Rautainfuusio, kaksi lehtijuttuja sekä seuraajani uskomaton ele – mikä viikko!

Nyt on kyllä havaittavissa aikamoista yleistä väsymystä niin somessa kuin muutenkin ihmisissä. Pimeys ja lumettomuus ja tämä pyörittely mitä uskaltaa tehdä ja miten viettää joulu alkaa selkeästi näkyä aika kärkkäinäkin keskusteluina somessa.

Minultakin pyydettiin postausta meidän joulupuuhista, mutta olen ollut vähän sillä kannalla, että tiedämme varmaan aatonaattona missä joulu menee. Mutta voinhan postata siitä toki, miten joulu on yleensä mennyt ja niistä perinteistä! Vaikka tätäkin on kritisoitu, että paljonko joulusta saa höhkätä somessa ja onko se joku päälleliimattu juttu, minä olen ainakin nauttinut kovin kaikesta. Kun suunnitelmat ovat peruttu, niin on ollut aikaa leipoa, katsoa kotisohvalta joulukonsertteja ja poltella kynttilöitä.

Joulun ihme: rautainfuusio!

Viime viikolla kirjoittelin taustaani anemiasta ja siitä, miten paljon jännitti mennä lääkäriin. Hipsin kohti Mehiläistä illan pimetessä ja haistelin joulutorin tuoksuja matkalla. Lääkäri otti minut vastaan ja pelkäsin kamalasti miten suhtautuu juttuihini. En ollut kauaakaan ollut vastaanotolla, kun lääkäri totesi, että nyt on kyllä niin pitkän ajan näyttö tästä aneemisuudesta, että kyllä hän kirjoittaisi sinulle infuusion. Rautavarastoni ovat niin tyhjät, ettei niitä voi edes mitata. Ylläpitoa voisi sitten tehdä tällä uudella valmisteella, joka imeytyy ohutsuolessa eikä sen pitäisi niin rasittaa mahaa. Kyselin ihan vimmatusti kaikista sivuoireista ja infuusion vaarallisuudesta, mutta lääkäri suhtautui siihen hyvin rauhallisin mielin. Lähete lähti ja kutsu sairaalaan tulee sitten joskus. Vallitseva pandemia saattaa ehkä viivästyttää näitä ei kiireellisiä, mutta odotellaan!

Leijuin itkien pois lääkäristä. Vaikka infuusio jännittää, maksaa ja vähän jopa pelottaa, olin käsittämättömän huojentunut siitä, miten suhtautui minuun. Ei todellakaan nauranut! Oli sitä mieltä, että eihän näillä arvoilla voi loputtomiin painaa. Enemmän innoissani olin suorastaan siitä, kuinka kohteli minua ja vaivaani kuin siitä, että sain lähetteen. Viestitin miehelle aivan innoissani, että mä sain lähetteen! Joulun ihme!

Lisää ihmeitä: seuraajani teko, joka hämmensi täysin

Olin tuona päivänä ihan vain todennut (ei siis ollut mitään ns. ajatuksia taustalla, kunhan kerroin) lopettaneeni kaikki lehtitilaukset, jotta saan karsittua ylimääräiset menot ja pantua kaikki säästöön infuusiota varten, jos sellaisen saan. Olen tilannut muun muassa Kodin Kuvalehteä ja viime viikon numero ruokaohjeineen ja haastatteluineen oli aivan huippu!

Illalla sain viestiä yhdeltä seuraajaltani Instagrammissa, että hän haluaa tilata minulle joululahjaksi sen lehden. Sanoin, etten voi ottaa sellaista vastaan ja on niin monia, jotka tarvitsevat enemmän kuin minä, mutta hän ei luovuttanut. Sanoi, että piristän hänen päiviään ja haluaa muistaa minua. Annoin siis periksi ja minulle tulee ensi vuonna sitten lahjalehtenä Kodin Kuvalehti. Olin aivan häkeltynyt tästä ystävällisyydestä, en osaa ikinä ottaa mitään apua tai muutakaan vastaan ja kun tämä tapahtui sen lääkärikäynnin jälkeen… Ajattelin että pakahdun, todellakin jotain jouluihmeitä tapahtuu. Kiitos, kun olit niin ystävällinen, en varmasti unohda tekoasi koskaan ja mietin sitä aina lehteä lukiessani.

