Jumi tuli – hiihtoloman tunnelmia

Siis kamalaa. Mitä harvemmin sitä avaa bloginsa, sitä useammin sitä avaa Instagrammin ja höpisee sinne. On tullut taas monta päivää blogitaukoa, jonka aikana on tullut muun muassa keräiltyä aiheita luonnoksiin ja kirjoitan ehdottomasti mahdollisimman monta niistä pian valmiiksi! Mutta onpa ollut kivaa lukea kuulumisianne arvontavastauksistanne, onneksi niin moni on ollut suht positiivinen! Itse katsoin juuri kaksi jaksoa Yle Areenan sarjasta Rankka Vuosi ja voin lämmöllä suositella, vaikka ei sitä itkemättä tai ahdistumatta voi katsoa. Hyvin silti avattu pandemiaa eri tahojen näkökulmasta. Onko kukaan katsonut?

Hiihtoloma Keski-Suomessa: Himos ja Laajis

Viime viikolla meillä meni viisi yötä mummilassa ja lomaa ei pitänyt olla ollenkaan meillä vanhemmilla, mutta itselläni siirtyi yksi isompi duuni, joten viime viikko olikin aika väljä. Mies istui etätöissä arkipäivät, mutta jäihän siihen illat sekä viikonloppu. Tuli ihan lomafiilis, kun äitini vielä huolehti monesti ruokahuollosta ja kun olet poissa kotoa, ei huuda koko ajan päälle joku siivottava lastenhuone tai pyykkäystä odottava likaisten vaatteiden kasa. Äidilleni siis iso kiitos, me teimme sitten (tai mies pääasiassa) lauantaina läjän pizzoja, joista äiti sanoi ettei mene enää pizzeriaan. Vähän kiitosta toiseenkin suuntaan!

Mennessämme tiistai-iltana pysähdyimme jälleen Pohjois-Himoksen puolelle laskemaan muutamaksi tunniksi ja voin lämmöllä sitä suositella. Nelivuotiaalle on aika raskasta matkata pelkästään ankkurissa tai sompahississä monta tuntia, joten pohjoisen tuolihissi säästää hyvin hänen jalkojaan. Se on auki vain kello 17 asti, mutta sitten on jatkettu muilla hisseillä. Himokseen saa arkena ennakkoon ostettua iltalipun hintaan 28,5 euroa, ilta on klo 15.30-19.30. Kolmen tunnin lippu viikonloppuna on kympin kalliimpi, eli neljä tuntia saa suht edullisesti. Ja hyvin väljää on ollut! Lämmin suositus! Himoksessa pienet saavat myös tunniksi kokeilla varusteita ilmaiseksi ja pohjoisen puolella on suht pitkäkin ilmainen hiihtokoulurinne, eli siellä voi hyvin ilmaiseksi aloitella lajia perheen pienimpien kanssa!

Yhtenä päivänä lapset pääsivät mäkeen valoisaan aikaan Laajavuoreen ja miehen kanssa illalla kaksin vielä laskemaan. Oli ihan huippua, miksi lapsena pidin Laajavuorea niin tylsänä, hyvin sieltäkin löytyy laskettavaa. Tai nykyään pitäisi kai sanoa Laajis, lapsuuden Kansanrinnekin on nyt nimeltään.. ETURI! Ei taipunut meidän suuhumme. Nelivuotias laski kaikki rinteet läpi ja lastenmäkiin ei enää menty, eli nyt on helpompi laskea perheenäkin eikä aina niin, että pitää jakautua puoliksi. Tytöt ottivat hiihtolomalla haltuun myös ankkurihissin, eli menevät siinä kaksin yllättävänkin sujuvasti.

Parkouria ja lumilinnaa

Jyväskylän lumitilanne oli viime viikolla aika eri kuin Tampereen (tosin tilanne muuttui tänään, en meinannut saada ulko-ovea auki kun lunta niin paljon!). Isänsä kaivoi lapsille lumilinnoja ja vitsi että jaksoivat puuhata siellä. Se vaatii vaan aina jonkun aikuisen hollille, kaksin en heitä uskalla linnoihin jättää mönkimään, ettei käy romahdus ja vahinko.

Kolmen sukupolven voimin kävimme myös tutkimassa parkouria, jota löytyy Jyväskylän yliopiston ympäristöstä. Kun varaa ajan, saa ilmaiseksi puhelimeen kartan ja suorituspaikat, joissa avautuu videoita ja mysteerikysymyksiä. Kiva idea ja tytöt suorittivat innoissaan rasteja, ainoa miinus oli vaakatasoon satanut lumi ja tuuli, kun videoita pakko katsoa paljain käsin luurista. Mutta suosittelen testaamaan, ainakin vielä ensi viikonloppuna pääsee!

