Ohittamattomat varusteet rannalle

Meinaan olla ihan jumissa. Maanantain postaus oli niin henkilökohtainen ja teidän viestitulva niin ihana, että menin ihan hämmennyksiin. Jatkan tästä aiheesta varmaan vielä, mutta pakko vetää taas happea. Kiitos jo nyt kaikille hurjasti!

Sitten yritin tehdä niitä kymmentä postausta Kyprokselta, jotka ovat olleet mielessä. Mutta niidenkin kuvien katsominen on niin haikeaa ja vaikeaa. Ja samalla nyt on kerhot loppu ja muksut viihdytettävänä koko ajan (ja kivaa on ollutkin, tästäKIN ja kesänviettojutuista on pitänyt postata).

Siis hirveä jumi on päällä ja vähän myös ajanpuute. Ajattelin alkaa purkamaan asiaa yhdestä mieluisasta aiheesta, nimittäin kesän taas parhaimmista uikkareista. Tai bikineistä ennemminkin, vaikka hyvin samanmoisena kuin mustat bikinini löytyy myös kokouikkaria.

Muistatteko, kun kehuin kovasti Changen bikineitä viime kesänä? Ne ovat olleet aivan parhaat edelleen, mutta myös kovassa käytössä auringon ja klooriveden alla, joten toivoin löytäväni täksi kesäksi uudet. Uimavarusteet tulisi pestä makean veden alla jokaisen käyttökerran jälkeen, mutta kyllä tuo suolavesi, kloori ja aurinko on aika kova kuuri niille silti. Löysin lopulta Changelta kahdet kivat bikinit, joista en voinut valita kummat ovat kivemmat ja lisäksi löysin aivan parhaan vaatteen niiden päälle. Ohuen, mutta peittävän, eikä liian kuuman kaftaanin. Se päällä köpsyttelin rannalla ja altaalla ja aamupalalla ja ties missä. Bikineissä nyt melkein asuin sen kaksi viikkoa.

Valitsin reissuun matkaani sähkönsiniset bikinit Swim Classic-sarjasta, sillä ne ovat aivan yhtä nappi kuin viime vuoden biksut, jotka myös ovat samaa sarjaa, mutta kuosin nimi Santo Domingo. Ilokseni huomasin, että sitä on vieläkin myynnissä! Alaosa on tarpeeksi peittävä (minä olen niitä, jotka eivät voi olla jos pakarat vilkkuvat ulkopuolella!) ja yläosa on ihana niin halterneckin kanssa kuin ilman. Vaikka halterneck ei ollut paikallaan sidottuna niskassa, pysyivät bikinit päällä niin vesileikeissä, mereen hyppiessä kuin tanssiessa (pitihän sitä aqua discoon mennä tietenkin). Väri on lisäksi ihanan syvän sininen ja nämä menivät monesti myös täydellisenä alusasuna. Muuten, Nissi beachin ihmismassaa katsellessani totesin miehelle, että sähkönsininen oli selkeä trendiväri tänä keväänä, näin hyvin monet siniset bikinit ja uikkarit!

Pienten lasten kanssa altaalla ja rannalla puuhatessa harvemmin maata tönöttää missään, vaan siellä painitaan, kaivetaan hiekkaa, juostaan, kannetaan lapsia, pompitaan ja vähän kaikkea muutakin. Swim Classic-sarjan napakka yläosa ja tarpeeksi napakka ja peittävä alaosa ovat olleet niin täydelliset lasten kanssa puuhatessa, etten edes harkinnut etsiväni uusia bikineitä muualta. Niin ja ihan oman mainintansa ansaitsee aina ja ihan aina Changen palvelu. Innostuin, kun Ratinaan avattiin uusi Change ja tönötin varmaan tunnin pukukopissa miettimässä parasta vaihtoehtoa Hennan sinnikkäästi minulle vaihtoehtoja esitellessä. Tiesin, että Swim Classic on paras niin aktiiviseen rantaelämään kuin omalle kropalleni, mutta pelkäsin että olen tylsä, jos valitsen saman mallin kuin viime vuonna. Onneksi oli kahdet mitä vaihdella (ja jännät rusketusrajat sitten näkyivät toisia käyttäessä…!).

Mustissa bikineissä minua viehätti tuo hauskan erilainen yläosa, joka olikin sitten vähän tarkempi niiden vesijumppien suhteen, mutta täydellisen hauska rantaelämään. Se näkyi myös kauniisti kaftaanin alta kuin koruna, joten tykkäsin siitä senkin vuoksi. Mustaan yläosaan kuului automaattisesti pienen pieni alaosa, mutta tuskani niiden kanssa ymmärrettiin Changella. Olen kerran ostanut setin, jossa oli täydellinen yläosa, mutta liian pieni alaosa omaan makuun ja käyttämättähän se jäi. Koko setin pitää olla oman näköinen, jotta sitä tulee käytettyä. Henna toi minulle erilaisia alaosia sovitukseen, koska erilaisia mustia onneksi löytyi ja valkkasin niistä tai extension-mallin, jossa vyötärönauhaa saa kääntää ylemmäs tai alemmas makunsa mukaan. Ihan täydellinen!