Artikkeli Iltalehdessä sekä Aamulehdessä

Viime viikkoon mahtui vielä kaksi lehtihaastattelua ja sunnuntaina olin kahdessa lehdessä, Iltalehdessä sekä Aamulehdessä. Aamulehti teki jutun hyväntekeväisyystempauksestamme (valitettavasti maksumuurin takana) ja Iltalehti puolestaan kyseli minulta kotimaan matkailusta, kun tänä vuonna ei ole ulkomaille lähdetty. Molemmat haastattelut tehtiin puhelimitse ja minä olen ihan toivottoman kova puhumaan. Oli pitkä lista asioista, joita halusin nostaa Iltalehteen esiin, mutta ennen kuin pääsin turisemaan esimerkiksi Ähtärissä olevasta Vanhasta Pappilasta, totesi toimittaja, että alkaakin olla materiaalia aika paljon ja voisimme lopetella. Puhelu oli kestänyt 8 minuuttia! Taidan tosiaan horista aika paljon, mutta juttu oli minusta kiva ja siinä oli positiivinen sävy. Kommenttikenttä sen sijaan ei ole kovin iloinen, mutta se ei tainnut olla yllätys.


paita VILA/ hame H&M/ kengät DR.MARTEN’S (second hand)/ korvikset SAMASKORU

Lisäksi sain pari puhelua viime viikolla, jotka olivat niin kivoja, että nyt jännittää kuinka asiat päättyvät. Onneksi joskus on näin ihania viikkoja, kun vuosi on ollut paikka paikoin yhtä rämpimistä. Miten ihania ihmisiä riittää ja miten paljon palautetta olemme saaneet tuosta Ensi- ja turvakodille keräämästämme lahjoituksesta, kuinka se kosketti ihmisiä. Kyllä tässä on tullut sellainen olo, kuten yksi seuraajani Instaan kirjoitti ”Pistä hyvä kiertämään ja saat sen kaksinkertaisena takaisin”. Mielettömiä fiiliksiä nostatti viime viikko!

Toivon teille kaikille hyvää viikkoa ja stressitöntä sellaista, vaikka joulu tulla jolkottaa. Huomasitko lehtijuttuja viikonloppuna? Osaatko itse ottaa apua vastaan herkästi?

Hotelli Waltikan sauna, juoksulenkki, fatbiket ja täydellinen staycation ritual – mitä ehtii vuorokaudessa Valkeakoskella? (sis. arvonnan!)

Kaupallinen yhteistyö hotelli Waltikka, Helmi Hair Wellness Spa & AMP-safarit

Miltä kuulostaisi upeat ulkoilumaastot, vuorokausi kaksin puolison kanssa, ohjatut aktiviteetit, saunallinen hotellihuone sekä 2,5 tuntia kestävä hemmotteluhoito? Ilman ihmisruuhkaa, ihan rauhassa luonnon keskellä, mikä on mielestäni iso juttu näin pandemia-aikana? Mihin pusikkoon pitää mennä kokeakseen tämän kaiken? Matkustaa pohjoiseen? Ei. Motaria pitkin noin 30 minuutin matkan päässä Tampereelta löytyy Valkeakoski. Kaupunki, joka on niin lähellä mutta silti jäänyt täysin vieraaksi itselleni. Olen mennyt bussilla läpi ja kuunnellut vanhempieni kertomuksia kesäteatterista. Viime syksynä kävin keskustan liepeillä mielettömän ihanassa kasvohoidossa Helkanhelmessä. Mies on kerran mennyt Valkeakoskelle bussilla, josta starttasi Pirkan hölkkä. Siinä meidän kokemuksemme. Vuorokaudessa niitä kertyi aika paljon lisää. Tule mukaan reissuumme fiilistelemään ja osallistu ihmeessä arvontaan!

