Ihana majoitus Ähtärissä erityisesti lapsiperheille!

Viikko sitten aloitimme viikkomme Ähtärissä majoituksesta, josta ehdottomasti haluan vinkata teille! Pari yötä kului nimittäin Inhan Kartanossa, joka oli ihan huippu majoitus lapsiperheelle. Mukana olivat myös isovanhemmat ja kuusi henkeä mahtui hyvin saman katon alle. Google antoi meille kuvia toisestakin Inhan Kartanosta, joka on tällä hetkellä yksityisasuntona, mutta tämän kyseisen paikan on rakennuttanut vuonna 1896 tukholmalainen rautatieläisherra Carl Hjalmar Rosenbröijer (1847-1916) vaimolleen kesähuvilaksi. Myöhemmin talo on palvellut muun muassa kouluna, juhlapaikkana sekä yksityishenkilöiden kotina. Mikä teki paikasta ihan täydellisen majoituksen?

Inhan Kartanossa on pala Suomi-idylliä

Inhan kartanossa on valtavan iso piha, josta löytyy iso leikkipaikka, oma ranta, soutuvene, uimaleluja ja hintaan kuuluva rantasauna. Vaikka toisella puolella on junarata ja toisella puolella suht lähellä autotie, saa paikassa olla hyvin rauhassa vailla katseita ja meteliä. Itse kartanossa on kolme asuntoa, joista yksi oli vielä remontin alla ja toisessa oli kahdet eri vierailijat meidän oleskelumme aikana. Onnistuimme menemään kuitenkin aika ristiin ja tuntui, että olemme majoituksessa suorastaan yksin. Meidän asuntomme oli numero 1 ja heti ovelta kääntyi toiseen suuntaan yksi makuuhuone, joten isovanhemmat saivat vähän kuin oman siiven. Varustelu oli aika huimaa, oli paljon astioita, valtavat määrät leluja, oli shampoot ja hyttysmyrkyt käytössä. Lapset hullaantuivat heti duplojen määrästä ja pihapelejäkin testattiin. Vähän kuin luksusmökki, kaikki löytyi makkaratikuista saunan pefletteihin! Ja oven edessä iso kaasugrilli, siinä katoksen alla on helppo grillata sateellakin. Saunaravintola Kiuluun oli soutumatka ja kävimmekin sen veneellä kokeilmassa.

Rantasaunan huumaa

Paikka oli lapsille aikamoinen elämys, sillä meillä ei ole mökkiä ja ne harvat kerrat kun on vuokrattu jotain mökkiä, ne alkavat olla varusteltu sisäsuihkulla sekä -vessalla. Rantasaunan käyttö kuului hintaan, se tuli varata erikseen seinässä olevasta lapusta 1,5 tunniksi kerrallaan, mutta tämänkään kanssa ei mennyt toiveet ristiin naapurien kanssa. Lämmitimme saunan molempina iltoina ja vielä lähtöaamuna. Puusaunan lämmössä istuminen oli sitä perinteistä suomalaista kesäidylliä, jota aika harvoin olemme päässeet kokemaan. Ja siitä hypittiin sitten lukemattomia kertoja järveen! Nauratti, kun kuopus juoksi saunalta aluksi hädissään sisälle ”äiti, siellä ei ole suihkua, tulin tänne sisälle suihkuun!” ja esikoinen ihmetteli, miksi saunalla oli niin paljon oksennusvateja. Kyllä oli siis aika heidänkin oppia perinteinen puusaunassa pesu vateineen ja kiukaassa lämmitettyine vesineen.

Inhan kartanon puutteita

Puutteet jäivät hyvin minimaalisiksi. Sijantikin oli todella kiva, muutamassa minuutissa polkaisimme pyörillä mm. Ähtärin eläinpuistoon. Ainoita miinuksia ovat vierestä kulkeva junarata, jossa näimme junan kahdesti päivässä. Sinne pääsee kävelemään ohi aidan, eli varsinkin ihan pienten kanssa täytyy olla lähellä vahtimassa, etteivät lähde radalle. Lisäksi sisällä ei meinannut vessan hana vetää ja vessan ikkunasta puuttui kunnon verho, mikä on puute jos naapureita käyskentelee toisella puolen taloa. Lisäksi omat liinavaatteet ja pyyhkeet tulee olla mukana tai niistä täytyy maksaa erikseen. Kaiken kaikkiaan olimme todella tyytyväisiä sijantiin, valtavaan määrään tekemistä, suomalaiseen kesäidylliin ja varustetasoon. Majoituksen hintakaan ei jäänyt kovin pahaksi, kun se tuli jaettua useamman kesken.

