Matkakohteena Nokia – Knuutila, Eden, veistospuisto ja muut aarteet!

Kaupallinen yhteistyö Visit Tampere sekä Visit Nokia

Olipa ihan älyttömän kiva kesälomareissu!” Näin hihkuivat lapseni eilen, kun saavuimme kotiin vietettyämme viikonlopun niinkin kaukana kuin Nokialla. Kotimaan matkailu on tänäkin kesänä ykkösjuttu ja joskus ei todellakaan tarvitse lähteä niin sanotusti merta edemmäs kalaan – kauniita paikkoja löytyy ihan kivenheiton päässä Tampereelta. Olimme kaikki sitä mieltä, että tuntui kuin olisimme olleet kaukanakin ja pitkäänkin, mutta ilman tuskaisen pitkiä ajomatkoja. Nokialle ajaa parissakymmenessä minuutissa ja pääsehän sinne myös bussilla ja junalla, eli paikka on helposti saavutettavissa. Mutta mitä kaikkea ehdimmekään Nokialla tehdä? Mitkä ovat kesäisen Nokian matkailuaarteita?

Kennonnokan uimaranta ja sup-lautailu

Koko viikonlopun meitä helli aivan upea sää ja aloitimme tutustumisen Nokiaan keliä ajatellen täydellisestä paikasta, Kennonnokan uimarannalta, jonka vierestä löytyy myös kesäteatteri. Hämmästyin mitä kaikkea rannalla olikaan, sieltä löytyi niin kuntoilulaitteet, leikkipaikka kuin sup-laudatkin. Suppailu on ihanaa kesäpuuhaa, mutten ole itse testannut sitä kuin pari kertaa. Innostuin kyllä niin, että tänä kesänä täytyy mennä useamminkin! Pelastusliivejä on saatavilla ja sup-lautojen vuokra maksaa 5 euroa/30 minuuttia ja 10 euroa/ tunti.

Otimme kaksi lautaa ja lapset matkustivat kyydissämme, kuopus liplatteli varpaitaan reunalta vedessä ja kesäfiilis oli katossa! Onnistuin muuten kauhomaan laudalla perä edellä ja ihmettelin kun pyörii niin, eli kannattaa ehkä pyytää pientä opastusta, jos laji on yhtä uusi kuin itselleni oli. Mutta hyvin me päästiin niinkin, pitää olla vähän haastetta elämässä vai mitä! Nauratti kyllä pitkään jälkikäteen. Koulunsa päättänyt ekaluokkalainen halusi vielä heittää talviturkin ja rynnisti suppailun päälle uimaan. Mikä aloitus viikonlopulle ja todella kiva ranta! Parkkipaikan vieressä on myös Minetin jätskikiska sekä autogrilli, eli eväätkin hoituvat!

Lounasta Nokian ytimessä – Pancho Villa Pirkkalaistorilla

Uimaranta on hyvin lähellä Nokian keskustaa, joten siirtymä ei vienyt kauaa ja suppailun jälkeen suuntasimme kohti lounaspaikkaa. Pancho Villa löytyy aivan Nokian ytimestä Pirkkalaistorilla ja sen edessä on hyvin parkkipaikkoja. On muuten aivan ihanaa, kun lähtee vähän pienempään kaupunkiin – ihan keskustan ytimessäkin pärjää parkkikiekolla, eikä tarvitse maksaa suuria summia parkkeeraamisesta!

Pancho Villa on meksikolaishenkinen ketju, joka löytyy jo useammasta kaupungista, mutta jokaisella paikalla on erikoisuutensa. Nokian Panchosta saa BC Nokia burgeria ja muutenkin paikan hampurilaislista on aika mieletön – miltä kuulostaa esimerkiksi jakkihedelmä hampparissa? Alkoi harmittaa, etten testannut sitä!

Koska oli koulujen päätöspäivä, oli paikassa hulinaa, mutta palvelu pysyi todella ystävällisenä ja kiireestä kerrottiin etukäteen, iso kiitos siitä tarjoilijoille. Kun annokset saapuivat, hämmästelimme niiden kokoa. Valtavia! Tytöt valitsivat perinteisesti juustohampparit, itse otin halloumisalaatin joka oli aivan mieletön ja mies söi puolestaan burriton. Hyvää oli kaikilla!

