Miten tästä tuli näin nolo juttu! Vastaukset siihen, kuinka usein minä…?

Bongailin Minnean blogista eilen vastauksia siihen, kuinka usein hän siivoaa, syö herkkuja tai vaikka soittaa äidille. Alun perin haaste ilmeisesti Karoliinan blogista, onko moni vastannut näihin? Tehdessäni tätä haastetta tuli ilmi muuten muun muassa eniten Instagrammin inboksiani täyttänyt puheenaihe, hih! Vähän kyllä loppua kohden olin sitä mieltä, että tämä antoi minusta hieman huonon kuvan, mutta pyrin vastaamaan totuudenmukaisesti!

Siis! Kuinka usein?

Vaihdat lakanat. Kahden viikon välein yleensä. Otan kyllä huomioon esimerkiksi viikon reissut yms., eli sitten väli saa venyä. Lasten lakanat yleensä kolmen viikon välein, sillä eivät hikoile samalla lailla kuin aikuiset. Ja sitten me silitämme ne pestyt lakanat, koska en kestä ryppyisiä lakanoita ja mankeli on minusta liian iso väline, sille ei ole paikkaa. Erittäin paljon Instassa keskustelua herättänyt aihe, varmaan eniten ikinä. Lakanoiden silitys, hah!
Vaihdat pyyhkeet. Ehkä parin viikon välein? Välillä useammin eniten käytetyimmän vessan pyyhkeet (meillä on kolme vessaa).
Peset hiukset. Aika tasaisesti joka toinen päivä, riippuen tietysti vähän urheiluista. Joskus on pakko pestä ns. liian usein, koitan aina säästä hiusvärejäni!
Soitat isälle/äidille? Ehkä pari kertaa viikossa? Enemmän tulee heitettyä whatsapp-viestejä, se on aika lailla päivittäistä.
Näet vanhempiasi. Äitiäni aika lailla kerran viikossa, sillä on yöpynyt meillä yhden yön viikossa työmatkojensa takia nyt neljän vuoden ajan. Enää pari kuukautta jäljellä, sillä mamma eläköityy loppuvuodesta. Ihan kamalaa. Varsinkin lasten kannalta, mummin yökyläily on ollut heille tärkeää. Isääni vähän harvemmin, mutta kyllä me usein käymme Jyväskylässä tai he meillä. Kuukausi ehkä maksimi ollut ettei ole nähty! Ulkomailla asuessa taukoa tuli pitkäänkin, ikävä oli välillä suuri.
Käyt leffassa. Jos pääsisi kerran kuussa niin se olisi jo paljon. Viimeksi olen ollut leffassa elokuun puolivälissä, että sanoisinko parin kuukauden välein. Nyt on tullut lähes aina nähtyä jostain syystä lastenleffa!
Föönaat hiukset. Jos on pakko (eli suihkun jälkeen lähdettävä johonkin). Supertylsää hommaa. Ylipäätään hiustenlaitto on inhokkihommia, kiharoita teen aika ajoin.
Putsaat lattiakaivot. No en kyllä putsaa. Mies putsaa kun alan mutista hajusta. Kylppärin pesin juuri juuriharjalla, mutten kyllä kaivellut viemäriä.
Käyt metsässä. Voi liian harvoin! Meillä ei ole mitään lähimetsää mihin mennä! Viikonloppuna nukutin lasta päikkäreille metsäpolulla. Välillä on käyty iltarasteilla metsässä. Useammin olisi kivaa päästä, mutta se vaatii aina lähtemisen.