Monella tapaa omavarainen Valkeakoski mielettömillä ulkoilumaastoilla

Valkeakoski on pieni paikka, mutta silti palvelut keskustassa ovat hyvät. On tori, ravintoloita, Citymarket aivan keskustassa ja vesi vieressä. Aivan keskustasta voi startata veneellä matkaan ja ja veden ylittää useampi silta, jotka näyttävät näin marraskuun pimeydessä valaistuna todella kauniilta. Kuulimme, että siinä missä Lempäälästä käydään paljon Tampereella (toki juna tekee), Valkeakoskella on puolestaan normaalisti vilkas yöelämä, eikä taksia tilata sieltä viemään Tampereelle.

Kivenheiton päässä keskustassa sijaitsee hotelli Waltikka, jossa on perinteisesti järjestetty keikkoja, joissa ovat soittaneet monet Suomen eturivin artistit. Vastapäätä Waltikkaa, veden toiselta puolen, löytyy Valkeakosken kesäteatteri sekä Apian Seikkailupuisto ja kun ovesta astuu ulos, pääsee Siltojen lenkille kävellen tai juosten. Ihastuinkin todella luonnonläheisyyteen sekä rauhaan. Kaikki on kompaktisti kävelymatkan päässä. Waltikan vieressä on puolestaan Kirjaslampi, josta löytyy juuri peruskorjattu uimala, ulkokuntosali sekä lasten leikkipuisto. Niin ja tanssilavakin siellä on! Vähänkö ihana kokonaisuus saada koko perhe viihtymään! Waltikassa oli jotenkin kodinomainen tuntu, eikä respassa tarvinnut aina kertoa kuka on, kyllä jo tiedettiin mistä huoneesta tulet! Tällä hetkellä isoja keikkoja ei järjestetä, mutta Waltikassa on paljon tilaa esimerkiksi perhejuhlia varten, ristiäisiä, häitä tai syntymäpäiviä voi viettää järvimaisemissa ja pihasta löytyy paljon ilmaista parkkitilaa.

Siltojen lenkki, ulkokuntosali ja sähköinen fatbike – kaikki löytyvät Valkeakoskelta

Me suuntasimme viikonloppuna ihan ensimmäiseksi Siltojen lenkille juosten, siitä tulee noin kolmisen kilometriä lenkkiä, kun kiertää sillalta sillalle ja eksyä ei voi. Oli niin ihanaa juosta uusissa kauniissa maisemissa, että jatkoimme vielä toiselle kiekalle jonkin matkaa ja kävimme testaamassa ulkokuntosalia. Olisin juossut lenkin vaikka kuinka monesti, sieltä löytyi monta kivaa kohtaa ihailtavaksi, mutta seuraava aktiviteetti odotti – pyöräily!

Meiltä kysyttiin reissusta sovittaessa, haluammeko oppaan vai menemmekö keskenämme pyöräilemään. Sanoin, että kumpikin käy, mutta onneksi meille hommattiin opas. Miksi se oli onni? No vähänkö se on rentouttavaa! Kun kyseessä on vieras kaupunki, olisi meidän täytynyt tutustua ensiksi karttaan, suunnitella vähän minne menisi, käyttää ehkä navigointia ja… AMP-safarit ovat uudehko yritys, jotka omien sanojensa mukaan tuovat Levin elämykset Valkeakoskelle. Fatbiket toimivat ympäri vuoden, talvellakin voi siis hyvin lähteä pyöräilemään ja sähköavusteinen pyörä leiskauttaa sinut mäkien päälle ja leveät renkaat kantojen ja kivien yli. Toimii. Aluksi en meinannut muistaa vaihtaa vaihdetta ollenkaan, kun keskityin vain avusteeseen, sai kyllä sykkeenkin nousemaan siinä säätäessään!