Upea kirjasto- ja kulttuuritalo Virta

Kun itse työskentelin Nokialla 9 vuotta sitten, oli jo puhetta uudesta kirjastosta ja sen paikasta. Lopulta se rakennettiin edellisen tilalle, aivan Nokian keskustaan ja kävelimme Panchosta pienen matkan tutustumaan uuteen kirjasto- ja kulttuuritaloon. Viime kesänä avautunut kirjasto oli aivan mieletön, mehän sekosimme siellä kaikki! Tiedätte moni varmasti rakkauteni kirjastoihin ja Nokian uutuus nimeltään Virta oli huikea! Kahdessa kerroksessa oli valtavasti tilaa, sieltä löytyy muun muassa Nokian historiasta kertova näyttely, paljon on työskentely- ja lukutilaa ja lasiseinät takaavat valon määrän sekä kivat maisemat. Nähtävillä on myös Aamulehden entisen kuvaajan Raine Lehtorannan valokuvanäyttely.

Lasten osastolla oli niin paljon kirjoja paikalla verrattuna omaan kotikirjastoon, että meidän oli pakko alkaa lainailemaan. Kirjoja saa lainata ja palauttaa Tampereelle veloituksetta, mutta alakerrassa tytöt näkivät jotain, mitä ovat pyytäneet pitkään. Skuutit! Lainattavana oli skuutteja, kypäriä, pyöräkärry, golfsetti, kahvakuulia, polvisuojia ja vaikka mitä! Skuutit täytyy palauttaa Nokialle, mutta emme voineet vastustaa kiusausta ja lainaan lähti kaksi skuuttia sekä polvisuojat ja pino lastenkirjoja. Täällä kannattaa piipahtaa ihan näyttelyitäkin katsomassa, yllätyin todella kuinka suuri ja hieno kirjasto nokialaisilla on. Taisin jopa sanoa muuttavani Nokialle kirjaston vuoksi, hih!

Upea Siuro luontokohteineen – Ossi Somman veistospuisto

Matkamme jatkui kohti Siuroa, joka on todella kaunis ja omaleimanen kylä. Moni saattaakin tietää Siuronkosken Koski-Baareineen. Olemme ajelleet prätkillä Siurossa useamman kerran maisemien vuoksi aikoinaan, nyt teimme ensi visiitin lasten kanssa. Kannattaa vain ajella ja katsella maisemia Siurossa ja pysähtyä esimerkiksi Siuronkoskelle ihastelemaan.

Pysähdyimme Ossi Somman veistospuistoon, jonne on vapaa pääsy joka päivä kello 10-20. Paikka oli ensi näkemältä hämmentävä. Erilaiset tuolit, autot ja kummituksen näköiset hahmot olivat aseteltu pitkin puistoa ja nimetty aika kantaaottavasti. Oli Via Dolorosa, Hauta valtameressä ja Puolueettomat helvetin portilla. Teokset ottivat kantaa niin sotateemoihin kuin ihmisen ahneuteen ja tavaran osteluun. Viime vuonna menehtynyt taitelija on muun muassa istuttanut puun auton sisälle 1970-luvulla nähdäkseen, kumpi voittaa, luonto vai tavara. Lapsista paikka oli yhtä aikaa mielenkiintoinen, mutta hieman pelottava ja samoilla ajatuksilla olin itsekin, jotain pelottavaa puistossa on. Mutta helppo poiketa ja vapaa pääsy, eli kannattaa käydä katsomassa! Ja ehdottomasti kannattaa ottaa mukaansa kartta, jossa teoksista on kerrottu, puisto avautuu aivan eri tavalla taustoja lukiessa.

Upea Knuutilan kartano ja Nokian historia

Pitkään ei veistospuistosta tarvitse ajella, kun päätyy Knuutilan kartanoon. Moni tuntee paikan juhlatilana ja paljon siellä järjestetäänkin häitä ja muita juhlia, mutta myös majoittumaan pääsee. Ihastuimme paikkaan välittömästi. Sen historia ulottuu jopa 1400-luvulle asti ja rakennukset kertovat tarinaa niin seinillä olevien muotokuvien myötä kuin kummitustenkin, joita väitetään alueella liikkuvan.

Me majoituimme Aittahotellissa ja mahduimme hyvin yhteen huoneeseen nelistään. Majoitukseen kuuluu pieni sauna, jota saa lämmittää (tietenkin lämmitimme, sekä illalla että aamulla). Heti ikkunan takana on grillipaikka, jossa laitoimme iltapalaa ja pienen kävelymatkan päässä aukeaa Kulovesi uimarantoineen. Olimme aivan hiljaisuudessa illan, yön ja aamun ja keskellä täydellistä Suomi-idylliä. Lapset pyysivät päästä uudestaan ja kyselivät, voisimmeko hommata oman mökin, niin ihana paikka heistä oli.