Käyt suihkussa. Päivittäin. Jo ihan urheilunkin vuoksi.
Sanot läheisille, että rakastat heitä. Joka päivä lapsille ja miehelle. Ainakin melkein. Joskus sanon, että tykkään susta. Lapseni kysyivät juuri alkuviikosta, miksi me kehutaan heitä koko ajan, kyllä alkoi naurattaa. <3
Sanot miehellesi rakastavasi tätä. Oho, vastasin jo edellisessä. Jatkuvasti me kyllä sitä sanomme. Tai tykkäämistä. Myös whatsapp-viesteissä.
Tarkistat kuivakaapin sisällön. No. Äitini siivosi kuivakaapit kun oli kädet täynnä vauvan kanssa. Vauva on nyt 3,5-vuotias, enkä ole tehnyt kaapeille mitään sen jälkeen. Lähinnä sinne jää jumittamaan esimerkiksi jauhot. Jos leipoo kerran vuodessa niin meinaavat päästä tosiaan unohtumaan.
Luuttuat lattiat. Todella harvoin! Jotenkin kolmen kerroksen imurointi, pölyjen pyyhintä, kolme vessaa jaja… Ei enää jaksa. Puhun kyllä jatkuvasti että pitäisi, hah!
Peset vessan. Kerran viikossa paremmin kaikki kolme, eniten käytetylle täytyy tehdä kyllä ylläpitoakin viikon aikana. Juuri putsasin mm. valokatkaisijan ja seinän sen alta, jossa valui kuraa… Mmm.
Puhdistat liesituulettimen. En ikinä. Meillä on liesituuletin, joka ilmoittaa kun se pitää putsata, jonka jälkeen mies irrottelee sen ja laittaa osat tiskikoneeseen. Kuinka usein hän sen tekee, en ole pitänyt kirjaa.
Syöt noutoruokaa. Syön kyllä ulkona, mutta että kotona noutoruokaa. Meille asti ei kulje esimerkiksi mitkään Woltit ja Foodorat, joten hyvin harvoin. Subwaysta on tullut haettua joskus, muttei sielläkään ole käyty iäisyyksiin. Mitä vastaan etten valehtele? Muutaman kerran vuodessa?
Valehtelet. Sellaisia pieniä valkoisia valheita, kuten mitä joku mekko maksoi saatan lipsautella useinkin. Ihan kunnolla että valehtelisin? Hmmm. En osaa vastata tähän.
Riitelet suhteessa. Öh. Tämä pitäisi tarkistaa mieheltä. Joka toinen päivä? Ei siis mitään megariitaa, mutta joku pieni vääntö tasaisesti. Meillä kyllä riidellään täysillä siinä missä rakastetaankin täysillä, olemme aika tunteet pinnassa menevää sakkia kaikki neljä.
Sheivaat. Riippuu ajankohdasta, talvisin melkein enemmän jumppaan hihattomassa topissa, eli ainakin kainalot pari kertaa viikossa.
Vaihdat hammasharjan. Meillä on sähköhammasharjat, johon ilmestyy ajoittain uusi pää lauseen ”näytti niin kauhealta tuo pää, että vaihdoin samalla kun vaihdoin tytöillekin”-lauseen kera. Siis kyllä minäkin jotain teen tässä taloudessa kai, vastaan kaikkiin että mies tekee!
Käyt kirjastossa. Kerran viikossa ainakin. Osuu päikkymatkalle.
Peset peitot ja tyynyt. Muutaman kerran vuodessa. Kesällä se on kivempaa, kun ne saa ulos kuivumaan.