Meille oppaaksi lähti Jonna, joka oli ihan oikea tyyppi tauotta puhuvan pariskunnan oppaaksi. Menimme kohti Korkeankankaan laavupaikkaa ja kiersimme erilaisia lenkkejä matkalla. Kehuin kovasti baanojen leveyttä, siellä oli hyvä mennä! Korkeakankaalla on myös frisbeegolf-rata, laskettelurinne ja siellä myös hiihdettiin, viime perjantaina oli auennut säilölumilatu. Olin ihan hämilläni, täällähän on ties mitä! Oletin, että teemme itse tulet laavulla, mutta vielä mitä, siellä odotti valmiit tulet, kalkkunamakkarat, kuuma glögi, lämmikettä pepun alle ja vielä lahjaksi kuksat, pipot ja makkaratikut! On muuten puolensa ohjatuissa reissuissa, oli ihan prinsessaolo kun siinä istuskelin hörppimässä glögiä.

AMP-safarien Mikko ja Jonna jaksoivat jutella meidän kanssamme tauotta ja taas aukesi kaikkea uutta Valkeakoskesta. Fatbiket ovat vuokrattavissa Waltikan aulasta ja niitä saa tosiaan käyttää keskenään tai ottaa vaikka isommallekin porukalle ohjatun reissun. Kehuin vuolaasti miehelle jälkikäteen Jonnaa ja sitä, että vältimme sellaisen tietyn (köh) kiistelyn, joka olisi saattanut aiheutua kaksin pyöräillessä reissun pituudesta tai reittien vaativuudesta. Olen vähän arempi pyöräilijä kuin puolisoni. Jos innostuit, täällä hinnastoa ja varaushommia!

Saunan lämpöä sekä illallista Waltikassa

Mehän olemme ihan saunaihmisiä, tiedätte. Voisin saunoa joka ikinen päivä. Kun olimme ulkoilleet marraskuun suhteellisen viileässä (päivähän oli upea, muttei montaa lämpöastetta ollut) useamman tunnin, oliko mitään täydellisempää kuin lämmittää omassa huoneessa sauna ja nauttia siitä ulkoilupäivän jälkeen. Kenen muun mielestä ihan täydellinen kombo? Ainoa haaste oli jaksaa pukeutua uudelleen ja mennä illalliselle, mutta onnistuimme. Saunaan pääsee myös Waltikan suurissa tilaussaunoissa, löytyy niin tavallista saunaa, höyrysaunaa kuin palju ulkoa! Ihan mahtava kombo esimerkiksi polttareihin, hinnat ja tilaukset räätälöidään asiakkaan mukaan, kannattaa kysellä!

Ravintola Scretto Bistro oli samassa kerroksessa kuin huoneemme ja menu oli juuri uudistunut. Valitsimme kaksi alkupalaa sekä kaksi pääruokaa niin, että voimme ne jakaa ja maistella. Alkuun otimme kermaista kanttarellikeittoa sekä kylmäsavulohitartaria ja pääruoaksi mustapapu-merileväpihviä sekä ruisleivitettyä kuhaa. Erityisesti kanttarellikeitto oli aivan ihanaa, syksyn ensimmäinen sienikeitto ja kuha maistui myös. No, kaikki maistui, mutta jos järjestykseen tarvitsisi laittaa. Samassa tilassa tarjoiltiin myös aamiainen ja koska kävimme aamusaunassa (tietty), olimme ihan viime tipassa aamiaisella ja ainoita paikalla silloinkin. Paitsi että törmäsin yhteen seuraajaani, mikä sattuma, ihanaa kun tulit moikkaamaan!

