Pari ajatusta sunnuntaille – Sinä riität

Suurin oppi, mitä Kreetan reissusta sain, oli ehdottomasti olla puhumatta itsestään rumasti ja nähdä asioiden hyvät puolet. Se ei ole ollut minulle koskaan helppoa ja itsemyötätunnon opettelu on ollut vaikeaa. Porukasta sai valtavasti uusia ideoita ja näkökulmia itsestään. Oli myös helpompi miettiä ja työstää asioita ilman sitä arjen jatkuvaa hälinää ja kiirettä.

Kun viimeisenä päivänä tehtävänä oli kirjoittaa runo kirjoittamisesta, aluksi tuli nielaisu. EN OSAA! En minä kirjoita runoja! Aikaa sai käyttää noin 20 minuuttia, joten ihan hirveän kauaa ei voinut hokea mielessään ettei osaisi. Aloin kyhätä sanoja paperille. Aina, aina saa jotain tajunnanvirtaa paperille, kun ei estä sitä hokemalla ettei osaa.

Runo kirjoittamisesta

Joten, nämä sanat sain aikaiseksi viimeisenä päivänä Kreetalla, hetkellisesti miettien kirjoittamista. En muokannut sanoja yhtään, tällaisena se syntyi siinä hetkessä ja todisti, että aina pystyy kirjoittamaan jotain. Sitä, onko teksti ”oikea” runo tai yhtään järkevä on aivan turhaa miettiä. Sen sijaan sitä, poistiko sen kirjoittaminen jonkin lukon sydämestäni ja siivitti eteenpäin, on syytä miettiä. Iltajuhlassa tekstit luettiin ääneen yhden kurssilaisen toimesta. Sekin oli avaavaa, kuulla toisen lukevan ääneen tekstiäsi. Olkaapa hyvät siis:

Minä rakastan kirjoittamista
mutta se on usein haasteellista.
Haluaisin olla toimittaja
mutta tuntuu, että olen pelkkä harrastelija.
Kynä kädessä kaikki tunteeni aukeavat
ja muut ihmiset katoavat.
On täysin eri asia kirjoittaa käsin,
kuin pusertaa koneella väkisin.

Istuin oikeudenkäynissä ja kirjoitin,
koska sitä osasin parhaiten.
Kirjoitin kaikki katkerat tunteeni,
jotta ymmärtäisin niitä paremmin.

Miksi kirjoittaa elämästään,
kiinnostaako se ketään?
Rakastan kirjoittaa käsin,
sillä….”

Aika loppui. Mutta hetkessä olin saanut avattua elämäni rankimman kokemuksen, oikeudenkäynnin talostamme, haaveni toimittajanurasta sekä blogin kirjoittamisen vaikeuden. Sanat tulevat, kun annat niiden tulla. Tunteet tulevat, kun annat niiden tulla.

Sinä riität

On muuten erikoinen juttu, että juurikin Kreetalla Spotify ehdotti minulle biisiä kuuntelemieni kappaleiden perusteella. Nimi ”Sinä riität” innosti ja laitoin soimaan eräänä aamuna meikatessani. En ollut koskaan kuullutkaan artistista nimeltään Mikko Harju. Miksi biisi hyppäsi esiin juuri tällä viikolla, kun olen pyörittänyt elämääni ja tunteitani sekä juurikin sitä itseinhoa joka päivä? Hämmensi. Biisi oli ihana ja olen kuunnellut sen varmaan 50 kertaa sen jälkeen. Lenkillä juostessani viimeksi eilen. Siinä on sanomaa ihan meille kaikille vaikka biisi kertookin parikymppisen yksinäisyydestä.

