Safarihommia sekä epäonnistunut hakemus

Sunnuntaita ystävät! Onpa ollut ihan tosi kiva viikonloppu, entä siellä? Meillä oli lapsen luokkakaveri yökylässä ja lisäksi eilen käytiin lähiruokasafarilla, miten kiva keksintö! Olen tutkinut ideaa varmaan jo 15 vuotta sitten, mutta koskaan ei ole saatu aikaiseksi lähteä tai on oltu jossain muualla. Lähiruokasafarilla pirkanmaalaiset tilat avaavat oviaan ja joukkoon kuuluu niin lihatiloja, kahviloita, vihannesravintolaa kuin pienpanimoita. Yhteensä paikkoja oli eilisellä safarilla muistaakseni 26 kappaletta. Kävimme Lempäälässä Mantereen tilalla, jossa kuopuksella oli vähän vaikeuksia syödä haikkuburgeria, kun vieressä ylämaankarja katseli. Siis onko tämä tuolta tapettua lehmää hän kyseli. Mietin, että jo oli hyvä tulla tälle kierrokselle jo ihan tämän takia, kyllä, tuolta ruokasi tuli.

Siirryimme sitten Ilolan tilalle Valkeakoskelle, jossa syötimme innoissamme lampaita, söimme pehmistä ja lapset pääsivät ratsastamaan. Matkalla pysähdyttiin Toijalassa Hopping Brewsterissä, heidän olut on valittu jopa Suomen parhaaksi olueksi! Älyttömän kiva reissu ja paikkoja olisi riittänyt vaikka kuinka, mutta tietenkin ajomatkaa on jonkin verran ja yllättävän pitkään saa aikaa menemään paikoissa, Ilolassakin oli vaikka mitä! Niin lähellä kuitenkin kotia ja samalla paikoissa, joissa ei ole ikinä käyny: Suomi on mahtava paikka!

Viikolla tapahtunutta: ei voida auttaa – starttirahan 3. kausi

Kuten kerroin, starttirahakauteni loppui viime viikonloppuna. Ja sitten, maanantaina (!!) luin Naisyrittäjien Facebook-ryhmästä, että starttirahaa on voinut koronan takia poikkeuksellisesti hakea tänä vuonna 12kk:n sijaan 18kk:n ajaksi. ÄH! Tiesin kyllä, että uusi hakemus tulee tehdä, kun vanha on vielä voimassa, mutta päätin silti kysyä TE-toimistosta onko mitään tehtävissä. Omatkaan myynnit eivät ole menneet kevään jälkeen ihan putkeen ja olen tehnyt yhden aloittelevan yrittäjän virheen – myynyt liian halvalla. Aluksi ajattelin, että aloittelevan on otettava vastaan ihan kaikki mitä saa ja hinta ei ole niin tärkeä, mutta niitä on muuten vaikeaa nostaa! Olen huomannut olevan välillä todella työllistetty, mutta tilillä se ei tarpeeksi näy. No, ei siitä sen enempää, mutta minulla oli todellakin mennyt starttirahan kolmas mahdollisuus ohi aivan täysin ja halusin kertoa asiasta, jos joku on samassa tilanteessa!

Teen parhaani mutten lupaa mitään

Otin siis yhteyttä TE-toimistoon ja kysyin asiasta. Sen sijaan, että minulle olisi heti sanottu, että ei onnistu, minua palvellut mies oli aivan superystävällinen. Hän pyysi tekemään hakemuksen ja lupasi tehdä parhaansa, vaikka sanoi, että kyllä siinä se sääntö on, että aina pitäisi hakea uutta kautta kun vanha on vielä voimassa. Niin, senhän tiesin. Mutta hän lupasi mennä pomon ovelle kolkuttelemaan ja tehdä parhaansa. Hei ihan mieletöntä!

Pari päivää myöhemmin samainen mies soitti ja sanoi, ettei valitettavasti voi tehdä mitään. Sääntö on sääntö ja niitä ei Suomen byrokratiassa kierretä. En edes hätkähtänyt tai ollut pettynyt, sillä tiesin, että näin varmasti käy. Ihanaa, että sain näin hyvää palvelua, siitä olin ihan todella yllättynyt! Kuulemma valitusoikeus on, mutta miksipä valittaisin. Minua palvellut mies sanoi, että ainoa tapa valittaa olisi osoittaa, että olin täysin estynyt tekemään hakemuksen paria päivää aiemmin. Naurahdin, että niin, otan kuvan kun tietokone räjähti. Virkailija sanoi että joo ja sitten selität miksei yksikään muu julkinen tai lähellä ollut tietokone toimi. Sitten nauroimme jo molemmat. TE-toimiston virkailijan kanssa! Oli kyllä ihan paras palvelu ikinä ja vaikka starttirahan 3.kausi ei ole mahdollinen tai onnistunut, nauratti vielä puhelun jälkeenkin.