Jouduimme odottamaan illalla ruokia aika kauan, sillä tilaustamme ennen ehti soittaa väliin kokonainen urheilujoukkue tilauksensa, eli odottelu ihmetytti kun ravintola oli lähes tyhjä saapuessamme. Kun tästä sanoimme, saimme pöytäämme yrittäjän, Tomin, joka taas avasi lisää tarinaa Waltikan takana ja pahoitteli tapahtunutta. Tomi ja Piia Kuparinen ovat aloittaneet yrittäjinä vuosi sitten ja kuten muutkin matkailualan yrittäjät, ovat olleet tänä vuonna vaikeiden aikojen edessä. Waltikkaa on kuitenkin jo remontoitu osittain ja uusia elämyksiä tuotu kuten läskipyörien vuokraus, eli toivon parasta heille jatkossakin, parempia aikoja kohti!

Helmi Hair Wellness Spa – kiire jää tänne

Vuorokautemme kruunasi 2,5 tuntia kestävä hemmotteluhoito, jolta odotin paljon. Olin viime syksynä omistaja Sinin käsissä Helkanhelmessä, joka löytyy Voipaalan kartanon alueelta. Olin tuolloin juuri saanut yritykseni perustettua, syksyn kiire oli ollut valtava ja olin aivan nirvanassa Sinin käsittelyssä. Alkuvuodesta hän perusti toisen pisteen, Helmi Hair Wellness Span, Waltikan alakertaan, eli hotellihuoneesta muutaman askeleen päästä löytyi hoitola, jossa on myös kampaamo upein järvinäkymin.

Siinä missä minä odotin pysähtymistä ja hemmottelua kuin kuuta nousevaa, oli mieheni vähän kauhuissaan. 2,5 tuntia, mitä minä teen siellä? Rentoudut rakas, rentoudut. Se menee nopeammin kuin uskotkaan sanoin. Mies on satunnaisesti käynyt urheiluhieronnassa, muttei eläessään kasvohoidossa tai hemmotteluhieronnassa. Kerran Thaimaassa asuessa pyysin jalkahierontaan, enkä muista hänen näyttäneen ikinä niin kärsivältä. Ei tullut toiste. Vähän jännitin, miten hän ”pärjää” tässä hoidossa. Meidät ottivat vastaan Sanna ja Niina ja huikkasin miehelle tsempit hänen siirtyessään hoitohuoneeseen Sannan kanssa ja minä menin toiselle puolelle Niinan kanssa.

Uusi hoito – Staycation ritual

Meillä oli edessä ihan uusi, juuri hinnastoon tullut Staycation Ritual, josta sanotaan mm. seuraavaa:

STAYCATION RITUAL on täydellinen hoitorituaali kasvoille ja vartalolle. Alussa valitaan eteeristen öljyjen tuoksumaailma, jolla koko vartalo päästä varpaisiin saa joko tuntuvamman tai hellemmän hierontakäsittelyn asiakkaamme toiveiden mukaan. Hoitoon laskeutuminen alkaa hoitoihimme kuuluvalla Tranquillity welcome rituaalilla, jonka painallukset, herkät ja tuntuvat kosketukset antavat luvan olla vain tässä hetkessä. Kasvot saavat täydellisen kasvohoidon ihon tarpeiden mukaan. Olemme koulutettuja ihonhoidon ammattilaisia, ja räätälöimme jokaiselle ihon tilanteelle parhaimman mahdollisen hoidon.