Sinä riität, sinä riität
Olet kaunis juuri noin
Ja sä löydät vielä jonkun
Joka ei koskaan mene pois
Sinä riität, sinä riität
Olet täydellinen noin
Aurinko nousee, aurinko laskee
Mut hymys aina loistaa voi

Mietin tässä juuri kertoessani monia tarinoita perheelleni Kreetalta (opin Merjan kautta valtavasti muun muassa kasvistosta, eihän sellaista kuule tavallisella lomalla lasten kanssa!), että taidan toivoa 40-vuotislahjaksi sitä kevään kurssia. Keneltä. En minä tiedä, mutta jotain suurta vavahti sisälläni ja tuntui, että se oli vähän se herätys mitä tarvitsen.

Näillä ajatuksilla siis sunnuntaihin, aurinko paistaa ja me olemme lähdössä synttärijuhlille koko perheenä. Lempeää oloa ja hyvää mieltä kaikille!

Kuvista kiitos ihana Seija Väre.

Terveiset Kreetan kirjoituskurssilta!

Nyt se on ohi. Se mitä niin odotin ja jännitinkin, kuinka pärjäisin erossa perheestäni. Viikko Kreetalla on ohitse ja repussa eväitä paremmaksi kirjoittajaksi. Kamerassa satoja kuvia ja sydämessä Kreeta ihanana paikkana. Istuin lopulta kirjoittamassa niin rannalla kuin suloisissa tavernoissa, oliivipuun ja granaattiomenapuiden alla. Jonkun pienen kirkon edessä, jossa sisilisko käänteli päätään tarinoitamme kuunnellen, kuin olisi halunnut imeä kaiken tarinoista sisäänsä. Kävimme parinkin kirkon luona, kuulimme valtavasti Kreetasta asioita ja kaupungeista näimme muun muassa Vamoksen, Kalivesin, Rethymnonin sekä Georgioupolin.

Uimme ainoina Välimeressä pienellä rannalla, jonka edustalla oli upea ravintola. Kala mutusteli kantapäätäni ja mietin, että sekin on niin sitä aito Kreetaa, että popsi pois, turistirannoilla ei tätä yleensä käy! Keskustelimme loputtomiin maan ja taivaan väliltä. Saimme toivottavasti uusia ystäviä loppuelämäksi, joiden kanssa suunnitteilla oli jo kirjoitusilta hyvin eväin. Söimme loputtomasti taivaallisia ruokia autenttisissa paikoissa. Itketti useasti reissussa, mutta niin itkettää nyt kaikkea tuota muistellessakin.

Kirjoituskurssi Kreetalla NLP-menetelmin

Kurssilla jokaisella oli omat tavoitteensa. Toisilla hyvin pitkällekin viedyt ja säntilliset, toisella vähän leväperäisemmät (kaikki minua seuranneet tietävät, että kuulun jälkimmäiseen ryhmään). Oli hassu sattuma, että koneen noustessa Helsingin taivaiden ylle, oli juuri ilmestynyt ensimmäinen Aamulehteen kirjoittamani artikkeli. Se oli pitkäaikainen haaveeni ja olin asiasta niin tohkeissani, että puhua pulputin siitä useassa käänteessä. Samalla se oli yhden tavoitteeni ja haaveni toteutuminen. Mitäs nyt? Ensimmäinen maistuu aina parhaalta sanotaan ja se on kyllä äärimmäisen totta.

Kurssin kirjoitusharjoituksia vetää Terhi Friman ja minulle jäi kyllä palo päästä hänen kursseilleen uudelleenkin. Täältä voit katsoa lisää kursseista, Terhin kurssilla olen ollutkin Tampereella joitakin vuosia sitten.

Opin, että omassa kirjoittamisessani on toki puutteita, kuten täytesanat ja muut lapsukset, mutta opin, että osaan myös tuosta noin vain raapaista tarinan vihkoon. Suurin ongelmani on luottaa itseeni ja vannoin puhuvani itselleni nätimmin jatkossa. Yllätyin, miten ihmeellisiä lukkoja, tunteita ja ajatuksia tulee vaikka tehtävästä nimikkeellä ”Ensimmäinen koulupäiväni”. Oli myös hienoa kuunnella muiden tarinoita, sillä koulupäiviä oli todella monelta vuosikymmeneltä. Koskaan ei ollut pakko lukea mitään ääneen, jos vain haluisi fiilistellä vihkoonsa. Me saimme myös NLP-kortteja, joissa on ajatuksia ja ne osuivat aivan käsittämättömän hyvin päivän fiiliksiin joka kerta!