Hiihtoa ilman maratonia

Lähdin yhtenä päivänä hiihtämään yksin ja mennä sivakoin 16 kilometriä siltä istumalta, kun niin innostuin. Tällä viikolla piti olla Jyväskylän hiihtomarathon, johon olin alkuvuoden harjoitellut, mutta sehän peruttiin. Tuntui silti, että tekniikka on kehittynyt ja oli kivaa mennä, perjantaina hiihtelimme vielä miehen kanssa talven ekan (ja vikan?) yhteishiihtolenkin. Intoa olisi nyt hiihtää, harmittaa kovasti ihan jo hiihtoseurankin puolesta että kävi näin. Tai heidän puolestaan, jotka ovat treenanneet vähän enemmän tosissaan kuin minä.

Näillä eväin siis mentiin lasten hiihtoloma! Miten teillä ovat menneet talviviikot? Vielä pääsee ladulle ja rinteeseen, tänään on tullut hurjasti lunta! Vai odotatko jo kevättä?

P.S. Pahoitteluni kännykkäkuvista, kun rinteessä ja ladulla ei kameraa mukana. Ja roikotuskuvan otti kuopus ja hän ei jaksa käsitellä järkkäriä vielä. Mutta huomenna taas kamerakuvat!

Joulun 2020 yllärit, tunnelmat ja ihanimmat jutut!

Äiti, ihan hirveän haikea olo. Kaikki oli niin kivaa. Miksi se meni niin äkkiä?” kyseli esikoiseni eilen nukkumaan mennessään. Näinhän se on. Joulua odotetaan ihan hirveästi ja pitkään ja hetkessä se on ohitse.

Minä mietiskelin myös iskevää haikeutta kotona, mutta samalla myös sitä, että oikeastaan on ihanaa päästä omaan sänkyyn ja saada tavarat paikalleen sekä kaappiin. On se aikamoista hössötystä koko ajan, kun ihmisiä on useampi. Serkuksia on vain kolme, mutta kyllä hekin saivat kaikenmaailman uimahyppyleikkejä aikaiseksi mummilan sohvalta ja ääni nousi jatkuvasti porukassa niin, että he jotka halusivat katsoa leffaa, katsoivat sitä luurit päässä.

Jouluna 2020 olin päättänyt ottaa enemmän kuvia ihmisistä kuin aiemmin, sillä monesti tulee otettua ns. blogiin sopivia kuvia. No sain aattoiltana sentään porukan yhden pöydän ääreen niin, että koko porukasta on kuva.

Joulun parhaat ruoat

Edelleen ne juustot ovat minun juttuni. Suklaata ei tehnyt edes mieli. Kalaa ja juustoja meni ja paljon. Riisipuuro oli ihanaa. Samoin ihastuin kovasti kokeilemaamme lehtikaali-päärynä-vuohejuustosalaattiin, lämmin suositus! Tämä ei ole edes mikään jouluruoka, mutta kaipasin vähän jotain kevyempää joulupöytään ja suorastaan ahmin tätä salaattia, rosollia sekä sienisalaattia.

Joulun ihanimmat ulkoilut

Niinhän se oli, että Jyväskylän keli ei pettänyt taaskaan. Lunta oli, joskin niin vähän, että mäkeä laskiessa karahti välillä pylly käpyyn, eikä luonnonlumille ollut vielä vedetty hiihtolatuja. Olin jo miettinyt miten erilaista on istua paljussa katsellen vihreää ruohoa, mutta ei tarvinnut. Lunta kyllä riitti valkaisemaan maiseman. Niin kaunista! Laskimme mäkeä, lapset tekivät ison lumiukon enonsa kanssa ja olimme lumisotaa. Tapaninpäivänä kuopus pääsi Laajikseen lautailukouluun, jota oli toivonut ja me laskimme muut kolme myös. Eilen kun ajoimme kotiin, pysähdyimme kolmeksi tunniksi Himokseen. Aivan ihanaa oli olla mäessä. Mietin siellä illan pimetessä, että yhdet rakkaimmat lapsuusmuistoni liittyvät viikkoihin Iso-Syötteellä. Kun hissit jo sulkivat ja vielä kerran halusit laskea. Lähtisin mäkeen kyllä joka päivä, jos se olisi mahdollista.

