli on kolmessa vuodessa muuttunut paljon pelkistetymmäksi ja värejä hävinnyt. Toki esimerkiksi keltaisia kankaita löytyy, mutta selkeästi linja on simppelimpi. Samalla huomasin itse, että omakin tyyli ja maku lastenvaatteissa on muuttunut rajusti, en olisi ennen tilannut lapsille mustia mekkoja, nyt kävin niiden kimppuun ensimmäisenä.

Laadukkaita kotimaisia tuotteita ovat siis edelleen ja itse asiassa ovat tällä hetkellä aika kovassa huudossa, nettikirpparilla jälleenmyyntiarvo on hyvä! Siellä olen hetkessä myynyt meillä pieneksi jääneet bodyt ja esikoisella on ollut yli vuoden käytössä Noshin mekko, joka ei ole mennyt miksikään.

kivataskutunika+nosh nosh+taskutunika taskutunika+kiva+nosh nosh+kotikutsut

Kutsujen ostetuimmaksi tuotteeksi nousi tämä Kiva-taskutunika, jonka minäkin tilasin tytöille. Se on nätti ja ai että miten tykkäävät laittaa aarteita isoihin taskuihin! Näistä vaatteista näkee, että niissä on lapsen hyvä olla ja leikkiä! Itsellenikin tilasin vain mustia vaatteita, miten tässä nyt näin kävi?

Noshin emännänedut ovat muuten kivat, jos mietit kutsujen pitämistä! Omasta tilauksestaan sai useamman kympin alea ja saa tilata myös VIP-tuotteita. Satu tarjoaa vielä omana etunaan sen, että rekiltä sai varata vaatteen -50% hintaan, sen saa sitten kun kausi alkaa olla ohitse. Ja ihan huikea toimitusvauhti tilauksella, tilausvahvistus tuli samana iltana kuin kutsut olivat ja kahden päivän kuluttua paketti postissa! Wau! Omatkin Noshini ovat jo olleet ahkerassa käytössä ja molemmat kuvattu, pääsette kurkkimaan niitä sitten omissa asupostauksissaan!

Oletko itse innostunut Nosheista tai muista kotikutsuista?