Minähän en tunnetusti pysähdy ikinä. On urheilut, pienet lapset, yrittäjyys ja höyryävä pää joka ei malta. Rakastan tällaisia hetkiä, kun on ns. pakko pysähtyä. On ihanat eteeriset öljyt (tuoksumaailma on todella ihana!), on lempeät kädet (Niina oli todella kiva tyyppi ja hoitajilla muuten myös maskit päässä!) ja on täysi rauha. On laadukkaat ja vastuulliset tuotteet, niistä voit lukea lisää täältä. Kukaan ei vaadi sinulta mitään. Voit kuunnella rentouttavaa musiikkia ja useasti itse nukahdan näihin hoitoihin, nyt pysyin jopa hereillä. Hoito aloitettiin mahallaan maaten ja hieromalla, mistä käännyttiin kasvohoitopuoleen. Naamion vaikuttaessa hierottiin kädet ja jalat ja lopuksi vielä pää. Päähieronta on ehkä parasta mitä tiedän!

Kiireen tuntua ei tule, kun hoitaja ei ravaa ovesta sisälle ja ulos vaan aina on joku uusi vaihe menossa. Sinua ei jätetä yksin naamio päässä makaamaan (kerran kasvohoidossa pomppasin ylös sillä hetkellä ja aloin ottaa paikasta kuvia, hah, höyryheikki kuten sanoin!), vaan hoitaja on läsnä koko ajan. Lopuksi hetkeen kuuluu teet, jotka saa suoraan petiin. Niin ja se peti on lämmitetty, arvatkaa rakastiko tällainen superpalelija sitä!

Elämänsä ensimmäinen kasvohoito ja hemmottelu – miten miehen kävi

Kun hoito oli ohi, hörpin hetken teetä Niinan kanssa jutellen, sitten oli jo pakko rynnistää sukkasillaan toiseen huoneeseen. ”SELVISITKÖ?”, olin ihan uteliaisuutta täynnä. Vastassa oli erittäin iloisen näköinen mies, joka oli rentoutunut, nauttinut ja jonka todella kuiva kasvojen iho näytti paremmalta kuin aikoihin. Anoppikin ihoa kehui, kun kotiin palasimme. Hei jes, se toimi! Oikeasti jännitin miten hän suhtautuu ja olin todella iloinen, että nautti ja rentoutui. Ei ole muuten hänkään niitä makoilija-ihmisiä, tämä teki meille niin hyvää!

Saimme vielä tuotenäytteitä matkaan ja hymyssä suin jätimme Waltikan ja Valkeakosken taaksemme jo pimenevässä iltapäivässä. Olipa ihana vuorokausi ja miniloma ja niin lähellä! Aivan ehdottomasti täytyy palata lasten kanssa tutkimaan Valkeakosken luontoa ja hemmotella heitä. Lapset ovat pari kertaa päässeet käsihoitoon/kasvohoitoon ja muistelevat onnessaan noita hetkiä, ollaan koukussa koko perhe nyt!

Suosittelen lämmöllä, ei tarvitse mennä kauas kokeakseen paljon. Ja millaista on olla Valkeakosken rauhassa näinä aikoina, ei tarvinnut stressata yhtään mitään. Todella täydellistä lähilomailua.

Sain vielä arvottavaksi teille AMP-safareilta kivan jutun! Eli saan arpoa kahden hengen vuorokauden mittaisen maastopyörävuokran yhdelle seuraajistani (arvo 140 euroa)! Sen voi aivan hyvin käyttää vielä ennen lumia tai lumien aikaan tai vaikka keväällä, aina on hyvä keli ulkoilla eikö!

Mukaan arvontaan pääset kommentoimalla postaukseen onko Valkeakoski tai Waltikka tuttu paikka sinulle? Arvon lahjakortin ensi viikon alussa, eli 24.11.2020 klo 12 asti voit osallistua!

Arpaonnea ja ihanaa päivän jatkoa!

Varjokelo – tunnelmallinen majoitus Rukalla niin perheille kuin pariskunnille

*majoitus saatu veloituksetta

Hypätään vielä kerran takaisin ihanalle, ihanalle syyslomalle Rukalle. Siellä on jo täysi talvi, viikossa vaihtui keli täysin. Vitsi miltä on tuntunut katsoa puuterilumessa laskijoita, milloin pääsisimme takaisin! Hinku rinteeseen on valtava ja Pirkanmaalla tuota asiaa saat odottaa vielä pienen hetken.