Joulun paras leffa, telkkariohjelma sekä kirjat

Meilläkin katsottiin Disneyn Soul kuten monen muunkin perheessä, mutta vähän meni ohi tai aika paljonkin. Samalla grillattiin Nakki-Hannun makkaroita (joo, joulupäivänä, kaverin perustama firma!) ja juteltiin, joten tuo pitäisi nähdä uudelleen. Sen sijaan Laulu Rakkaudelle osui suoraan sydämeen ja oli ehkä joulun ihanin ohjelma! Katsomatta jäi Lumiukko, Samu Sirkan joulu ja muut perinteiset. Olin tästä vähän hädissäni. Olin lenkillä Lumiukon aikaan, enkä tajunnut pyytää nauhoittamaan. Kirjoja oli mukana läjä, mutta onnistuin vain äänikirjana kuuntelemaan (elämäni eka fiktiivinen äänikirja!) Suljettujen ovien takana, joka oli hirveän huono mielestäni.

Joulun suloisimmat

Olivat kyllä tällä kertaa kolme serkusta. He eivät ole viettäneet kunnolla aikaa koko vuonna, eivätkä ikinä viittä päivää yhdessä. Heidän halejaan ja leikkejään oli aivan ihanaa seurata. Priceless.

Joulun yllätyslahjat

Mies vietti joka ilta noin 1,5 viikon ajan meidän sekä naapurin autotallissa (!!) ennen joulua. Meinasi jo tuskastua, että aika loppuu kesken, mutta sai maalia vaille valmiiksi lahjani. Ihmettelin suuresti mitä on mahtanut tehdä ja aatona se selvisi. Paketissa oli latauslaatikko, jossa on 6 erilaista päätä, kun niitä tarvitsevat mm. langattomat luurini, puhelin ja juoksukello. Oli ilmeisen tuskastunut jatkuvaan piuhojeni etsimiseen. Lisäksi kannessa on langaton lataus. Enpä olisi osannut odottaa mitä paketista paljastuu! Niin paljon aiheutti kyselyä IG:ssa, että mies lupasi tehdä näitä maksua vastaan seuraajillekin!

Vanhemmiltani saimme jo etukäteen lahjaksi kodinkoneet, joten en odottanut kuin miehen lahjaa, mutta veljeni sekä kälyt olivat ostaneet lahjakortin meille Hellaan ja Huoneeseen. Can’t wait milloin päästään sinne, aika kivaa!

Tytöt saivat Frozen-nuket, joista Elsa jäi mummilaan, kuopus sai nimikoidun unikaverin, esikoinen toivomansa poika-LOLin ja lisäksi saivat monta puuha/tarrakirjaa. Mummoni oli kutonut hirveän läjän villasukkia, vaikka meinasi ettei enää jaksaisi.

Kuopus sai kummeiltaan Inkan aarteen lahjaksi ja sitä pelattiin ehkä 30 kertaa. Uudestaan ja uudestaan. Oli lasten suosikki!

Joulun 2020 poikkeusratkaisut

Pukki oli tilattu autokatokseen, johon lämmitettiin glögiä ja käly teki saaristolaisleivästä pieniä herkkupaloja. Pukki oli aivan yhtä mahtava kuin viimekin vuonna ja lauloimme hänelle autokatoksessa. Raahasin ulos myös rengasvaloni, jotta sain pimeydessä kuvia. Isomummo tuli maski päässä autokatokseen katselemaan joulutunnelmaa ja kävi äitini kanssa kaksin hautuumaalla. Pitkästä aikaa meillä muilla jäi hautuumaa väliin. Kun lahjat oli jaettu, 4-vuotiaamme nosti vakavan näköisenä kätensä ylös, viittasi ja kysyi tomerasti ”monessako kodissa sä olet jo käynyt?”. Pukki kertoi lopettaneensa laskemiseen kolmannen triljoonan kohdalla ja tämä kelpasi. Nutun alla on muuten näyttelijänainen, aivan ykkönen!

Lapset kantoivat innoissaan paketteja pihalla ja kun pukki oli lähtenyt, mokasimme. Samaan aikaan kun piti hyvästellä isomummo ja olisin halunnut jutella hänelle hetken, olivat lapset paketteineen rynnänneet sisään ja repineet puolet auki keskenään. Jäi siis näkemättä se riemu ja se harmitti eniten. Ihan loppuun asti ei suunniteltu autokatoskeikkaa!

