Parempi marraskuu

Huomenna se alkaa, marraskuu. Olen törmännyt aina kommentteihin siitä, että marraskuu on vuoden pahin. En tiedä ketään joka rakastaisi yli kaiken marraskuuta, onko siellä joku? Itselläni huhti- ja marraskuu ovat inhokit. En siedä sitä harmautta huhtikuussa, joka paljastuu lumen alta, pölyä ja räntäsateita. Kylmässä vietettävää vappua. Huhtikuu siis jyrää itselläni vuoden ykkösinhokiksi, vaikka tänä keväänä se ei ollut paha, sillä olimme viikon Rukalla nauttimassa auringosta ja lumesta ja kun sieltä palasimme, oli jo lämmin! Siinä missä toiset tarvitsevat syksyy aurinkoloman, minä tarvitsen lumiloman kevääseen. Oli ihan paras resepti selvitä huhtikuusta!

Mutta millä selättää huomenna alkava monien inhokki ja tehdä siitä parempi? Poissa on upea ruska, ei ole vielä lunta, pimeys alkaa aikaisin ja… Mitä kivaa marraskuussa on? Itse nautin kynttilöistä ja joulun lähestymisestä, mutta tällä viikolla voimat on vienyt kellojen kääntäminen. Liekö ikä, kun se ei ole aiemmin iskenyt näin. Illalla ei osaa mennä yhtään aiemmin nukkumaan ja aamulla heräävät niin vanhemmat kuin lapset kuudelta. Yöt ovat siis lyhentyneet tunnilla, uni ei vain jatku. Väsymys vie taas mielialaa alaspäin, nyt ei auta kuin toivoa, että tasoittuu pian! Oletko itse kärsinyt tästä? Toisaalta olipahan sitten tänä aamuna jo seiskan jälkeen kahlattu Me Naiset kannesta kanteen läpi, kun uni loppuu!

Marraskuuta kohti meinasin mennä seuraavin asein:

  • Laittaa ne vitamiinit suuhun. Eivät auta siellä purkissa.  B on se mitä ehkä eniten kaipaan ja joka auttaa jaksamaan, rautaa syön edelleen, sinkkiä ajoittain, magnesiumia parantaakseni unta ja palautumista.
  • Jatkaa inkiväärimehun nappailua, jota on otettu päivittäin syyskuusta ja jonka mies tekee itse (kiinnostaako ohje?). Piristää, kiihdyttää aineenvaihduntaa ja auttaa lenssuja vastaan.
  • Varata se hierojan, jonne piti mennä syyskuisen puolimaratonin jälkeen. ARGH! Ei muka ole ollut aikaa. No onpa kun otan ja jätän vaikka yhden juoksulenkin väliin!
  • Mennä metsäretkelle lasten kanssa. Nyt äkkiä ennen kuin tulee liian kylmä! Siitäkin haaveiltu pitkään. Ensi viikolle on jo ihan sovittu metsäily onneksi, joten tulee toteutumaan.
  • Yritämme jatkaa talviiuintia. Tänään kolmas kerta edessä. Viimeksi vesi oli +6, vielä meni, mutta onnistuuko kun lunta tulee? Se olo jälkikäteen, se on taivaallinen.
  • Polttaa edelleen joka ilta kynttilöitä.
  • Nostaa ikkunoihin ”joulu”tähdet, eli valosarjat. Marraskuussa se on jo sallittua!
  • Nauttia glögiä ja pipareita. Jouluna niitä ei sitten kuitenkaan enää edes jaksa.
  • Opetella ottamaan vapaapäivän. Vaikka sunnuntain. Tai edes puolikkaan päivän. Laitan luurin kiinni ja jätän kotiin ja omistaudun perheelleni. Tämä täytyy ihan oikeasti opetella, mutta nyt otan siitä rutiinin. Olen ylikierroksilla koko ajan.
  • Nauttia juoksemisesta ennen kuin tulee liukasta. Nyt on hyvä, raikas ilma juosta ja lenkit ovat kulkeneet tällä viikolla todella hyvin. Nautitaan vielä kun ei tarvitse pelätä liukastelua!
  • Käydä yhden kerran ainakin treffeillä (teatteriliput ja lastenhoitaja varattu). Tai ei kun hei, onhan ne talviuintikerratkin treffejä eikö ole! <3


mekko MONKI/ housut KATRI NISKANEN/ takki GLOBAL ESSENTIALS / kengät DR.MARTENS/ korvikset LINDEX