Helppo tapa nauttia perinteisesti Suomen kesästä, suosittelen lämpimästi tsekkaamaan tämän majoitusvaihtoehdon, jos olet suuntaamassa Ähtäriin!

Onko joku testannut tämän majoituksen tai Ähtäri vielä tänä kesänä edessä?

Postikortteja Kuusamon kesästä

Muistatteko postaukseni 1,5 vuotta sitten, jossa olimme ihan sekaisin Kuusamon talvesta? Pakkasta oli parhaimmillaan -30 astetta, mikä teki luonnosta ihan huikean kauniin. Olin ollut Kuusamossa lapsena, itse asiassa Ruka on ensimmäinen paikka, missä olen noussut suksille ysärin alussa. Menimme kaikki hiihtokouluun, äiti, isä, minä ja veljeni, emme olleet koskaan kukaan lasketelleet. Mutta se jäi ainoaksi kerraksi, keväisin suuntasimme vuosikaudet Iso-Syötteelle, Rukalle ei palattu.

Mies on ollut Rukalla myös ysärillä useita kertoja. Ikimuistoisin taitaa olla syysloma vuonna 1997, kun hän oli saanut viikon hissilipun ja paineli lauta kainalossa intoa täynnä rinteeseen. Toisena laskupäivänä hyppy tuli huonosti alas ja käsi murtui – hän kuulemma lenkitti loppuloman perheen koiraa mäen alla. Yhtään ei harmittanut.

Perheemme happy place

Kuvitelkaa, että olimme täällä viime vuonna ensi kertaa. Siinä lauteilla istuessamme puhuimme, että palataan keväthangille, pakko. Vanhemmillani on lomaosake 20 kilometriä Rukalta, joten aikamoista ajelua vaatii, kun hinkkaa sitä väliä laskemaan joka päivä. Mutta niin me tulimme takaisin pääsiäisenä ja viikko oli yksi upeimpia! Oli selvää, että palaamme Kuusamoon seuraavana talvena. Varasimme maaliskuun viikon (lomaosake on perheellä joka kuudes viikko) jo syksyllä ja aloimme odottamaan keväthankia ja aurinkoisia laskupäiviä.

Korona iski lomalla

Muistatte, että lähdimme matkaan samaan aikaan, kun poikkeusoloista puhuttiin. Kevään loma oli upea, mutta samalla uskomattoman ahdistava. Katselimme tuplauutiset joka ilta, mietimme mitä täällä kuuluu tehdä ja samalla tunsimme, että olemme paljon paremmin turvassa kuin kotona, jossa lapsi olisi ollut esimerkiksi vielä tuolla viikolla eskarissa. Minusta laitettiin jopa viestiä yhteistyökumppanille, että olen vastuuton somevaikuttaja, kun postaan juttuja keväthangilta. Kaikesta huolimatta olimme lomalla 10 päivää ja pala sydäntä jäi jälleen tänne.

Kuusamon kesä

Kun Kyproksen reissu peruuntui, miehen loma siirtyi ja kesä näytti ns. ihan tyhjältä, istuimme arpomassa juhannuksena mitä teemme tänä kesänä. Ehdotin Kuusamoa. Rukalle on aika hyviä tarjouksia näin kesällä ja mietimme, jaksammeko ajaa pitkän matkan, kun vastassa ei ole odottamassa upeita maisemia ja lautailua. Otimme majoituksen vasta reilu viikko sitten ja päätimme tulla. Kyllä kannatti. Miten eksoottista etelän ihmiselle on joka puolella kävelevät porot? Miten ihanaa rinteessä on kävellä lenkkiä, pyöräillä ja juosta? Miten upea on Karhunkierroksen kosket ja riippusillat? Miten sydän ja mieli lepää, vaikka itse teen joka päivä töitä. Olemme ehkä maailman onnelisimpia, huolimatta siitä, että asteita on ollut 10 ja koko ajan sataa. Sanoin aamulla lapsille, etten tiennyt olevani näin onnellinen lomalla, jossa sataa koko ajan. Kaikki on ollut… Ihanaa. Tästä on tullut perheemme happy place, neljäs kerta täällä ja viime vuonna oli eka!

