Talvi vei mennessään!

Elä kuin viimeistä talvipäivää! Näin täällä on tehty, nyt kun saimme upean, kunnollisen talven. Liian hyvin on mielessä viime talvi ja se pitkääkin pidempi huhtikuu ja kevät, kun kaikki pyörivät kotona ja keli oli ulkona surkea aina vaan.

Joten nyt kun on lunta, ei meinaa malttaa olla sisällä ollenkaan. Töiden vuoksi on toki oltava, mutta aina jos mahdollista, karkaan valoisaan aikaan lenkille, hiihtämään, Sappeen kymppitiistaihin (hissiliput 5e/tunti). Iltaisin on menty lähimäkeen tai luisteltu lähipuiston jäällä. Hirmuisen suloisia oli eräänä iltana kolme muutaman viikon sisällä aikanaan syntynyttä päikkykaveria, jotka viuhtoivat -14 asteen pakkasessa jäällä. Täsmälleen saman kokoisia tappeja ja viuhtoivat niin, että hirveä hiki tuli ja alkoivat väkisin riisumaan hanskoja.

Aikaa ulkoilulle – ihana alkutalvi 2021

Olemmekin pyhittäneet kaiken liikenevän ajan ulkoilulle. Loppuvuodesta varasimme lapsille kaksi harrastusta/viikko, halusivat ehdottomasti jatkaa uimista ja lisäksi varasimme heille paikat temppukerhosta/parkourista. Kun huomasimme miten lunta alkoi tulla ja lasten innostus rinteeseen, luisteluun ja ulkona olemiseen tuli vahvasti esille, päätimme perua toisen harrastuksen ennen kuin ehti alkaa. Näin säästyy iltoja ulkohommille ja rahaa samoin. Itse asiassa todella jotenkin helpottavaa, kun on vain yksi täysin aikataulutettu harrastus molemmilla. Ei meillä syksylläkään ollut kuin kaksi, mutta jo kaksikin arki-iltaa aikatauluilla tuntui tiukalta. Nyt kun esikoisen uinti on viikonlopulla, se jättää kaikki arki-illat vapaiksi hänelle ja se tuntuu aika kivalta!

Helmikuun ekat laskiaspullat – Konditoria Mari

Joten täällä mennään ulkona minkä ehditään ja eilen korkattiin ensimmäiset laskiaispullatkin. Legendaarinen Konditoria Mari Nekalassa tekee kyllä aivan parhaita leivonnaisia ja saa sieltä salaatteja sekä keittoakin. Lämmin suositus ihan jokaiselle, joka asuu tai kyläilee Mansessa! Mies toi aamusalireissultaan pullat vattu- ja mansikkahillolla sekä kinuskilla ja kyllä vadelma oli koko perheen mielestä aivan paras.

Ja tiedättekö mikä on vienyt minut myös aivan mennessään nyt alkuvuonna? Lukeminen! Kirjastossa odottaa kolme saapunutta varausta ja illat venyvät pitkiksi, kun ei malta lopettaa. Ihan parasta!

Mutta nyt treenien pariin ja kohti torstaita! Toivottavasti sielläkin on torstai toivoa täynnä! <3 Oletko itse hurahtanut ulkolajien pariin?

Miten opettaa lapsi lautailemaan? Lämmin kiitos Mustavuoren hiihtokoulu sekä bistro Mustavuori!

Voi mikä talvihulluus on iskenyt kun on lunta! Nelivuotias haluaa luistella joka päivä, mikä onneksi on helppoa, kun kotinurkilta löytyy jää. Minä haluaisin vaan hiihtää, mutta juuri päivän Aamulehdessä luki, että Tampereella on niin vähän vielä lunta, että meinaavat hiekat tulla esiin. Voisikohan sitä lähteä Jyväskylään etätöihin ja hiihtohommiin, ihan mielettömiä latukuvia nähnyt somessa Jyväskylästä ja taitaapa Helsingissäkin olla paljon enemmän lunta! Pulkkamäki on aivan huipputouhua ja rinteeseen haluaisi mennä aina vaan kun mahdollista. Aivan ihanaa! Varsinkin lapset kehittyvät silmissä näissä harrastuksissa ja nyt täytyykin lähettää iso kiitos viime viikolla käydyistä laskettelun jatkokurssista sekä lautailun alkeiskurssista.

Mustavuoren hiihtokoulu – yhteistyössä Tampereen slalomseuran ja Varalan urheiluopiston kanssa

Kuopuksemme ilmoitti loppuvuodesta, että haluaa opetella lautailemaan ja hylätä sukset. Asia selvä. Olemme yrittäneet häntä parhaamme mukaan viedä rinteeseen ja kehitystä on tapahtunut, mutta jos yhtään menee hermo opetteluun, kyllähän se näytetään aivan täysillä vanhemmille. Esikoinen on puolestaan laskenut suksilla muutaman vuoden, tulee ihan sujuvasti alas, mutta usein unohtuu ne mutkat ja homma ei kehity, kun emme pääse häntä ohjaamaan laudalla laskijoina. Jos yritämme, kuuluu joo joo ja likka menee omalla tyylillään. Tutkiessamme tarjolla olevia hiihtokouluja, päätimmekin ilmoittaa lapset niin lautailun alkeiskurssille kuin laskettelun jatkokurssille Mustavuoreen. Kurssi pidettiin kolmena iltana viime viikolla ja kesto oli 2h/kerta yhdellä tauolla.