Takkahuoneessa keittiön vieressä on telkkari, josta vilkuiltiin Suomen kiekkopeliä. Keittiö puolestaan on suuri ja valtavan hyvin varusteltu. Aamupala toimii itsepalveluperiaatteella ja keittiöstä löytyi kaikkea mitä kuvitella saattaa – munia ja muroja, hilloa ja leipiä, mehua ja puuroa, jogurtteja ja myslejä. Lapset eivät olleet ennen syöneet riisimuroja ja kun seuraksi sai paahtoleipää hillolla, oli aamiainen kuulemma täydellinen. Erittäin suuri suositus tälle yöpymiskokemukselle! En ole koskaan nukkunut sellaisessa hiljaisuudessa!

Knuutilan kartanon historia

Knuutilan kartano oli itse asiassa 1970-luvulla jo romahtamiskunnossa ja sitä harmitteli tilan läpi kalaan mennyt Ossi Somma. Hän otti ja perusti Siuro-seuran, joka on vuodesta 1977 kunnostanut kartanon tiloja. Onneksi paikka on säilytetty!

Sattuipa niin, että sunnuntaina Knuutilassa oli kaksi ilmaista opastuskierrosta, joita vetivät Nokian matkailuoppaat. Saimme aika annoksen lisätietoa tilasta! Sieltä on löydetty jopa rautakauden aikainen kalmisto ja merkkejä asutuksesta on 300-luvulta. Pääsimme vierailemaan keskiaikaisessa holvikellarissa, joka on tehty holvaamalla ja samanmoisia ei ole montaa jäljellä. Kuulimme, kuinka topakka emäntä oli Serafia paikassa ollut ja kuinka vitriinin ilmestyy välillä puoliksi juotu viinilasi, jota siivojaat ihmettelevät. Kummituksia siis on! Onpa kartanoon yksi rouva tapettukin. Lapset kuuntelivat kummitusjuttuja suu auki ja kyllä niistä muuten juteltiinkin loppupäivä! Mahtavaa, että tällainen paikka on ja siitä pidetään näin hyvää huolta. Syksyisin matkaoppaat järjestävät ihan erillisiä kummituskierroksiakin. Kuulemma pakko päästä, sanoi 8-vuotiaamme.

Rentoutumista aalloissa – uusittu Nokian Eden

Viimeisenä etappina palasimme takaisin Nokian keskustan liepeille, josta löytyy Scandic Eden Nokia. Kävimme paikassa useamman kerran lomalla kun olin lapsi, yövyimme, uimme ja retkeen kuului aina käynti Nanson liikkeessä, joka tuolloin löytyi Nokian keskustasta. Kylpylä on uusittu viime vuonna ja saunapuolella on muun muassa uusi hemmottelusauna, jossa keijukaiset leikkivät seinällä. Aika hitti lapsille!

Eden on yksi suosikkikylpylöitäni siksi, että siellä on kaikkea mitä kylpylöistä kaipaa. Isot vesiliukumäet (joista rengasmäki on aivan hitti!), kylmäallas, vastavirta-allas, aaltokone, iso ulkoallas aurinkotuoleineen ja iso lastenallas pikkuväelle leluineen. Ruokaa ja juomaa saa ostettua lastenaltaiden viereen ja Eden on yksiä harvoja kylpylöitä, joissa en ole ikinä palellut. Saunoja on höyrysaunasta infrapunasaunaan, eli kaikkea löytyy ja tilaa on. Kävijämäärää vielä tällä hetkellä rajoitetaan, mutta ainakaan kesäisenä viikonloppuna ei ollut vaikeuksia mahtua sekaan. Läheltä kylpylää löytyy muun muassa frisbeegolfia, leikkipuisto ja minigolfrata, eli kyllä puuhaa riittää kesälomareissua ajatellen!

Ihanan uintihetken päätimme ruokailulla Food Marketissa, joka löytyy Edenin sisääntuloaulan vierestä. Söin itse vegaanihampurilaisen ja hämmästyin sen voimakkaita makuja, kyllä oli onnistunut! Muu perhe valitsi kanakorit ja lisäksi ravintolasta löytyy pizzaa, pastaa ja salaattia. Aurinko paistoi, joten valitsimme syödä ulkona, iso terassi löytyy kylpylän edestä.