Näissä bikineissä siis asuin sen kaksi viikkoa. Ja ehkä pääsen pukeutumaan niihin taas, sillä pari päivää pitäisi olla hellettä! Jos kaipaat reissuun tai hellekeleille bikinejä, niin suosittelen kurkkaamaan Changen alet!

Ja kun rantaelämästä on kyse, täytyy vielä nostaa ihan ykköset aurinkorasvat esille. Piz Buin on ollut meillä monena vuonna matkassa, tällä kertaa oli niin kertoimella 15, 30 kuin 50. Lisäksi huuliin olen käyttänyt heidän suojakertoimen 30 rasvaa ja se on aina laukussa, itselläni huulet meinaavat palaa kaikkein herkimmin. Tuosta kertoimen 50 rasvasta mieskin totesi, että on todella miellyttävä, joskus nuo vahvemmat rasvat ovat niin tutinaa, että iho on valkoisen rasvan peitossa. Tämä herkän ihon rasva imeytyi ja suojasi hyvin, mutta se että mies kehuu jotain rasvaa, se oli ihan uusi juttu!

Ja tuo Björn Borgin rantakassi on muuten ollut aivan paras. Siinä on leveät hihnat mistä kantaa, se syö sisäänsä pari pyyhettä, rasvat, juomapullot ja uikkarit ja kuosiakin rakastan. Nyt se osoittaa hajoamisen merkkiä ja olen ihan hädissäni. Ostin sen lennon tax free-valikoimasta pari vuotta sitten, saisikohan jostain uuden? Näin yhdellä naisella hotellissa samanlaisen ja hyvin uuden näköisen, eli ehkä niitä vielä saisi!

Olkaahan muuten kuulolla vielä tällä viikolla, sillä facebookin puolella luvassa on kaftaaniarvonta! Ja tänään on myös viimeinen päivä osallistua Särkänniemen arvontaan, klik!

Ihanaa aurinkopäivää kaikille! Mistä olet itse löytänyt parhaat bikinisi?

Kuvien vaatteet ja asusteet:

bikinit CHANGE (saatu)
kaftaani CHANGE
kengät H&M
korvikset CORUU (saatu)
hattu ESPRIT
aurinkorasvat PIZ BUIN (saatu)
rantakassi BJÖRN BORG

Eihän me tehty mitään!

Nyt saatte vielä jonkin aikaa kestää näitä Kypros-teemaisia juttuja, sillä kuvia reissusta kertyi lähes 5000 ja joukossa oli näköjään 15 asukuvat. Yllätyin määrää, sillä en monesti jaksanut laittaa tukkaa tai meikata tai olinkin päivän uikkareissa. Mutta sitten hattu pelasti ja välillä otettiin parit kuvat per päivä.

Otsikkoon liittyen, niin se pieni suorittaja löysi minut lomallakin. Viimeisenä päivänä tuli ihan hirveä paniikki, ettemme ole ns. tehneet mitään. Viime vuonna vuokrasimme auton viideksi päiväksi ja menimme paljon enemmän. Toisaalta se johtui siitä, etteivät uima-allasalueet olleet vuosi sitten niin lapsiystävälliset, toisaalta siitä, että meillä oli ne enterot – ei altaisiin voinut mennäkään. Nyt me olimme hyvin paljon hotellilla, sillä tytöt rakastivat altaita ja niiden matalia päitä sekä merirosvoteemaista lastenaluetta. Ruoka oli hyvää ja lastenkerhot taas aivan ykkösiä. Varsinkin esikoinen pyysi Bamse-kerhoon ja kävi kaikki Bamsen teemabileet karkkibileistä pizzabileisiin ja Hawaii-bileistä suklaabileisiin. Sitten piti nähdä iltaohjelmia, muun muassa Disneyn prinsessoista koostettu on hurjan hyvä! Ja maksimissaan kymppiin valvoivat. Päiviä siis kului hyvin luonnollisesti hotellilla. Sitten vielä äkkäsimme ekan viikon jälkeen quiet poolin, jonka reunalla oli kohtuu hiljainen sekä varjoinen paikka kärryissä nukkuville tytöille ja meille vanhemmille allas siinä samalla. Ei tehnyt mieli lähteä esimerkiksi kauppoja kiertämään, jota mietin useamman kerran.