Rukan alue on täynnä majoitusta hotelleista mökkeihin ja valinta voi olla vaikeaa, mutta tässä teille vinkki majoituksesta, jossa itse olimme ja joka jää hinnaltaan mielestäni suhteellisen edulliseksi verrattuna moneen muuhun majoitukseen Rukalla. Mutta millainen onkaan varustetaso, sijainti ja kuinka monta ihmistä majoitukseen mahtuu?

Varjokelo Huttulanlammella Rukalla – tunnelmallista majoitusta

Varjokelo löytyy Huttulanlammelta, eli noin kilometrin päässä Rukan Sale-kaupasta, jonka vierestä löytyy muun muassa pyörävuokraamo Sport House Ruka. Kävelimme eräänä iltana kauppaan ja vuokraamoon lasten kanssa, eli pientenkin kanssa kävelymatka. Pyörällä matkat taittuvat toki hetkessä ja ison tien toiselta puolen, siis muutaman sadan metrin päästä pääsee hyppäämään ski bussiin, jolla pääsee rinteisiin. Itse asiassa ski bussin vieressä on kyltti ”hissille” ja majoituksesta pääsee kilometrin talsimalla myös suoraan hissiin, mikä nyt tietenkin syyslomalla jäi testaamatta.

Varjokelo on tunnelmallinen hirsi”mökki”, laitoin sanan mökki heittomerkein, sillä itse asiassa kyseessä on paritalo! Mutta varsinkin nyt kun seinän toisella puolella ei ollut ketään, tuntui kyllä siltä, että olemme aivan omassa mökissä. Hiljaisuus mikä laskeutui paikkaan varsinkin iltaisin oli mahtava, vaikka olet palvelujen läheisyydessä, tuntuu siltä kuin olisit ihan yksin jossain metsän keskellä! Sisäänkirjatuminen mihin kellonaikaan tahansa käy näppärästi, paikassa on itsepalvelusisäänkirjautuminen eli ei haittaa vaikka saapuisit keskellä yötä, onnistuu kyllä. Hyvät ohjeet saapumisesta saat sähköpostiin ja auton voi jättää suoraan oven eteen.

Huoneistossa on yksi makuuhuone, yhdistetty olohuone/keittiö sekä parvi, josta löytyy muutama patja. Kuten aina yleensä parville, portaat ovat suht jyrkät, joten päädyimme ratkaisuun, että tytöt nukkuivat makkarin parisängyssä ja me vanhemmat kiipesimme sitten myöhemmin parvelle. Toimi meillä erittäin hyvin näin! Yhteensä majoitukseen mahtuu kuutisen majoittujaa, eli se sopii niin pariskunnille kuin vähän isommallekin perheelle.

Varjokelon varustelut – kaikki tarvittava löytyy

Meille aivan ”pakolliset” varusteet lomalla ovat takka ja sauna – ne ovat ne jutut, jotka kruunaavat päivän ulkoilun jälkeen. Nämä molemmat löytyvät Varjokelosta ja takassa tehtiinkin ahkerasti takkamakkaraa ja paahdettiin vaahtokarkkeja (makkaratikku löytyy myös). Tilat eivät ole suuren suuret saunan ja kylppärin osalta, eli mekin vähän vuorottelimme saunassa. Eteinen on myös suht kompakti, eli siihen ei nelistään kannata mennä yhtä aikaa.

Lapsiperheelle paikasta löytyy muun muassa matkasänky, potta sekä syöttötuoli. Ihan ehdoton oli myös kuivauskaappi, missä saa sateessa vettyneet vaatteet kuivaksi sekä pesukone – viiden päivän lomallakin saatiin pari lastenvaatetta siihen kuntoon, että oli pestävä pieni määrä pyykkiä.