Meillä oli aivan huikea retki Nokialle ja kivaa ihan joka kohteessa! Suosittelen lämpimästi poikkeamaan. Tampereeltakin löytyy ihan valtavasti kesätekemistä, täältä voit lukea puolestaan kesäisen Tampereen puuhavinkkejä.

Onko Nokia tai sen kohteet itsellesi tuttuja?

Äitienpäivän suuret tunteet

Hyvää maanantaita ja alkanutta viikkoa! Näin se suuri päivä on taas taputeltu, nimittäin äitienpäivä. Itse asiassa meillä ainakin oli hurjan tavallinen sunnuntai, mutta onhan se aamulla ihanaa, kun saa herätä siihen, että pienet kädet tuovat askartelut näytille. Varsinkin kuopuksella oli vaikeuksia pitää salaisuutta askartelusta ja esikoinen oli istuttanut koulussa kukan jo maaliskuussa! Silloin iski se 10 päivän karanteeni ja oli isälleen tuskaillut, kuka hoitaa heidän kukkiaan nyt! Aina sinnikästä, minä en tiennyt kukasta mitään ja maaliskuusta asti oli pidetty salaisuutta. Kakkosen ope oli niitä kastellut kuulemma karanteeniajan.

Niinpä sain munakasta ja sitruunamuffinsseja (mies polki kauppaan kun minä vielä nukuin, sillä mantelijauho uupui!). Oli kortit ja kukat. Mietin pieniä käsiä, jotka olivat virkanneet koulussa minulle kukkaistustukseen koristeita, eniten violettia, sillä se on äidin lempiväri. Lueskelin pienemmän korttia, jossa luki ”olet ihana, voi kunpa voisit tulla päiväkotiin”. Onhan se nyt aivan älyttömän hellyttävää. En muuten muistanutkaan, ettei edellisessä päikyssä askarreltu äitienpäivä, kunnes luin tämän postaukseni kahden vuoden takaa!

Äitienpäivän tunteet

Minä muistelen aina ennen äitienpäivää lasteni ristiäisiä, sillä molemmat ovat kastettu äitienpäiväviikonloppuna. Noihin päiviin on liittynyt niin valtavasti onnea ja rakkautta sekä läheisiä ihmisiä talon täydeltä, että haikeana mietiskelen niitä äitienpäivän lähestyessä. Mummoilleni hommasin äitienpäivän aamuksi runopuhelut, se oli kivan kuuloinen idea. Täältä voi vielä parin päivän ajan tilata ikäihmiselle maksuttoman runopuhelun, joita vapaaehtoiset soittavat. Olivat tykänneet!

Omalle äidille lähti pieni paketti matkaan ja eilen soittelimme, heillä oli siellä mummon ja nuorimman veljeni kanssa hyvän kuuloiset kokkailut meneillään. Meillä istutettiin eilen kukkia, siivottiin, silitettiin, käytiin yhdessä leikkipuistossa ja… Sitä perinteistä menoa. Lapset olivat onnellisia siitä, että saivat isän kanssa leipoa aamusta.

Äitienpäivä on monelle myös todella vaikea päivä syystä tai toisesta ja sitä ajatellessa ei oikein osannut omaakaan päivää ”hehkuttaa” somessa. Äitienpäivä on kuitenkin oikeastaan joka päivä, toki on aivan ihanaa saada pienten innostuneiden ihmisten askartelut tutkittavaksi. Siihen liittyy kuitenkin jännä lataus, esikoinen sanoi lauantaina, ettei voi mennä sunnuntaina leikkimään kenenkään kanssa tai uimatreeneihin, koska on äitienpäivä. Sanoin hänen olevan ihan höpsö, mehän olemme yhdessä joka päivä, totta kai saa mennä uimaan ja kavereille! Muistan itsekin, että ensimmäinen äitienpäivä, kun en ollutkaan kotona oman äidin luona oli jotenkin todella väärin. Päivään liittyy paljon latausta!

Oma äitiys

Äitiys on kyllä parasta mitä tiedän. Se tuo mukanaan niin valtavan kirjon tunteita, ettei niitä voi ttetetukäteen ymmärtää. Syvää rakkautta, ihan sellaista alkukantaista riipivää rakastamista, jossa toisen hyvinvoinnin eteen on valmis tekemään ihan mitä vain. Samalla huolta, että meneehän kaikki hyvin, ettei satu koululle pyöräillessä mitään, ettei tule kiusatuksi, että pystyy puhumaan kaikesta. Se ylpeys, mitä omien lasten puuhista tuntee on myös todella suuri tunne. He jaksavat hämmästyttää joka päivä. Kasvavat kohisten, oppivat uutta, havainnoivat maailmaa niin monella eri tapaa kuin aikuiset. Huikean ihania ihmisiä. Ja samalla se huono omatunto – kuinka useasti sitä miettikään tekikö nyt oikein, onko läsnä tarpeeksi, miksi minä nyt hermostuin ja niin edespäin. Äitiys on kyllä mieletön kirjo erilaisia tunteita!