Viimeisenä päivänä mietin, että eihän me tehty mitään! Sitten taas – mitä oikeastaan olisi pitänyt tehdä? Yhdessäolo ja uiminen olivat ne ykkösaktiviteetit ja rannalla käytiin useasti. Kävin erilaisissa jumpissa ja juoksemassa, mies polkaisi 150 kilometriä pyörällä ja kolme päivää autoiltiin, joten tehtiin me jotain.

Lentokenttäbussissa matkalla kotia kohti juttelimmekin, että ehkä se olo tulee vaan siitä, mitä kaksin on nähnyt ja touhunnut lomilla, nyt touhuttiin kerhojuttuja, uimajuttuja ja yhdessäoloa. Ja se oli kyllä parasta, nähdä kun esikoinen ui itsekseen ilman apuja ja kuopus meni parhaansa mukaan perässä. Hassua, että sitä tulee paniikki siitä, mitä pitäisi tehdä lomalla. Toisaalta, kun on samassa kohteessa, ei jaksa niitä samojakaan paikkoja käydä katsomassa.

Ja apua mikä suorittaminen alkoi kotona, kun purki laukkuja, täytti jääkaappia, hoiti laskuja ja posteja ja muuta! Heti huomasin, kuinka paljon vähemmän teen lasten kanssa ja nyt tekee mieli painaa sitä jarrua. Täytyy nauttia kesästä ja heistä ja yrittää hylätä se suorittaminen!


housut ja kengät ZARA/ paita DESIGUAL/

Sen sijaan ajattelin, että kun tytöt ovat muutamana aamuna kesäkerhossa, urakoin tosissani blogijuttuja, mutta kone ei ole taas pariin päivään auennut. On ollut kivempaa pyöräillä tyttöjen kanssa, pienentää pyykkipinoa ja juosta. Oli se aika paljon hikisempää hommaa tuolla!

En saanut edes yhtä kokonaista kirjaa luettua, siinä missä viime vuonna luin kolme. Tästä syytän kyllä vähän hotellin täysillä toiminutta wifiä. ;) Mutta se, mikä jännitti etukäteen, oli sairastelu. Viime vuodesta jäi jännitys, mutta nyt selvittiin kaikki neljä ilman tauteja reissussa, ei mitään, ei pienintäkään nuhaa paikan päällä! Se oli kyllä tuuletuksen arvoinen paikka ja voin kertoa, että lähes lähtöpäivänä kuopus ennätti mm. syömään linnunkakkaa…

On se oleminen vaan välillä (aina) vaikeaa, kuka samaistuu tähän? Toivottavasti innostutte vielä matkakuvista/höpinöistä, niitä nyt riittäisi aika paljon takataskussa…! Tämä simppeli kesäpukeutuminen on niin ihanaa, aika hyvin riittäisi Suomessakin nyt kesäkelejä!

Kuka osaa heittää lomalla riippukeinuun vai riehutko paikasta toiseen ja mattolaiturilta torikahveille?

P.S. Sain toukokuun asuäänestyksen hoidettua, numerot 3 ja 4 jyräsivät siellä enkä ihmettele. Arpaonni suosi mannaa ja paketti laitettu matkaan! Onnea ja kiitos osallistuneille!

Yhdessä.

No mikä oli parasta lomalla, kysyi mies viimeisenä päivänämme. Mielessä vilahteli vastaukset auringosta kahdenkeskisiin hetkiin parvekkeella, uimisesta aamuseiskan hiljaisiin lenkkihetkiin. Mutta tiesin silti heti, mikä oli parasta. Se, että olimme yhdessä niin paljon. Tytöt ottivat kaiken irti isästään. Kun päivistä putoaa ruoanlaitto, pyykkäys ja muut velvoitteet, on vain aikaa olla yhdessä. Molempien lasten kanssa, miehen kanssa, nelistään, kaikkia eri komboja ehdittiin toteuttaa. Sitä ehtii tutustuakin lapsiinsa täysin eri tavalla, kuin arjen pyörityksessä ja pitää rauhassa sylissä, kävellä käsi kädessä ja vain leikkiä ja puuhata. Tytöt ovat kaivanneet isäänsä talvella hirveästi ja minä vuodatin salaa onnenkyyneleitä aurinkolasien takana, kun katselin heidän puuhiaan. Montako kertaa kiitin mielessä perheestä ja lomasta.

Isi on päästetty takaisin töihin ja laukut odottavat purkajaansa, joten ei kai se auta kuin ryhtyä hommiin. Kiitos, kun elitte reissua mukanamme Instan kautta ja ihanaa tiistaita kaikille! Onko siellä loma edessä pian?