Josko näillä selviäisi 30 päivää? En kyllä halua enää viikonloppuna herätä kuudelta, milloin tämä homma tasoittuu? Mitkä ovat omat evääsi siihen, että marraskuusta tulisi vähän parempi?

Luovan työn Vain Elämää

Meillä tapahtui jotain outoa perjantaina. Sain miehen katsomaan tosi-tvtä. Olemme olleet yli 18 vuotta yhdessä ja hän vihaa lähes kaikkea tosi-tvtä, joten näky oli harvinainen. Tiesin kuitenkin, että tykkää Sunrise Avenuen ainakin joistain biiseistä ja itse halusin nimen omaan nähdä Samun jaksot (Vesalat ja muut skippasin suosiolla), joten istuimme yhdessä telkkarin ääreen lasten nukkuessa. Ja hän katsoi kanssani ainakin jollain tapaa koko ohjelman!

No, ei siitä enempää, mutta ohjelmaa piti laittaa tauotta pauselle, sillä aloimme puhua ihan kaikesta mahdollisesta. Jossain vaiheessa sanoin, että kun olin taas ollut pari päivää pressireissulla, tuli mieleen niistä illallisista jollain tapaa Vain Elämää. Istutaan pöydän ympärillä, tutustutaan, kerrotaan itsestä ja omista kanavista, sometetaan villinä ja yritetään buustata niitä omia kanavia. Ollaan jollain tapaa yhtä, koska tehdään samaa hommaa, mutta silti jokaisella on hommaan tosi erilainen, oma lähestymistapansa, jokaisella on erilaiset taustat ja jokaisella on varmasti omat tyhjät hetkensä ja haastetta luoda uutta.

Mitä tarkoitan tyhjillä hetkillä? Sitä kun asioista saattaa kadota hohto. Sitä tähtää (ainakin itse) joihinkin maaleihin luovassa työssä. Ja ehkä moni asettaa elämässä ylipäätään maaleja itselleen, joihin tähdätä. Asetan itselleni koko ajan tavoitteita. Se saattaa olla tietyn lukijamäärän saavuttaminen, joku yhteistyö jota haluaisin hirveästi, joku oma ominaisuus jota haluaisin kehittää, joku paikka johon haluaisin päästä. Ja kun kovasti tekee töitä, niihin tavoitteisiin saattaa päästä. Ja sitten tuntuu tyhjältä. No nyt se on saavutettu, mutta ei tunnu miltään. Miksi pyrinkään tähän juttuun? Ja mihin pyrin seuraavaksi?

Toki puhutaan nyt täysin eri sfääreistä kuin missä Haberin Samu pyörii maailmalla, mutta hänkin korosti ohjelmassa sitä, että vaikka kaiken saavutti ja rahaa oli, olo oli tyhjä. Parasta on nyt kölliä sohvalla. Samaa mietin viikonloppuna. Kuinka ihanaa on kaiken viipotuksen jälkeen tulla kotiin jossa sinua on odotettu. Perjantaina messuilta saapuessani kotona odotti lohipiirakka uunissa, juustoja ja keksejä ja sauna lämpeni. Oliko vähän ihanaa tulla kotiin.