Saatte siis muutaman Kuusamon kesän postikortin tähän väliin, kun palaamme, on paaaaaaljon asiaa lasten kanssa Kuusamon kesässä lomailusta. Mutta nyt on kiire pyöräilemään, iloista tiistaita kaikille!

Tänään se alkaa – perheeni eka ”kokonainen” Suomi-loma!

Näin se on. Odotettu päivä on täällä! Sen lisäksi, että lapset ovat odottaneet lomaa kuin kuuta nousevaa, niin luulen, että eräs kellarissamme 3,5 kk istunut mies on myös aika onnellinen. Hetkellisesti siis yhden aikakauden loppu, sillä lomansa jälkeen hän ei palaa kellariimme istumaan vaan toimistolle. Olen pariin otteeseen mutissut, kun hän puhuu 2 tuntia kovaan ääneen puhelimeen, mutta toisaalta, onhan se ihanaa välillä kertoa hänelle omista työn alla olevista jutuistaan, monesti sitä on yksinyrittäjä niin hiljaa päivät. Tulee ikävä! Ja entäs sitten kuopuksen päiväkoti, hän ei enää palaa nykyiseen, joka on ollut hirveän ihana. Lähtöitkut.

Miksi ei kesälomaa Suomessa?

Hyvä kysymys. Emme ole viettäneet Suomi-kesää tai tarkemmin ehkä Suomi-vuotta 18 vuoteen. Jos oikein mietiskelin. Kesät 2001 ja 2002 olin tiiviisti vielä töissä, mutta jo kesällä 2003 nautin siitä, että väänsin vimmatusti hampurilaisia yliopiston ohella – minulla oli palkallinen kesäloma! Loma on aina ehkä tuntunut jotenkin enemmän lomalta, jos lähtee reissuun. Olimme kesällä 2003 viikon Kyproksella miehen päästessä intistä, oikein sellainen perusloma, missä valvottiin yöt.

Lisäksi kesällä on yleensä ollut lomat, joten silloin on ollut mahdollisuus lähteä. Silloin on ollut upeata katsella tarkemmin vaikka ihan Tukholmaa, käydä Tallinnassa tai takuuvarman lämmön ja turkoosin meren perässä lentää vähän kauemmas. Nauttia elämästä, vaikka onhan meilläkin reissuissa ollut monesti vastoinkäymisetkin.

Lisäksi luulen, että osaksi olen oppinut lapsuudesta reissaamisen ilon – emme todellakaan aina menneet ulkomaille, mutta pari pidempää kesän seikkailua teimme omalla autolla Euroopassa ja muuten seikkailimme Suomessa. Oli aina todella kivaa.

Ja – kun tekee kotoa töitä ja on kykkinyt täällä todella tiiviisti monta kuukautta, olisipa ihanaa reissata! Mutta ainakin vielä onneksi Suomessa voi, kaipaan vain teiltä apua!

Mitä tehdä lomamatkalla Suomessa 2020?

Niin. En ole vieläkään käynyt sitten helmikuun yhdelläkään huoltoasemalla. Mistä löytäisi supersiistin paikan, vai harrastaako edelleen omia eväitä ja puskapissoja vai uskaltaako mennä ABClle? Mietittekö tällaisia? Olemme monesti olleet miehen 4 viikon kesälomasta 2 viikkoa ulkomailla, mummilassa on haluttu käydä ja Helsingissä, joten 2 viikkoa Suomessa ei ole riittänyt oikein mihinkään. 4 viikkoa Suomessa taas riittää jo muuhunkin, vaikka kyllä me kotonakin pyörimme paljon ja odotamme kesävieraita! <3

Kuusamo ja Ruka, Hanko, Ähtäri – mitä tehdä kesällä?