Fabrika Farm ja Merja Tuominen-Gialitaki

Majoitukset löytyvät Vamoksesta, joka on ehkä suloisin kylä mitä kuvitella saattaa. Sen mäen päällä sijaitsee Fabrika Farm, jossa osa majoittuu. Siellä oli myös aamiaiset, viimeisen illan ohjelma ja osa kirjoitustehtävistä. Täältä voit tutkia lisää, meidän Kreetan asiantuntijamme Merja Tuominen-Gialitakin kautta saa erilaisia matkoja, Kreetan maku on sivusto, jotta kannattaa lueskella ja seurata esimerkiksi Facebookia.

Fabrika Farmissa vastassa ovat Lola sekä Niko ja se on ihastuttava ympäristö. Valtavan rauhallinen, jossa ajatukset saavat pulputa. Minä ihastuin paikan koiriin ja olisin halunnut yhden laittaa matkalaukkuun, mutta jätin tällä kertaa hänet kuitenkin Kreetalle.

Merja kuljetti meitä todella paljon ympäri saarta, kävimme 1500 metrin korkeudessa ja sieltä painelimme Kallikratin ylätasangolle, josta löytyi muun muassa ihan epätodellisen suloinen Janinan yrttikahvila. Kuitenkin vaikuttavin hetki tuolla oli, kun menimme kohti kirkon pihaan tarkoituksenamme kirjoittaa aiheesta Minä ja ruoka. Matkamme katkesi ja porukka puolittui, kun vuorelta saapui varmaan tuhatpäinen lammaslauma. Se oli yksi viikon vaikuttavimpia hetkiä. Se kilkatus mikä heistä lähti, Merjakin sanoi ettei ole aiemmin nähnyt tuollaista laumaa, vaikka kokemusta saaresta on jo vuosikymmenien ajalta.

Sen lisäksi, että Merja kuljetti meitä mitä ihanimpiin paikkoihin, hän hoiti asiantuntijuudellaan ruokailut ihanasti. Pöytään tuli jaettavaksi kreikkalaista salaattia, vihannespastejoita, kalmaria, kaniinia (tämä jäi väliin), etanoita, milloin mitäkin. Ruokailut olivat usein aikamoista ihastuksen huokailua. Täydellisiä paikkoja!

Suosittelen lämmöllä tällaista matkaa itseen! Yritin ottaa ravintoloiden nimistä kuvia ja tallentaa kaiken, jotta voin vinkata teille Kreetan kävijät. Kirjoitin itseni vahvemmaksi paikassa, jossa pilvet koskettivat vuoria, juustot sulivat suuhun ja koirat törmäilivät toisiinsa. Missä viikunan pystyi syömään suoraan puusta ja post officea etsiessä ohjattiin yes, coffee eli kahville. Missä naurettiin kippurassa rintapumpun näköiselle granaattiomenalle ja työnnettiin pää laventelipuskaan. Paikassa, jossa vannoin, etten puhu itselleni rumasti enää.