Niin se hurahti, joulu 2020. Nyt olemme takaisin Tampereella, ainakin kolme asiaa jäi Jyväskylään joten ajatuksissa on, voisimmeko palata uutena vuotena. Pitäisi rohkaistua kysymään äidiltä, jaksaako uudelleen.

Vähän kauhuissani ajattelin miten selviämme näistä päivistä, kun teemme miehen kanssa töitä ja lapset ovat lomalla, mutta hyvin on sujunut. Näitä päiviä varten ystävät soittavat naapurista ja pyytävät pulkkamäkeen ja pakkasessa on jotain syksyn makaronilaatikoita. Aivan hyvä. Selvitään. Kaikki oli hetken aikaa niin ihanan tavallista jouluna oudon vuoden jälkeen.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, kiitos joulu 2020. En aio luopua kuusesta vielä hetkeen, täytyyhän sen pari kuukautta olla!

Miten oma joulusi sujui?

P.S. Vikan joulukalenteriluukun arvonta keräsi yhteensä 705 arpaa! Arpaonni potkaisi Saria blogin puolella. Onnea!

Talviloman parhaat Jyvässeudulla (lapsella tai ilman, lumella tai ilman!)

*kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa

Loma tulossa eikä mitään tekemistä? Viikonloppu, että haluaisit ottaa irtioton johonkin, ei liian kauas, ehkä lähimatkailua suosien? Minulla on ilo jakaa teille nyt iiiiso läjä suosituksia Jyvässeudulta kiitos viime viikonlopun. Suurin osa paikoista on sellaisia, että toimivat myös vaikka pariskuntana ilman lapsia ja ihan kaikki kohteet ovat lapsiperheen unelmakohteita, varsinkin jos on touhunpesiä perheessä! Lisäksi näitä on siitä kivaa jakaa, että toimivat jos on kaunis luminen talvipäivä, mutta jos taivaalta roikaa vettä ei hätää – monta vinkkiä niillekin päiville löytyy!

Meillä oli odotettu viime viikonlopun reissua todella hartaasti. Esikoinen odotti ehkä eniten aikaa kaksin äidin kanssa, mutta myös suosikkilajejaan laskettelua ja uimista. Hän hoki koko viikon voi kun olisi perjantai ja minä mielessäni hiljaa ”anna hänen säilyä terveenä”. Ja matkaan päästiin! Tervetuloa reissutunnelmiin mukaan, napatkaan teidän lomaan sopivia vinkkejä!

BEACH JUMP & PARK

Perjantai aloitettiin Beach & Jump Parkista, josta löytyy trampoliineja, hiekkakenttä jossa voi pelata vaikka lentopalloa ja pienimuotoinen kuntosali, jossa voi vanhempi treenata lasten pomppiessa. Kiva idea! Jo ensimmäisessä kohteessa lapseni totesi, että ihanaa kun reissusta saa uusia kavereita ja alkoi mennä ja touhuta Yli pyykkivuorten Hannan tyttären kanssa. Suloiset tytöt! Trampoliiniparkki on Seppälänkankaalla, noin 7 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta.

PEURUNKA

Kun on tarpeeksi saatu hiekkaa varpaisiin on aika siirtyä uimaan. Siirryimme siis Peurunkaan Laukaaseen, jossa meitä odotti illallinen sekä tietenkin kylpyläpuoli. Peurungasta olen useasti teille kertonutkin, se on oikea pieni aktiviteettiparatiisi mistä löytyy lenkkimaastot, hiihtoladut, fatbiket, jumpat ja kuntosalit, mutta toisaalta myös hemmottelupaikka, josta löytyy kauneushoitola, infrapunasauna ja porealtaita. Yllättäen lapseni ei suostunut juoksemaan Suomen pisintä vesiliukumäkeä ylös ja alas, vaan siirtyi kavereiden kanssa leikkimään kun äitinsä yritti rikkoa ennätystään. Kisasin itseäni vastaan, eikä muuten ollut eka kerta kun teen näin Peurungassa! Wibit-rata on myös hitti, siinä on kivaa niin äidin kuin lapsen kiipeillä. Siirryimme kylpytakeissa huoneeseen, jossa lakkasimme varpaankynnet turkooseiksi ja söimme parit matkaan ostetut karkit. Lapsi vaikutti ihan superonnelliselta (ja väsyneeltä, käväisin vessassa ja vastassa oli nukkuva tyttö <3).