Syöt herkkuja. Lähes joka päivä esim. yhden suklaan palan.
Soitat anopille. Valitettavasti en soittele.
Peset rintsikat. Ihan mahdoton, käytän niin monia rinnakkain. Urheiluliivit yleensä kahden-kolmen juoksulenkin välein, muut käyvät sitten aika ajoin kun muistan, että niitäkin olisi hyvä pestä.
Leivot. Olen tänä vuonna leiponut kolmesti sämpylöitä (ja sitten paljon kerralla ja osa pakkaseen, olipa niitä ihanaa sulattaa juuri tällä viikolla sieltä). Sitten olen leiponut tyttöjen synttäreille kakun, lisäksi leivomme aina pipareita. Eli vastaisinko kuusi kertaa vuodessa? En halua leipoa makeaa, kun ei sitä sitten tule syötyä koskaan.
Siivoat jääkaapin. Hoho, tulikin tästä mieleen tämän viikon maanantai ja äitini yökyläily. Hän nuuskutti jääkaappia läpi, että siellä haisee jokin ja teki samalla pari löytöä. Kuten homeisia punajuuria. Olin ihan järkyttynyt, vastahan ne ostettiin.
Käyt puntarilla. Kävin joka aamu vielä alkuvuodesta. Nyt en ole käynyt varmaankaan heinäkuun jälkeen. Yritän antaa asian olla. Minä en ole kovin hyvä tykkäämään itsestäni.
Komennat miestäsi. Mitäköhän hän sanoisi? Pari kertaa viikossa mutisen vaateläjästä, erinäisistä johdoista (purkaa vanhaa läppäriä ilmeisesti käyttökuntoon) ja muusta alakerrassa. Mutisen, en suoranaisesti komenna.
Syöt irtokarkkeja. Ykköspaheeni! Leivonnaisista en välitä, enkä ikinä himoitse pullaa, kakkua tai vastaavia, mutta karkit! Pari kertaa viikossa ainakin.
Vierailet isovanhempiesi luona. Toisen mummon luona tuli käytyä Helsingissä vähintään kerran kuussa, nyt ehkä harvemmin kun palvelutaloon ei voi mennä yöksi. Toisaalta olemme nähneet muualla. Toista mummoa näen yleensä Jkylän reissuilla.
Peset pyykkiä. Lähes päivittäin. Ainakin joka toinen päivä. Tykkään sappisaippuoida heti irti päikyssä tulleet ruokatahrat, samoin urheiluvaatteiden hikisenä säilyttäminen kovin kauaa ei innosta.
Imuroit kotisi. En. Imuroi. Vessat ja pölyt minun vastuulla, imuri miehen. Luoja miten pepusta on Dyson imurina ja kolme kerrosta sen kanssa. Kerran viikossa pyrimme imuroimaan.
Perheessä kinataan vaatetuksesta. Lasten kanssa väännetään lähes päivittäin. Kolmevuotias on haastavin puettava, nyt hän alkaa taipua siitä, ettei voi tosiaan enää lähteä ulos paljain varpain.
Käyt hammaslääkärissä. Olen useampana vuonna (joo oikeasti!) maksanut itselleni hammashoidon synttärilahjaksi. Tee ja nestemäinen rauta tummentavat hampaita, eli on ihanaa saada niitä putsattua ja samalla tarkistaa onko reiän alkuja tms. Yhtään reikää tai reiän alkua ei vielä ole ollut. *kopkop*