Uutuuttaan hohtava Tallink City Hotel

*pressimatka Tallink Silja

Te tiedätte kaikki, mitä korona teki matkailualalle. Suomesta on Tallinnassa käynyt kesällä 2021 kymmenesosa normaalista matkaajamäärästä. Viime vuodesta puhumattakaan, kun kaikki laitettiin säppiin. Moni matkailualan toimija on ollut pulassa ja pandemiaan on suhtauduttu eri tavoin. Mitä teki puolestaan Tallink City Hotel, joka sijaitsee kivenheiton päässä Tallinnan satamasta? He aloittivat mittavan 10 miljoonan euron remontin matkailijoiden loistaessa poissaolollaan. Kaikki hotellin 324 huonetta mukaan lukien muut tilat kokivat täydellisen muutoksen. Nyt kun matkailu on taas mahdollista, on Tallink City Hotel valmiina vastaanottamaan vieraat upeampana kuin koskaan. Sisustuksessa on käytetty paljon voikukan kuvia symboloimaan sitä, että ovat ajat kuinka vaikeat tahansa ja keväät kylmiä, voikukka löytää tiensä kukoistukseen. Se puskee asfaltin välistä kevään ensimmäisenä kukkana. Näin voikukka siis oli otettu symboloimaan toivoa ja uutta elämää hotellin sisustuksessa.

Tallink City Hotel ja upeat yksityiskohdat kuten lastensviitti

En ole yöpynyt kyseissä hotellissa koskaan aiemmin, joten en pysty vertaamaan miltä se näytti edellisessä ulkoasussaan, mutta nyt se ainakin oli mielettömän moderni, siisti ja hillityn tyylikkäästi sisustettu. Yksityiskohdat oli mietitty viimeisen päälle. Perhehuoneet, joissa yöyvimme, olivat todella tilavia ja niissä on teen- sekä kahvinkeittomahdollisuus. Kylpyhuoneesta löytyi ihania Ritualsin tuotteita ja ikkunasta näkyi kaupungille. Mikä parasta, vaikka hotelli on aivan keskustassa, siellä oli äärimmäisen hiljaista nukkua! Perhehuoneita on 39 kappaletta ja kaikista muista, paitsi käytävän viimeisistä löytyy myös amme (selvitin asiaa, kun ihmettelin, miksi muilla oli amme eikä minulla. Kannattaa tarkistaa jos haluaa ammeen!).

Hotellin aulassa on kattava baari ja aulassa on myös automaatti, josta saa ostaa vaikka viinipullon halutessaan. Aulassa on myös Tallinkin verkkokaupan showroom, johon voi tilata ostoksia seuraavalle päivälle. Enpä muista tällaista nähneeni! Ylhäältä löytyy suuri silityshuone vieraiden käyttöön ja portaikosta on tehty urheilualue. Siis kyllä! Varsinaista kuntosalia ei ole, mutta kuntoportaat kulkevat läpi 10 kerroksen ja ovat aina avoinna. Seinille on laitettu vinkkejä liikkeistä ja käytävältä löytyy muun muassa leuanvetotanko. Innovatiivinen ratkaisu kyllä tämäkin!

Mutta vielä jotain muutakin ”en ole ikinä nähnyt”-juttua oli tiedossa: lastensviitti! Siis täysin lapsiperheille suunniteltu sviitti, jonka sisustus on varmasti lasten (miksei vanhempienkin mieleen). Huoneita on kaksi ja tarjolla on erilaista puuhaa lapsille. Miten ihana idea!


kuva lasten sviitistä Tallink Siljan pressikuvat

Yökerhon tilalle Wellnes-area

Aivan ihanin juttu oli 0.kerroksen Wellnes-area. Sieltä löytyy kolme erilaista saunaa, vesipatjoja rentoutumiseen (siis kuin vesisänkyjä) ja löhöilytuoleja. Tilasta saa mukaansa kylpytakin ja itse ainakin viipotin suoraan tuossa kylpytakissa huoneeseen saunomisen jälkeen. Sauna on unisex, eli ota uikkari matkaan! Se kuuluu de luxe-huoneisiin sekä sviitteihin, mutta ennakkovaraus on tehtävä. Ikäraja saunaosastolla on 18 vuotta. Minä nautin jo ihan saunoistakin, mutta jotkut fiksut olivat tajunneet tehdä varauksia sen yhteydessä toimivaan hoitolaan! Beach House Kitchenin Heli tuli hieronnasta niin onnellisen näköisenä, että voi miten harmitti kun ei ollut ymmärtänyt varata hierontaa itselleen. Kaikki siellä käyneet suosittelivat kovasti.