Mutta hei! Olettehan huomanneet tämän mahdollisuuden, joka koronan myötä on tuotu starttirahan 3.kauteen? Minä olen lukenut sadasta paikasta yrittäjän mahdollisuudesta työmarkkinatukeen ensi kertaa, mutta olin jotenkin täysin missannut tämän mahdollisuuden.


neule LUHTA/ farkut BY PIA’S/ kengät MINNA PARIKKA/ korvikset PINJAPUU/ laukku VERO MODA

Sitten vain hankkimaan lisää töitä viikonlopun tuomalla hyvällä mielellä! Viikonlopun olen mennyt tässä harmaassa univormussa, joka koostuu aika monesta kotimaisesta merkistä. Välillä villapaidassa on palellut, välillä hikoiluttanut. Vaihtelevat syyskelit ovat täällä.

Nyt lenkille perheen kanssa, aurinkoista sunnuntaita kaikille! Oletko ollut lähiruokasafarilla tai huomannut tuon starttirahamahdollisuuden?

Viikon lähimatkavinkki: Teiskon viini

Hyvää alkanutta viikkoa ihmiset! Me teimme eilen jotain, mistä olemme puhuneet noin 19 vuotta. Muistan kun jo opiskelija-aikoina luin Aamulehdestä Teiskon viinistä ja mietin, että pitäisi käydä siellä. Matkamessuilla on myös käyty heidän pisteellään, mutta koskaan ei olla saatu aikaiseksi ajella (matkaa tuli 24 km) paikan päälle. Aika noloa, miten ne lähikohteet jäävät aina tutkimatta! Kun ajoimme Ähtäristä kotiin päätimme vihdoin pysähtyä siinä, mutta ei onnistunut – paikka on auki torstaista sunnuntaihin ja olimme ajamassa ohi keskiviikkona. Eilen kun päätimme lähteä mustikkametsään totesimme, että nyt kaksi kärpästä samalla iskulla. Piipahdus Teiskon viiniin ja johonkin lähimetsään mustikkaan. Ja näin teimme!

Teiskon viini eli viinikioski

Perillä odotti ihastuttava pihapiiri ja todella, todella ystävällinen palvelu. Siksi minun oli pakko kirjoittaa teille paikasta, vaikka en ottanut kameraa mukaan, joten kännykkäräpsyillä mennään. Vähän harmitti tämä, mutten arvannut mitä ihanaa paikan päältä löytyykään!

Viinikioskissa (on niin pieni tuotanto, että puhuvat kioskista tilan sijaan) on tarjolla kahvia, teetä, paikan päällä tehtyä vadelmalimpparia, tietenkin niitä viinejä sekä eilen oli vastaleivottua mansikkahyvettä. Lauantaisin tarjolla on kuulemma raakamaitoon tehtyjä munkkeja ja mies alkoi jo suunnitella pyörällä tuloa jonain lauantaina. Yllätyin miten monta eri viiniä heillä on, vaikka osa on kuulemma myyty tältä kesältä loppuun, kotimaassa matkaillaan nyt ja paljon! Saimme perusteellisen esittelyn siitä, mitä kaikkia viinejä heiltä löytyy, mitkä on tehty rypäleestä, mitkä tyrnistä, mikä kotimaisista tummista marjoista. Kaikki viinit tehdään takahuoneessa kokonaisista marjoista, eli ei mehuista. Siellä ne käsityönä puristellaan mäskiksi. Huih mikä työ! Kaisa Auer kertoi tekevänsä työn isänsä kanssa ja että totta tosiaan, ranteet ovat välillä kovilla. Rypäleitä kasvoi pihapiirissä jonkin verran ja loput tulevat Lempäälästä. Ihastutti valtavasti se, miten kaikki tulee läheltä, on kotimaista ja on tosiaan rakkaudella käsin tehty.

Teiskon viini – parasta asiakaspalvelua ikinä

Minä suorastaan häkellyin, kuinka hyvin meitä palveltiin. Kuinka tarkat tiedot ja esimerkiksi ruokasuositukset saimme kaikista tuotteista. Mitä lapsille suositeltiin ja miten heidät otettiin huomioon. He ihastuivat parkkipaikan lähellä olevaan junaan ja kiipeilivät siellä kun me kuuntelimme asiaa viineistä. Kun nelivuotias halusi tietää, miksi pihassa on juna, arvostin suuresti kun Kaisa kyykistyi hänen tasolleen kertomaan, että se on tullut Pikku Kakkosen puistosta aikanaan heille, pois uusien lelujen tieltä. Pihassa oli trampoliini ja keinut ja alustat pöytään tuotiin suorastaan juosten kun ne puuttui. Se kiitosten ja tervehdysten määrä oli sellainen, että suomalainen oli ihmeissään. En muista missään saaneeni noin upeaa palvelua, joka tuntui tulevan täydestä sydämestä. Maistelimme maistelulautaselta neljää eri viiniä (suosikkimme oli ehdottomasti heidän kaksi kuohuvaa, joista Eloisaa, tyrnikuohuvaa ostimme mukaamme), miehestä oli ihanaa kun kahviin sai kermaisaa raakamaitoa ja tytöt tykkäsivät mansikkahyveestä.