Kun saavuimme maanantaina paikalle, huomasin kaikkien muiden olevan aika paljon isompia lapsia lautailukoulussa kuin meidän nelivuotias. Äkkiseltään veikkaisin, että muut kuusi lasta olivat ikähaitarilla 8-12-vuotta. Kurssit olivat kuitenkin nelivuotiaasta lähtien ja tyttö reipas, eli sinne meni. Vastassa oli kaksi miespuolista ihan superkivaa opea ja homma lähti käyntiin. Esikoinen oli 7-vuotiaana aika samaa ikää muidenkin laskettelun jatkokurssilaisten kanssa ja he aloittivat kurssin monohipalla rinteen alapuolella. Tajusimme vasta vähän ennen kurssia, että mehän ostimme itsellemme tässä laskuaikaa ja painoimme sitten miehen kanssa kaksin laudoilla rinteeseen tyttöjen jäädessä oppeihin.

Ammattilaisen opeissa kehitys on huimaa

Yhtään valituksen sanaa ei kolmen päivän kurssilla tullut. Ekana päivänä kuopus oli pahoillaan, ettei jaksa roikkua Mustavuoren naruhississä (se on isollekin ihmiselle aika raskas), mutta tokana päivänä sekin lähti sujumaan. Tauolta lapsi juoksi oman ryhmänsä luokse huutaen ”ei tarvitse saattaa” ja meni mukana kuin isompikin lapsi. Viimeisenä päivänä istuimme lautoinemme ylhäällä rinteessä ja katselimme miehen kanssa lastenrinteeseen. Siellä nelivuotiaamme laski laudalla, irrotti jalan siteestä, hyppäsi vauhdissa kiinni hissiin, päästi irti, laittoi siteen kiinni ja laski. Siis itse. Tuijotimme lastamme ihan ihmeissämme, kolmessa päivässä tapahtunut kehitys oli valtava. Meidän kanssa hinkatessa hän ei olisi ikinä ollut noin sinnikäs ja kyllähän sitä vanhempana palvelee lastansa aika pitkälle, hän näköjään kykenee tekemään nuo vaiheet ihan itse. ”Olen ylpeä isä”, mies totesi katsellessaan menoa. Minä lähetin lämpimiä ajatuksia opettajien suuntaan.

Laskettelun jatkokurssilla saatiin ankkurihississä yksin menoa varmemmaksi, oltiin täti tomera-asennossa ja mentiin mm. liukuporrasharjoitteluita ja piruetteja. Lapsi oli todella innoissaan kaikista harjoitteista ja porukasta saaden selkeästi uutta innostusta hommaan.

Eikä muuten haitannut vikan kerran -21 keli! Ostimme Motonetistä laskettelumonoihin lämmittävät pohjalliset sekä hanskoihin lämpöpussit ja kävi niin, että esikoinen jätti pitämättä yhden tauon (pitivät kaksi taukoa yhden sijaan), koska oli niin hiki! Yli 20 asteen pakkasella! Lämmin suositus siis noille lämpöpusseille!

Kurssijuhlan paikka – Bistro Mustavuori

Kurssi oli ohi ja muistoksi kaikki lapset saivat Angry Birds-pehmot. Lapset olivat ihan itku kurkussa siitä, että homma loppui – heillä oli ollut niin kivaa! Olimme tilanneet valmiiksi kasvishampparin ja lasten hampparit Bistroon ja pidimme pienimuotoiset kurssijuhlat nelistään. Kaikilla oli ollut todella kivaa, niin harvassa ovat minun ja miehenkin kaksinlaskut.

Bistro Mustavuoren takana on ihastuttava Anette Mellin, joka pyörittää myös Bistro Kattilaa sekä Viikinsaaren ravintolaa. Hampparit ovat hyviä, coleslaw raikasta ja itse tehtyä ja perunat kunnon ranskiksia, eivätkä mitään lötköjä valmismössöjä. Suosittelen käymään syömässä, jos et laske. Erittäin hyvää ja aivan mielettömän ystävällinen palvelu!

Kolmen päivän kurssi maksoi 125 euroa/nenä ja mielestäni sillä sai todella hyvin rahalle vastinetta. Kuudelle tunnille ei paljon hintaa jäänyt/tunti. Opettajia oli ryhmissä kaksi ja kaikki neljä olivat aivan supermukavia alansa ammattilaisia – juuri sellaisia, jotka innostavat lajiin eivätkä tyrmää kättelyssä. Tarjolla oli tälle viikolle muun muassa aikuisten takaisin harrastuksen pariin kurssi ja yksityistunnit ovat aina mainio tilaisuus oppia. Lämmin suositus, jos Tampereelta tai lähiseuduilta kaipaa opetusta!

Harrastetaanko siellä talvilajeja nyt ahkerasti? Mikä on suosikkisi? Ja vinkkejä saa heittää, miten voisi esimerkiksi lasketteluharrastusta kehittää jatkokurssin jälkeen! Kiitos Mustavuori todella kivasta viikosta!