neule VILA/ farkut LIDL by Heidi Klum/ korvikset PINJAPUU

Yksin yrittäminen on monessakin mielessä nimensä veroista. Sitä vääntää yksin. Vaikka itsekin tapaan paljon ihmisiä erilaisten tilaisuuksien ja tehtävien kautta, se lopputulos täytyy vääntää yksin. Olen paininut kotona yksikseni vähän haastavan työtehtävän edessä tietämättä mistä aloittaa tai mitä tehdä seuraavaksi. Ja ne ovat monesti sellaisia tilanteita, missä ei vain voi kysyä keneltäkään. Koska itse ne jutut on luotava. Mietin, millaista tuskaa kokee joku artisti, jonka edellinen levy on ollut listaykkönen siinä tilanteessa, kun uutta on luotava ja sitä ei vain tule. Tai jos tulee ja se ei menestykään. Vaikka hommaa kuinka rakastaisi, aina ei vain onnistu. Mistä vaatesuunnitteljat keksivät uutta, mistä artistit vääntävät uuden biisin, mistä taiteilijat saavat inspiraationsa, kun tuntuu välillä, että kaikki on jo sanottu ja tehty? Koen, että luovan työn ja yrittäjyyden myötä olen vähän raskaskin ihminen. Kun ne inspikset saattavat iskeä saunassa, lenkillä, missä vain. Sitten ajatukseni lähtevät rullaamaan ties minne ja olen poissaoleva. Eilen paukutin vielä iltakympiltä asioita kasaan ja jatkoin kuuden jälkeen aamulla pimeässä. On ollut yllättävän haasteellista ehtiä kaikki kuukauden 15 päikkypäivän puitteissa. Ja yllättävän haastavaa keskittyä kotona metelissä, vaikka periaatteessa saisin ”omaa aikaa”.

Ja sitten se ajanpuute! Voi kuinka monta juttua välillä olisi mitä haluaa tehdä ja mistä inspiroituu, muttei vain ehdi. On pakko tehdä sitä soittelua Verohallintoon ja palaveerata pankin kanssa. Olipa muuten yllättävä kysymys eilisessä pankkipalaverissa, piti selvittää olenko minä tai ovatko lähiomaiset poliitisesti vaikuttavassa asemassa. Häh? Olen niin täynnä tätä paperisotaa, että mietin senkin tappavan osan luovuudesta. Toisaalta, ehkä tämä kehittää vähän lyhyehköä pinnaani.

Kyllä niistä bloggareiden Vain Elämää-pöytäkeskusteluista saa niin paljon inspiraatiota, että sillä leijuu pitkään. Viime viikolla Tallinnassa inpiroiduin upeista urista, joita ihmiset ovat luoneet, opin uutta omasta puhelimestani ja pulppusin ideoita. Eli ehdottomasti kannattaa irrota kotoa jos tilaisuus tulee!

Nyt muihin, somen ulkopuolisiin hommiin keskittymään. Saitteko selkoa sekavasta tajunnanvirrastani? Oliko sinunkin mielestäsi ihan paras Vain elämää viime perjantaina? Toivotan kaikille antoisaa työpäivää ja paljon inspiraatiota!

3 x 10 syksyn parasta juttua!

Monet listaukset ovat mielestäni ihan hirveän kivoja postausaiheita, joita on helppo lukea ja joista tulee itselleenkin hyvä mieli. Kun bongasin Tuulannelin blogista kolmen kohdan listauksen, päätin ex tempore toteuttaa sen sillä hetkellä!

3 asiaa jotka puen mielelläni päälle tällä hetkellä
– 
Papun ylisuuri hupullinen mekko. On ihan maailman mukavin ja menee niin kotihommissa kuin lasten kanssa puuhatessa.
– Ylipolven saappaat. Kuvissakin näkyvät Palmrohtit ovat olleet talviteloilla, oi miten ihanaa saada ne taas jalkaan. Tulee jotenkin kaunis olo nämä jalassa!
– Lenkkarit. Ihan parhaita juoksukelejä viedään.