Peurungassa oli ihan hurjan hiljaista ja ihanaa nukkua ja tein jotkut omat nukkumisennätykset tuona yönä. Siltä pohjalta olikin hyvä ponnistaa seuraavaan aktiviteettiin kohti Laajavuorta! Laajavuori eli Laajis on ihan huikea paikka monesta syystä – siellä on hyvät rinteet niin pienille kuin isoille, hyvä vuokraamo ja sijainti on mieletön, vain nelisen kilometriä keskustasta. Paikallisella Linkillä pääsee suoraan eteen hetkessä! Hiihtoladut lähtevät suoraan rinteen alta, jos osa poppoosta haluaa mäkeen ja toiset ladulle.

LAAJIS

Olen laskenut Laajiksessa monet kerrat ysärillä, mutta noista ajoista keskus on kehittynyt hurjasti. Kahvilassa on todella kiva lasten leikkipaikka, kesällä Laajiksessa toimii seikkailupuisto ja lapsille on niin naru- kuin mattohissi. Muistan kuinka kaiuttimista soi isollaan Neon 2-bändin Kemiaa, kun olimme koulun kanssa rinteessä ja hymyilytti, kun nyt radiosta soi isollaan No Doubtin iso 1990-luvun hitti Don’t Speak, kun laskin alas. Ihanat muistot tulvahtivat mieleeni!

Laajikseen saapuivat meidän kanssamme laskemaan myös mies ja kuopus ja olimme erinäisillä kokoonpanoilla rinteessä. Anoppi otti kuopuksen hoiteisiinsa kahvilan leikkipaikalla kun hän väsyi ja pääsimme kolmistaankin mäkeen. Rinteet olivat niin upeassa kunnossa, ettei parempaa olisi voinut toivoa. Oli todella ihanaa olla pitkästä aikaa laskemassa ja älyttömän hyvä idea olla siellä sillä hetkellä, kun rinteet aukeavat. Ei jonoja ja koskematonta lunta piisasi! Lapset saivat Laajis-pipot muistoksi ja muuta pipoa esikoinen ei ole tällä viikolla eskarissa pitänyt!

AALTO ALVARI

Posket punaisina ulkoilusta ja suupielet ruskeina kaakaosta siirryimme Aalto Alvariin, joka sijaitsee noin kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Vuonna 1955 avattu Aalto Alvari oli yksi Suomen ensimmäisistä uimahalleista. 1991 sinne avattiin kylpyläpuoli ja täytyy sanoa, että kokonaisuus on huikea. On aaltoallas, vesiliukumäki, uimaratoja, koskiallas, poreita ja hyppypaikkoja. Vastikään rempatut pesutilat ansaitsevat hatun noston siisteydestään – jopa sunnuntaina siistijä kävi paikalla jatkuvasti! Kun lapsena pääsin koulun kanssa aina uimaan tähän kaupungin uimahalliin, luulin, että kaupungin uimahallit ovat näin upeita aina. Hämmästyin kun tajusin Tampereella, että kaupungin halleissahan on monesti vain ne perusaltaat. Aalto Alvari on lapsenkin mielestä huippupaikka, olemme siellä välillä mummilan reissuilla käyneet.

ALEXANDRA + FRANS & SANDRA

Laskettelu ja uinti uuvuttivat ja mietin, jaksaako lapsi illallista. Siirryimme keskustaan hotelli Alexandraan, jossa meitä odotti hotellin tervehdys, smoothieta ja karkkeja. Ja hotellissa näkyi Disney junior-kanava! Uutta virtaa tuli hetkessä, kun sai pötkötellä ja juoda smoothien. Lapsi huudahti ovelta, että äiti täällä on vain yksi sänky ja luulin, että se on huono juttu. ”Lohduttelin”, että ei hätää, kyllä me siinä pärjäämme ja hän totesi, että ei kun se on IHANAA! Voi pientä!

Illallisen söimme alakerran Frans&Sandrassa, jossa oli jälleen ihan mielettömän ihana palvelu ja herkullinen ruoka. Lapsi tykkäsi erityisesti lastenlistan alkuruoasta friteeratuista kukkakaaleista ja kaikki kehuivat annoksiaan. Allergiat otettiin upeasti huomioon ja illallinen oli todella onnistunut.

Ajattelin, ettei lapsi jaksaisi enää mitään, mutta niin me vetäisimme kylpytakit niskaan ja menimme vielä Alexandran saunaan. Siellä ei ollut ketään ja tiesin sen olevan todella ihana, joten halusin näyttää paikan lapselle. Saunassa on todella hyvät löylyt, siellä on Lumenen hoitotuotteita ja lainauikkareita. Saunan ulkopuolella on poreammeet, hedelmiä ja vettä. Ihan luksuspaikka hotellin saunaksi, käy ehdottomasti jos yövyt siellä!