Onko tylsän kuuloisia kohteita? Emme nyt keksineet mitään hirveän omaperäistä, mutta Jyväskylän ja mummilan lisäksi näitä ainakin olisi listalla. Järvisydän on haaveissani, mutta ehkäpä liian hintava, katsotaan. Tai ehditäänkö!

Yötön yö on ollut haaveissani pitkään. Emme ole olleet pohjoisemmassa ikinä kesäaikaan, eikä Kuusamokaan virallisesti Lapissa vielä ole, mutta kyllä siellä taitaa olla heinäkuussa aikamoisen lyhyt yö! Haluan nähdä tunturit lumettomana, olen haaveillut melontaretkestä (pärjääkö 4v mukana?), pyöräilystä, pienestä pätkästä Karhunkierrosta… Missä syödä? Kannattaako mennä Suurpetokeskukseen, josta on katsonut jo omassa lapsuudessa uutisia? Missä kannattaa pysähtyä tuolla pitkällä ajomatkalla? Tai uskaltaako missään?

Hanko kaksin, Ähtäri isovanhempien kanssa

Suunnitelmissa on siis mennä kuudestaan Ähtäriin, kävimme viimeksi eläinpuistossa vuonna 2015, isäni muisteli jotain reissua siellä kun minä olin niin pieni, etten jaksanut koko puistoa kävellä. Mitä muuta kannattaa Ähtärissä tai sen liepeillä tehdä? Viimeksi kävimme Tuurissa, en ehkä halua enää sinne, haha! :D Toisaalta siellä on se ilmainen huvipuisto… Missä siellä kannattaa syödä?

Ja sitten se Hanko. Yksi Suomen paikoista, mistä olen jostain syystä haaveillut hurjan pitkään. Tiedostan, että jos nuo pari päivää ovat kaatosadepäiviä, se idyllini ehkä särkyy, mutta haluan nähdä ihanalta näyttäneen majoituksen, ajella Jopolla ja toivottavasti käydä rannalla. Missä siellä kannattaa syödä? Tai käydä? Ostaa matkamuisto? Ja tänne siis lähdemme kaksin, eli ravintolavinkit saavat olla vain aikuisille – tiedättekö, tuo majoituskin on lapsilta kielletty, ohhoh! En ole sellaisessa ollut sitten vuoden 2010, kun testasimme aikuisten hotellia Thaikuissa.

Siinäpä suunnitelmia, joita meillä on tällä hetkellä. Itse asiassa aika jees. Ja sitä lämpöäkin on jo saatu. Nyt vain toivotaan, että pysytään terveinä ja suunnitelmat toteutuu! Mitä teillä on suunnitelmissa, vinkatkaa jotain superkivaa, Suomessa on kyllä loputtomiin kaikkea!

Ja hyvää lomaa perheeni, äiti yrittää pitää läppärittömiä päiviä ja nauttia teidän kanssa, mutta aion kyllä jonkun sadepäivän varastaa siihen, että lomaileva isi viihdyttää ja minä siivoan vaatekaapit ja teekaapit (kivoja haaveita, hih!). 

Vinkkejä kehiin siis, näitä olen yrittänyt tankata netistä, mutta ravintolasuosituksetkin jäävät monesti vähän ”ohuiksi”.

P.S. Olen tehnyt tällaisen postauksen pari vuotta sitten, missä on mm. saariston ihania majoituksia ja muita kivoja kohteita lasten kanssa. Noita voisin kyllä monia ottaa uusiksi, Turun saaristo on ihana! Vitsi kun kaikkialle ei ehdi, mutta poimi vinkkejä jos joku kolahtaa!

Vähän muuten läikähti ekan kuvan kohdalla sisällä, me ei olla kyllä kotona maltettu olla iästä viis, kierrettiin kohtuu pitkähkö reitti saaristossa. Siellä se pieni mukana oli, missä me vaipat vaihdettiin ja…? Vessoissa kai. Ruoka kulki tuolloin vielä helposti mukana. :D