Olen itse äitini ainoa tytär ja olen myös mummoilleni ainoa tyttären/pojantytär. Ehkä vähän erikoisasemassa ja hemmoteltu olen ollut aina, mutta nämä kolme naista ovat antaneet minulle hienon mallin, kuinka olla äiti ja itse sovellan osaksi heidän oppejaan ja osaksi luon ihan omaa polkua äitiydessä. On se yhdenlaista oppimista ja säätämistä, erityisesti sitä säätämistä joka päivä! Olen siinä mielessä erittäin onnekas, että minua on kyllä aina ehdoitta rakastettu ja olen saanut kasvaa ja koetella rajoja, itkeä ja kiukutella, halata ja jutella – äiti on ollut aina siinä ja jaksanut. Äidin on saanut aina öisin herättää ja itkeä, vaikka olisin ollut jo teini-ikäinen. Äitiin on voinut aina luottaa, se lienee tärkeintä elämässä. Koskaan hän ei ole pettänyt lupaustaan ja aina ollut tukena. 

Mutta erittäin kiitollinen olin heistä niin eilen kuin joka päivä. Illalla lasten nukkuessa katselimme telkkaria mieheni kanssa ja hän huokasi vieressäni ”on ne kyllä ihania”. Se kiteytti koko viikonlopun tunnelmat.

Halaus jokaiselle, kenelle äitienpäivä oli vaikea ja myöhästyneet onnittelut kaikille äideille! Miten teillä vietettiin eilistä?

Toivepostaus: uima-allas kotipihassa. Miten sitä huolletaan ja lämmitetään?

Moni teistä varmasti muistaa, kun viime toukokuussa saimme pihallemme uima-altaan yhteistyön myötä. Lapsemme rakastavat uimista ja se on yksi rakkaimmista harrastuksista heille, joten altaassa oltiin ja paljon kesän aikana. Itse en edes uinut siinä kamalan usein, mutta lapset olivat todella pitkiä aikoja altaassa ja välillä lämmiteltiin saunan kautta, kun hampaat löivät loukkua. Koska tuo yhteistyö oli vain Instagrammin puolella, ei blogiini jäänyt dataa altaan huollosta ja pystytyksestä. Tästä on tullut niin paljon kyselyitä, että lupasin sitten kirjoittaa aiheesta ihan postauksen. Meidän ykkösjuttu lomilla on päästä uimaan, joten allas korvasi aika paljon siitä harmista, minkä peruttu Kyproksen loma aiheutti viime toukokuussa. Viime kesä oli altaiden sesonkia kun ihmiset jäivät kotiin ja uskon, että sama trendi jatkuu vielä tänä kesänä. Tässä siis meidän vinkkimme!

Mistä ostaa uima-allas pihalle? Millaisen pohjatyön se vaatii?

Meidän altaamme on Bestwayn allas ja tuli Tokmannilta. Kyseessä on tämä allas, joka on nyt ainakin sieltä tilapäisesti loppu, mutta varmasti kyseisiä altaita löytyy muualtakin tai on tulossa lisää Tokmannille. Settiin kuuluu verkkovirralla toimiva suodatinpumppu (suodatinpatruuna 58094 (II) on hankittava erikseen) sekä tikkaat, suojapeite sekä ChemConnect™-annostelija puhdistuskemikaaleille.

Suurin työ pystytyksessä oli tehdä pohjat altaalle. Meidän pihamme ei ainakaan ole lähelläkään tasaista, joten mies kaivoi pitkään tukia maahan altaalle, jotka vatupassin kanssa tsekkasi suoriksi. Tärkeintä on saada kehikko suoraan ja altaan jokaisen jalan alle on kaivettu pihaamme alusta. Jos pohjatöitä ei tee kunnolla ja allas jää vinoon, voi tapahtua kauheita. Kurkkaa esimerkiksi tämä video. Siinä tosin suurin ongelma ilmeisesti rajusti säilöautosta täytetty allas, eli puutarhaletku on hyvä ja allasta pystyy suoristelemaan täytön aikana. Tuet ovat talven myötä vähän uponneet ja halkeilleet, eli tarkoitus on vaihtaa niihin tänä keväänä betonilaatat puun tilalle.