Keittiö on hyvin varusteltu, siellä oli ihan hämmästyttävän suuri määrä erilaisia mukeja ja laseja, astianpesukone, pakastin ja jääkaappi sekä muun muassa mutteripannu, kahvimylly, vedenkeitin ja leivänpaahdin – kaikki on! Meitä ilahdutti myös ruoansäilytykseen tarkoitetut astiat, yleensä vuokramökeissä on täytynyt laittaa ylijäänyt ruoka lautaselle ja jääkaappiin, nyt ei ollut sitä ongelmaa. Ja varustelun tasosta kertoo myös muun pizzaleikkuri ja kananmunanleikkuri, oli maailman paras laite 4-vuotiaan mielestä! Isänsä arvosti ehkä enemmän lämmintä varastoa, joka on myös käytössä ja sinne saa hyvin laitettua esimerkiksi laskettelukamat!

Piirrettyjä, saunaa, lautapelejä sekä vaahtokarkkeja

Parasta Varjokelossa on ehdottomasti sen metsämäinen, hämyinen tunnelma. Kun ikkunasta katselee ulos, ei tarvitse tuijottaa naapureita, vaan saa ihastella metsää (ja nyt jo lumimaisemaa!). On vähän kuin itsekseen siellä metsässä ja silti lähellä kaikkea. Ns. aitoa tunnelmaa luovat hirsiseinät, jotka jatkuvat saunaan asti, eli saunan lämmössäkin voi nojata paksuihin hirsiin paneelien sijaan! Mökkihuolto hoitaa kaiken laudeliinoista vessapaperiin ja klapeihin, eli lomailu on huoletonta. Voit valita, maksatko liinavaatteet ja siivouksen, vai tuotko omat ja siivoat itse. Liinavaate+pyyhesetti maksaa 16e/yhdet lakanat ja pyyhkeet, loppusiivous on 75 euroa. Me siivosimme itse, siihen sai yksityiskohtaiset ohjeet ja toimme omat lakanat matkassamme.

Hyllyltä löytyy lautapelejä ja omiakin meillä oli mukana. Pelasimme sateen ropistessa ja takan lämmittäessä muun muassa yatzia ja Kimbleä. Saunoimme ja söimme takan ääressä, tytöt katselivat usein ulkoilupäivän uuvuttamina Disney-kanavalta jotain illalla. Varjokelosta löytyy wifi, eli helposti sain läppärin kytkettyä siihen ja naputeltua päivän työt ja telkkarin Netflixiin pystyy kirjautumaan omilla tunnuksilla. Telkkarikin on muuten kiva, kun se seinältä kääntyy yhtä lailla sohvalle katsottavaksi kuin ruokapöytään päin, jos on aamutelevision ystäviä majoittumassa.

Vitsi miten ikävä sitä tuleekaan noita hetkiä, joista tuntuu olevan pieni iäisyys, vaikka palasimme viime viikolla! Reissussa tapahtuu monesti niin paljon, sitä yrittää taltioida asioita kameraan, fiilistellä hetkiä, pyörittää töitä ja olla perheen kanssa. Vasta monesti kotona sitä äkkää, että hei, oli muuten sairaan ihanaa.

Kovasti odotan jo seuraavaa Rukan reissua, tällä hetkellä ei ole mitään aavistusta milloin sellainen voisi olla mahdollinen. Lomaa olisi joulun tienoilla, mutta varaa lähteä ehkä ei. Haaveissa se on koko ajan, Ruka ja puuterilumi! Näemme vielä!

Onko itselläsi Rukan lomaa suunnitteilla? Täällä meidän muut reissun puuhat ja ravintolavinkit!

P.S. Ai niin, omistajiin sai muuten jatkuvasti yhteyden ja sai kysyä mitä vaan, meistä pidettiin kyllä erittäin hyvää huolta. Lämmin suositus, nautimme kovasti!