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia juuri nyt
– Uudet lenkkarit. Kaikissa olemassa olevissa on reikä. Uusimmat kesältä, mutta olivat varmaankin liian napakat (vaikka sama malli ja koko kuin aina!) ja tuloksena yksi musta varpaankynsi puolimaratonin jälkeen ja rikki hiertynyt sisäosa.
– Jonkun kivan joulukalenterin. Kosmetiikkakalentierien roskan ja osaltaan aina turhan kaman määrä ei innosta. Teekalenterin pusseja on vielä viime joululta juomatta, kun olen todella huono juomaan mm.vihreää. Lakukalenteri alkoi tökkiä viime vuonna. Suklaa ei innosta. HELP! Minulla on aina ollut useampi joulukalenteri, mutta nyt ekaa kertaa ahdistaa liikaa se roska ja homman ”turhuus”. Pitäisiköhän sopia miehen kanssa, että joka toinen päivä tehdään toisillemme joku pieni ylläri 24 päivän ajan? :D
– Kameraan uuden putken. Sellaisen oikein kunnon putken, joka muuttaisi kuvauksen uudelle tasolle. Ja kamerakin täyttää keväällä 3 vuotta, edellisellä paukutettiin siinä ajassa 90 000 kuvaa. Kallis vehje uusia, mutta can’t live without!

3 asiaa, joista pidän erityisen paljon juuri nyt
– Lokakuu. Just love it. Tämä väriloisto, kaikki kivat tapahtumat, lokakuu the best! Vaikkakin jurppii, että yrityksistä huolimatta en ole onnistunut järkkäämään mitään synttäriohjelmaa!
– Urheilu. Se on vaan ihan mieletöntä. Kävin viikonloppuna salilla sekä muutamassa jumpassa ja sen tuloksena äsken melkein huusin kun aivastin. Miten kipeät vatsalihakset ihmisellä voi olla!
– Vika on vaikea. Teen tätä postausta Onnibussin etupenkissä ja rakastan katsella läppärin takaa auringonnousua. Ihana lokakuinen aamu! Toisaalta oli aivan ihana päivä eilen ja pidän nyt ihan erityisen paljon perheestäni. Huipputyyppejä meidän tytöt, sanoin miehelle nukkumaanmennessä. Huipputyyppi mieheni, joka heitti minut seiskalta keskustaan, luksusta. Keitti teetkin take away mukiin matkaan. <3

3 asiaa, joista en pidä tällä hetkellä
– VEROTUS! ARGHHHH!!! Luulin saaneni kuntoon, mutta ei, kyllä pitää vielä kerran käydä kaikki läpi. Kysyin jo eilen mieheltä apua, että hinkataan kaikki yhdessä kuntoon, jotten joudu maksamaan ihan älyttömiä ennakkoveroja. Mutta missä välissä? Palkataanko lastenvahti muutamaksi tunniksi?
– Säädön määrä. Jokainen viikko ja päivä on erilainen. Yritän aina muistaa ajoissa pyörittää kuopuksen päiväkotipäivät, omat junaliput, soitin useaan kertaan säätääkseni eskarilaisen hoitoa yms., mutta silti päikyssä ihmeteltiin kun kuopus tuli sinne tänään. Korjasin kyllä tiistain ajoissa hoitopäiväksi, mutta tuntuu että usein tieto ei tavoita kuin johdon. Huoh.
– Hiekka. Sitä saamarin kuraa ja hiekkaa on ihan törkeästi kotona, ensiksi kuistilla, mutta kyllä se sieltä leviää. En käsitä mitä superhiekkaa päikyssä on, se tarttuu ihan joka paikkaan ja kulkeutuu kotiin.

3 asiaa, jotka olen oppinut viime aikoina
– Heh, olen oppinut kyllä niin paljon uutta yrittämisestä ja verotuksesta (ja silti tuntuu etten tiedä mistään mitään)
– Olen oppinut (mielestäni) hidastamaan vähän paremmin
– Kääntämään hiuksia kiharalle ulospäin sen sijaan, että olen aina kääntänyt sisäänpäin. Ne taipuvat paremmin (mikä oppi, mutta kuitenkin!).