Käyt kaupassa. Liian usein. En ole kovin suunnitelmallinen tyyppi, joten välillä tuntuu, että ravaan kaupassa alvariinsa. Tai sitten teen jonkun keiton jota syödään neljä iltaa ihan kyllästyen.
Peset ikkunat.  Kerran vuodessa, kesäisin. Minä olen tehnyt sitä tosin aika harvoin, mies taisi pestä suurimman osan tänäkin kesänä.
Vaihdat sukat. Joka päivä. Urheilusukat ovat erikseen, ne pidän yleensä kaksi lenkkiä ennen vaihtoa.
Olet eri mieltä miehen kanssa. Hmm. Meillä on joitain periaatteellisia eroja, jotka eivät taida muuttua ikinä, mutta kyllä me välillä saamme väännön aikaiseksi siitä, kuinka järkevää on syödä hiilareita ja kuinka paljon, entä proteiinia ja… Menisikö siihen joka toinen päivä juttuun? Eri fiiliksellä mennään usein, minä olen aivan varma että maailmanloppu tulee joka välissä ja stressaan ja hermoan, mies taas toteaa, että älä nyt taas panikoi ja pysyy rauhallisempana.
Ostat uusia vaatteita. Koko ajan harvemmin. Pari kertaa kuussa ehkä?
Siivoat. Kerran viikossa enemmän, ylläpitoa päivittäin.
Olet tehnyt raskaustestin. Viime talvena taisin tehdä. Turpoava maha ja epäsäännöllinen kierto ovat vain endon tuotosta, olen sen sittemmin oppinut, kun olo on pahentunut tasaisesti.
Tarkistat toimiiko palovaroitin. En kyllä koskaan, apua! Patterit vaihdetaan kun alkavat siitä ilmoittaa, mutten erikseen ole tarkistellut. Onkohan mies?
Peset autosi. En tiedä hirveämpää kuin autopesu. Pienenä rakastin niitä, nyt ahdistun järjettömästi. En siis ikinä. Mies pesee mielestäni ihan superusein, kun se on niin pölyinen. En edes huomaa että auto on pölyinen. Sitten monesti jynssäävät kolmisin tyttöjen kanssa pihallamme painepesurilla, äärimmäisen harvoin auto pääsee autopesuun.
Käyt läpi vaatekaapit ja muut kaapit. Äiti nauraa nyt ääneen kun lukee tämän. En ikinä. Nytkin yksi ihana mekko hukassa jossain kaapin uumenissa. Kaapit ovat akilleen kantapääni. Inhoan tavaraa pöydillä, mutta kaapit.. Ihan sama.
Siivoat lääkekaapin. Tämä pitäisi tehdä. Meillä on hirveästi lääkekaapissa mm. vitamiineja, joista osa saattaa jäädä syömättä/puoliväliin/on flunssakauden juttuja tms. Lisäksi lapset saavat aina niin hirveän isoja lääkepulloja, että ne täyttävät puoli kaappia. Nytkin Ventoline jäi kaappiin seisomaan, kun siitä käytettiin joitakin millejä.
Puhdistat hiukset harjasta. En enää tykkää tästä kyselystä. Sillä minusta saa ihan superlaiskan kuvan. Joskus kun muistan nappaan hiukset irti harjasta, mutta juuri tiistaina lapseni lähti uimatreeneihin ja otti mukaansa minun Tangle teezerini. Kuulin sivukorvalla, kun mies sanoi ”isi ottaa nämä hiukset pois tästä harjasta ennen kuin laitat sen kassiin”. Yhym. Tämä kysely selkeästi on tehty kiillottamaan miehen kruunua! :D