Wellnes-alueen edessä 0.kerroksessa on lasten alue, jossa laiskanlinnat odottivat ja Muumit pyörivät televisiossa, kun aamulla hipsin saunomaan.

Upea illallinen laivoiltakin tutussa Grill House-ravintolassa

Liian harvoin tulee syötyä hotellin ravintolassa illallista, oletteko samaa mieltä? Neljän tähden hotellissa voi kuitenkin odottaa saavansa loistavan illallisen ja sitä se olikin. Mereltäkin Tallinkin laivoilta tuttu, Grill House-ravintola on uudistettu hotellia varten ja avattu kesäkuussa 2021. Ravintolan keittiömestari Kristjan Kelder on luonut toimivan menun ja listalla on niin kalaa, kasvisvaihtoehtoja kuin lihaa. Viinejä listalle on poimittu Bon Vivant-ravintolan listalta, joka sekin laivoilta tuttu ravintola.

Ennen yhdessä tasossa ollut ravintola on nyt jaettu kahteen tasoon ja näin sinne mahtuu enemmän ihmisiä. Tilassa on avokeittiö sekä todella tyylikäs sisustus sekä valaistus.

Keittiön tervehdys oli jo todella vakuuttava aloitus illalliselle, leipätikut tryffelisoosilla olivat taivaallisia. Mutta alkupala nousi suosikikseni. Se oli yllättävänkin runsas ja todella maukas grillattu punajuurisalaatti. Pääruokana jatkoin samalla linjalla syödessäni punajuuri-kikhernepihviä, eikä jälkkärinä olleessa creme bruleessakaan ollut moittimista. Sen marjat olivat ihastuttavia!

Samassa tilassa tarjoiltiin aamiainen, josta ei siitäkään mitään huonoa sanottavaa. Runsas ja monipuolinen aamiainen, josta löytyi myös paikallisia juttuja kuten leipää.

Kotimatkalle aamiaisen, saunojen ja muiden jälkeen suuntasimme kotimatkalle omalla suosikkipaatillani, Tallink Mega Starilla. Sen loungen ruoka- ja juomavalikoima on ällistyttävän laaja ja tax freen puolella meinasi mopo keulia. Vinkki vitonen: limpparin makuiset huulirasvat olivat todella hitti, melkein harmitti kun en itselleni ostanut! Megastarilla on myös aivan paras leikkihuone!


Kristallikimaran Minna

Sanoisin tämän hotellin olevan sijanniltaan täydellinen, kun satamasta ei tarvitse lompsia pitkiä aikoja. Syyslomalaisille lapsiperheille aivan mieletön, kun isä voi viedä lapset vaikka leikkipaikalle ja äiti voi jatkaa siitä tilasta hoitoihin. Tai tai… Hih! Mutta joka tapauksessa, matka keskustaan ei ole pitkä ja hotelli on huomioinut erilaiset vieraat todella hyvin: olitpa sitten himoliikkuja, lapsi, työmatkalainen, shoppailija tai nautiskelija, löydät varmasti omat suosikkisi uudistetun hotellin sisältä.

Minä toivon kovasti, että pääsisimme joulutorille vielä jollain poppoolla! Tallinnasta löytyy aina jotain uutta ja ihanaa ja sinne on niin nopeaa matkata!

Jos kaipaat esimerkiksi syyslomalaisille puuhaa, kurkkaa mitä me teimme viime vuonna lasten kanssa Tallinnassa tästä postauksesta.

Jos kaipaat ideoita kahdenkeskiseen rakkauslomaan, kurkkaa ideoita tästä kirjoituksesta.

Ja jos harkitset kannattaako lähteä Tallinnaan joulutorille, niin fiilistele tätä postausta, kyllä ehdottomasti kannattaa!

Mikä on oma suosikkisi Tallinnasta, onko reissua suunnitteilla tai tehtynä tänä vuonna?