Miten pitää uima-allas puhtaana?

Tämä on ehkä se tylsin osuus, kyllähän se vaatii työtä. Ihmisistä irtoaa kaiken maailman likaa altaaseen ja puista lentää lehtiä. Kärpäsetkin ovat yllättävän innoikkaita uimareita! Allas oli meillä täytettynä kolme kuukautta, eli kyllä siihen tulee roskaa ja möhnää tuona aikana. Altaan mukana tullut paperisuodatin ei mielestämme riittänyt putsaamaan allasta ja oli aika tehoton. Vesi meni sameaksi kuukaudessa. Ostimme tilalle hiekkasuodattimen, meillä on tämä Bilteman versio. Putsausteho on aivan eri ja vesi kirkastui hetkessä! Siellä on hiekan sijaan näitä puhdistuspalloja, joita täytyy sitten putsata ja pestä joitakin kertoja.

Bauhausista ostimme puolestaan puhdistustabletteja sekä aloituspaketin kemikaaleja, jotka myös pitivät vettä puhtaampana. Mukana tulee PH-liuskoja, joilla tutkia veden tilaa ja arvioida, tarvitseeko sinne lisää puhdistusaineita.

Lisäksi pidimme tarkkaan huolta siitä, että ennen uimista käytiin hyvin pesulla. Sovimme, ettei altaaseen päädy ihan jokainen lasten kaveri, niin, että lapset olisivat juosseet altaaseen ja takaisin aina eri poppoolla, vaan pari kaveria kävi heidän kanssaan uimassa suihkun kautta.

Jaloille oli tietenkin erikseen pesuvati, jossa ne putsattiin altaaseen mennessä. Haavin hommasimme ja sillä otettiin isoimpia roskia pois ja aina uimisen jälkeen allas peitettiin pressulla, joka tuli altaan mukana.

Kuinka lämmittää uima-altaan vesi?

Tässä on myös yksi kohta, mikä mietitytti – tarkeenko sinne mennä? Allas täytettiin puutarhaletkusta, joten olihan se vesi aluksi aivan jäätävää. Erikseen tuli siis ostaa uima-allaslämmitin, sillä Suomen kesässä menee todella kauan jos odottelee ilman lämmittävän veden, riippuen toki säistä. Lämmitin lämmitti vettä sen verran, että lapsetkin tarkenivat sinne mennä, helteillä sitä ei tietenkään tarvinnut käyttää, mutta heinäkuu oli niin kylmä, että lämmitin sai pöristä puoli vuorokautta ennen uimista. Ihan ehdoton lisäväline mielestäni.

Kannattiko uima-allas omassa pihassa?

No kannatti. Vaikkakin mies kyllä teki paljon hommia sen puhtaana pitämiseksi, kyllä siitä oli kolmen kuukauden aikana aivan valtavasti iloakin. Täytyy kuitenkin huomata, että suodattimet, lämmittimet ja kemikaalit nostavat aika rajustikin allashankinnan hintaa. Silloin kun me hommasimme altaan, se sattui olemaan aika hyvässä alessa.

Mies jopa sitoi itsensä altaan ulkopuolella olevaan tolppaan ja kauhoi menemään uimatreenejä, lapset nauttivat ja kävi siellä uimassa kesän myötä kaikki yövieraamme ukista veljiini. Kyllä siitä oli valtava ilo ja lapset saattoivat viettää tuntikausia uiden, tein jopa töitä terassilla heitä vahtien kesäpäivinä.

Voin siis suositella, mutta varaudu huoltotoimenpiteisiin, niin saat nauttia kirkkaasta vedestä! Kuinka monelta löytyy allas tai onko harkinnassa ostaa? Kysy jos joku mietityttää mistä en huomannut kirjoittaa!

Tulipa muuten hullu olo, nuo kuvat missä lapset uivat on otettu toukokuussa. Tällä viikolla alkaa toukokuu, kyllä säät voivat vaihdella rajusti! Toivotaan että päästään pian kohti lämpöisempiä kelejä ja näitä kesäfiiliksiä! Kivaa alkanutta vappuviikkoa!

P.S. Elivon arvonta suoritettu ja arpaonni suosi nimimerkkiä Jaana. Onnittelut! :)