3 asiaa, joita en ole oppinut yrityksistä huolimatta
– Kehonhuolto. Sitten jumittaa ja sattuu ja mitä lie.
– Keskittyminen hyvään. Eilinen alkoi hirveällä ahdistuksella siitä, että olen surkea yrittäjä, bloggaaja, valokuvaaja, vaimo ja äiti. Kelkka kääntyi onneksi päivän aikana ja keskityin kaikkeen hyvään.
– Ajoissa nukkumaan meno. Tai mikä on ajoissa, mutta yleensä mennään noin klo 23, välillä menee sen yli. 22.30 olisi aika optimi, mutta lähes aina lipsahtaa!

3 asiaa, jotka haluaisin osata juuri nyt
– Haluaisin osata myydä palvelujani paremmin = saada lisää töitä
– Haluaisin oppia tekemään videoita, tuntuu että aika ajaa blogien ohi (vai ajaako, mitä mieltä? Itse en taas tykkää katsoa juuri ollenkaan videoita)
– Haluaisin olla parempi kuvaaja, mutta tuntuu että minkään uuden opetteluun ei ole aikaa.

3 asiaa, jotka saavat minut rentotumaan tällä hetkellä
– No se järvessä uinti! Ja sitä ennen ollut reissu Valkeakoskelle, oi apua! Siitä lisää myöhemmin!
– Lukeminen. On niin hurja kirja työn alla, että ahdistaa suorastaan, mutta silti lukeminen on parasta aina!
– Jalkapohjien hieronta. Tämä on erityisen jees syksyllä kynttilän valossa, mutta toimii kyllä aina. Kiitos mieheni. <3

3 asiaa, joita tein menneellä viikolla
– Kävin johtoryhmässä yhden työni puolesta ja oli jotenkin tosi hyvä fiilis. Entisessä työpaikassani olin viikoittain johtoryhmässä ja tunsin olevani jotenkin ”back” kotiajoista vuosien, vuosien jälkeen! Vaikka kaupunki oli kyllä eri.
– Leivoin lasten kanssa sämpylöitä ja ystäväperhe tuli iltateelle. Niin parasta arjen katkaisua, miksei tule kutsuttua useammin ystäviä arki-iltana kylään?
– Otin selfien zombien kanssa

3 asiaa, joita odotan innolla lähitulevaisuudessa
– Synttärini. Vaikken saisi aikaiseksi mitään ihme ohjelmaa, niin onnittelut ja pienet juhlallisuudet piristävät aina.
– Koko perheen reissu Tukholmaan. Olemme tehneet kaksi edellistä mummin ja tyttöjen kanssa, todella kivaa saada mies välillä mukaan!
– JOULU! En ole vielä uskaltanut aloittaa glögi- ja piparikautta, koska kyllästyminen tulee ennen joulua. Mutta Kööpenhaminasta ostin pari Disney-prinsessaa lisää kuuseen ja äiti on taas vuokrannut paljun jouluksi. Hänen viime vuoden yllärinsä oli niin iso juttu, että lapseni ilmoittivat, että mummilassa täytyy sitten olla palju tänäkin vuonna!


farkut CUBUS/ takki VILA/ hattu MILLINEERI/ korvikset Cittarista/ poolo ONLY/ kengät PALMROTH (saatu)

Tällaisista listauksista tulee niin hyvä mieli, kun tulee keskityttyä hyvään. Ihania asioita sitä onkin ihan arjessa! Postauksen kuvat otti taitava Saara Studio Mimi & Nödestä. Niistäkin tuli niin hyvä mieli, kiitos Saara! Kuvissa yhdistyy kolme taitavaa suomalaista yritystä, kameran takana Saara, saappaissa manselainen Palmroth ja hatun takana oleva Millineeri, siksikin tykkäsin niistä kovasti.

Olisiko sinun helppo vastata näihin? Mitä odotat lähitulevaisuudelta?