Tarviiko sanoa, että kaaduimme sänkyyn päivän jälkeen ja nukuimme jälleen todella sikeästi? Alexandran aamiainen on kaupungin parhaita – millaista oli aloittaa sunnuntai vihersmoothiella, haudutetulla teellä, mielettömän hyvällä puurolla ja lähituottajien leivillä? Lapset halusivat olla yhdessä lasten pöydässä, joten nautin aamiaiseni rauhassa lehtiä lukien. Ihan mahtava sunnuntain startti!

HUTUNKI

Startin jälkeen suuntasimme kohti Vaajakoskea ja Hutunkia, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä keskustasta. Aivan käsittämätöntä, etten ole ikinä siellä käynyt. Vannoin innostuneena, että tulen isovanhempien ja lasten kanssa ainakin keilaamaan, miten kivaa! Hutungissa voi keilata, pelata salibandya, sulkapalloa, kiipeillä, pelata hohtominigolfia ja jumppiakin näytti olevan. Kiipeilyseinä nousi aina 15 metriin asti ja sai minun polveni lyömään loukkua, kun katsoinkin ylöspäin. Wau! En ole koskaan tajunnut, että Hutunki on niin korkea. Keilakenkiä löytyi jopa koossa 26, joten ehdottomasti haluaisin perheen kanssa keilailemaan. Keilarata tunniksi, mihin nelihenkinen perhe hyvin mahtuu maksaa 22 euroa. Ei paha!

HÄKÄRINTEET

Keilailu jäi vähän kesken, kun aika oli jo jatkaa matkaa Hankasalmelle ja Häkärinteille, noin 50 kilometrin päähän Jyväskylästä. Olen käynyt siellä kerran 1990-luvulla, enkä muistanut paikasta enää paljoa. Siellä olikin alkamassa Dumle-laskukisa, jossa tarkoitus oli laskea kaksi kierrosta mahdollisimman samaan aikaan ja kaikki lapset innostuivat osallistumaan! Hissejä löytyi sompahissistä naruhissiin ja ankkureihin. Ja ruoka! Se yllätti! Häkärinteillä on lähi- ja luomuruokaa buffassa tarjolla ja se oli todella hyvää. Paikan omistaja Jukka kertoi, että heillä on paljon erilaisia tempauksia keskusessa – lauantaina oli ollut hiihtokoulu kympillä, sunnuntaina sitten Dumle-kisa. Hän näytti luotsaavan Häkärinteitä täydestä sydämestä!

Dumle-tikkari suussa sanoimme heipat rinteille ja iloisena lapseni kyseli ”mihin sitten mennään?”. Jouduin kertomaan reissun olevan ohi ja hän oli todella pettynyt, intoa olisi vielä piisannut. Kun olen yrittänyt kysellä mikä oli kivointa, ei yhtä suosikkia ole noussut. Kaikki oli kuulemma ihan mielettömän kivaa. No niin oli minustakin!

Ja tiedättekö mitä? Tämä viikko on ollut jotenkin erilainen. Lapsi on lähestynyt minua ihan eri tavalla. Jutellut jotenkin eri tavalla. Pitänyt enemmän kädestä. Tuo viikonloppu kaksin lähensi meitä niin paljon ja avasi silmiäni, että täytyy ottaa jollain tapaa tavaksi. Sillä oli niin valtavan suuri merkitys, kun isompi on jäänyt uhmailujen keskellä vähän paitsioon, etten etukäteen osannut arvata. Ehkä paras blogireissu minkä olen ikinä tehnyt. Korvaamaton. Se hetki kun kaikki oli ohitse ja lapselta pääsi itku.

Toivottavasti saitte inspiraatiota Jyväskylän seudulle matkaamiseen ja ideoita mitä kaikkea siellä voi puuhata! Onko suunnitelmissa talvilomaa Keski-Suomessa?

Kiitos seurasta bloggaakollegat ja minityypit! Reissulla oli mukana Yli pyykkivuorten, Ready Steady Flow, Valkoisen vuoren rinteillä sekä Outdoor family-bloggaajat lapsineen. Täältä voit lukea toisen jo ilmestyneen jutun reissustamme, jonka Johanna ehti kirjoittamaan!