Teiskon viinissä järjestetään erilaisia polttaritapahtumia ja kokouksia, kannattaa kurkata jos sellaisia on mielessä. Ja ylipäätään käydä, todella lämmin suositus! Onko tuttu paikka sinulle?

TEISKON VIINI
Sääksniementie 76,
34240 Kämmenniemi

AVOINNA
To 11-18
Pe 11-18
La 11-18
Su 11-18

Kesän parhaat juoksusukat tulevat Mansesta!

Muistan hyvin edelleen lapsuudestani mainoksen, jossa koirat repivät sukkaa ja iloinen mies tokaisee iloisesti ”Sidoste sukka kestää!”. Sehän on oikea kasarilapsen ykkösmuisto! Meillä oli lapsuudessa Sidosteen sukkia, mutta sitten ne jäivät johonkin ja brändi vähän kuin unohtui. Kunnes. Muutin Tampereelle ja olen loputtomasti juossut Sidosteen tehtaan ohi siinä missä miettinyt, että menen käymään myymälässä. Ystävät asuvat tehtaan vieressä ja sielläkin on tullut käytyä useamman kerran ja… Arvatkaa olenko saanut aikaiseksi mennä myymälään? No äh en! Viime talvena sentään tilasin Sidosteen pipon verkkokaupasta ja olen tykännyt paljon, siitä on tullutkin aikamoinen hittipipo somessa. Mahtavaa, sillä ihan melkein naapurissa tehdään laadukasta ja kestävää tavaraa.

Sidoste – jo vuodesta 1945 kestäviä sukkia

Sidoste on perustettu vuonna 1945 Tampereella, eli mahtava historia jo takana. Sitä jatkaa nyt neljännessä sukupolvessa Janne Tamminen, jonka kanssa olemme jonkun verran olleet yhteyksissä Instagrammissa, sillä jaamme innostuksen muun muassa juoksuun. Tiesin hyvin heidän kauniin väriset piponsa, tietenkin sen että sukkia saa, mutta en tiennytkään, että heillä on vaikka minkä kokoisia teknisiä sukkia! Minulla on ollut testissä erilaisilla varsilla olevia sukkia ja olen ihan myyty. Jokainen sukkapari tarkistetaan käsin ja lapussa lukee, että jos vikaa on, säästä se niin tiedetään mistä parista on kyse. Sukat ovat perinteisesti kiinni palalla lankaa, kuten sukkaparit yleensäkin, mutta sen sijaan että nyhdät niitä hampain tai saksin, Sidosteen sukista ne lähtevät kevyesti vetämällä. Nerokasta! Kokeilkaapa!

Kesän parhaat juoksusukat

Eilen kun tarvoin helteessä menemään ja pysähdyin liikennevaloihin, huomasin takanani olevan naisen tuijottavan jalkojani ja tavaavan mitä niissä lukee. Mahtavaa, ihan ylpeänä seisoin siinä, sillä Tamperehan jaloissa lukee. Miten ihanaa olisi juosta isossa kisassa Tampere-sukat heiluen! Olen tykännyt kesäisin juosta kompressiosukissa sekä shortseissa, mutta sormiin sattuu repiä ne sukat päälle ja pois, ovat suhteellisen tiukat. Näissä ei ole sitä ongelmaa, ovat pehmeät, helposti puettavat sekä kevyet, silti pysyen juostessa hyvin ylhäällä.

En siis ollut tietoinen teknisten urheilusukkien olemassa olosta Sidosteella, kunnes Janne niistä vinkkasi. Testissä on ollut varrettomat sukat, 1/4 varrella olevat sukat sekä kolmet pidemmät tekniset sukat ja voin vannoa, että näette minut useamman kerran tänä kesänä Sidosteen Tampere-sukat asfaltilla viuhtoen. Ei hiertymiä, eivät yllättäen hiosta juuri ollenkaan ja toivon, että kestävät ja pitkään, näillä keleillähän ne menevät pyykkiin joka juoksun jälkeen. Seuraavaksi laitan tilauksen vetämään ja vakuutan miehenkin näistä.

Ihan oikeasti nolottaa, etten tiennyt teknisten sukkien olemassa olosta ja niitä tehdään ihan lähellä. Perinteisiä, kotimaisia, avainlipulla varustettuja sukkia kantaa kyllä ihan erityisellä ylpeydellä ja ne tekevät askeleesta kevyen. Olen myyty! Taisitte jo huomata?

Ja millaisia juoksumaisemia meillä on! Voisin hölköttää edestakaisin tuota kujaa. Eikö ole upea?

Seuraavaksi laitan ehkä tilaukseen juoksulasit. Lainasin eilen miehen laseja ja askel oli kevyempi, kun ei tarvitse irvistää tauotta. Miksen niitäkin ole hommannut omia aiemmin? Mitkä ovat omat hellesään juoksusuosikkisi, miten pukeudut?

*sukat saatu