mekko H&M/ takki ja poolo ONLY/ kengät DR.MARTENS/ korvikset LINDEX

Mitä sinä vastaisit näihin, ovatko helppoja? Vastaatko useampaan että teet itse kuin minä, apua, aika noloa! Miksei tässä kysytty kuinka usein urheilen tai teen ruokaa tai tai…! Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille!

Mitä Google kertoo sinusta?

Tämä ainakin Iinan sekä Nooran toteuttama postaus oli niin hauska, että oli suorastaan pakko katsoa, mitä asioita sitä itsekin googleen iskee. He siis listasivat myös 10 viimeksi googlettamaansa asiaa. 1980-luvun alussa syntynyt lapsi ainakin haki kouluaikoinaan vanhempien kirjahyllystä tietosanakirjan, jos halusi tietää jostain asiasta enemmän. Hullua ajatellakaan enää elävänsä ilman Googlea!

Katsoin historiaani perjantaina, eli sen jälkeen hakuja lienee lisää, mutta tässä historiani tuolloin. Miksi googletin ja mitä?

1. El Salvador
Miksi googletin tätä valtiota? Suunnitelemmeko reissua sinne? Ei, kaukana siitä. Torstaina ilmestynyt Me Naiset oli paras numero pitkään aikaan ja täynnä todella painavaa asiaa. Siinä oli muun muassa El Salvadorista olevan naisen haastattelu, jossa hän kertoi saaneensa 40 vuotta vankeutta keskenmenon myötä. Tämä perustui siis siihen, että voimassa on aborttilaki ja keskenmeno katsotaan abortiksi. Nainen oli päässyt vapauteen 4,5 vuoden jälkeen ja saanut turvapaikan Ruotsista. Artikkeli oli vain pieni palanen maan tapahtumista, mutta se järkytti syvästi. Googletin siis tarkemmin El Salvadoria, sen tarkkaa sijaintia, asukaslukua ja päädyinpä niille matkasivustoillekin. Mietin, etten missään nimessä haluaisi sinne matkustaa, maahan, jossa naisilla on noin hirveät olot 2010-luvulla.

2. Nansoshop
Kyllä, somen uhri! Nanso on hyvin vahvasti blogeissa esillä. Se oli suosikkini, kun työskentelin Nokian kaupungissa. Kävin useasti heidän liikkeessään keskustassa, siinä, jota ei enää ole. Vein jopa Yhdysvaltojen suurlähettilään rouvan Nanson tehtaalle vierailulle, siinäpä yksi jännimpiä työtehtäviäni ikinä! Nanso on ihan erilainen nykyään ja en voinut aikanaan kuvitella, että siellä tehtäisiin tulevaisuudessa mm. farkkuja. Ihastuin hirveästi heidän violettiin neulemekkoonsa ja googletin sen hintaa ja petyin, kun lähes joka tuotteen perässä luki ”Valmistusmaa Kiina”. Ilmeisesti lähinnä suunnittelu on enää Suomessa. Vaateteollisuus on yksi suurimpia pahiksia ilmastoasioisssa ja saa olla aika tarkkana, mikä enää on kotimaista ja mikä ei.

3. YTJ
No, perustin viikko sitten yrityksen. Oli ihan sairaan vaikeaa miettiä yritykselle nimeä ja vietin paljon aikaa YTJ:n rekisteriä selaillen. Ja sitten kävin katsomassa, kun yritykseni löytyy sieltä ja se oli jotenkin tosi siistiä. Hih!

4. Your Brand Up Studio
Kirjoitin juttua Pärnusta ja hain siihen linkit kohdilleen. Koen vähän sellaisena ”ammattiylpeytenä” sen, että haluan tarkkaan aina kiittää ja linkittää blogijuttuihin järjestävät tahot, sillä tiedän, minkälaisen vaivan he ovat nähneet reissujen eteen. Se on pieni kiitos heille. Samoin koen, että on tärkeää linkata mukana olleet bloggaajat juttuihini, sillä näkyvyys on se, mitä kaikki haemme ja jos voin siinä mitenkään auttaa, haluan sne ehdottomasti tehdä. Siksi hain nettiosoitteen yhdelle järjestävälle taholle googlen kautta.

5. Storytold
Sama tarina kuin yllä, linkkasin Pärnun juttuun toisen järjestävän tahon.

6. Pärnun aallonmurtaja
Edelleen mennään Pärnun reissussa. Hain googlesta aallonmurtajan pituutta juttuuni, muistelin erinäisiä mittoja, mutten ollut varma ja googlettelin kuinka pitkään täytyy kävellä päästäkseen päähän pussaamaan. Sehän oli ihan mahdoton tehtävä, löytää tätä tietoa! Muistelin että puhe oli kahdesta kilometristä, mutten saanut varmuutta asialle.

7. Honest tee
Sain kutsun pr-tilaisuuteen tutustumaan Honest-teehen, enkä ollut koskaan kuullutkaan. Tuskin pääsen paikalle (koska kaikki tapahtuu Helsingissä), mutta mielenkiinnosta tutkin mistä on kyse. Honest on Coca-Cola Companyn tuote, sen ainakin opin!

8. Oravapolku Pyrintö
Googletin ilmeisesti suunnistuskoulun harjoituksia. Ehkä. En enää muista mitä hain liittyen lapsen suunnistusjuttuihin!

9. Ventoline
No, lapselle määrättiin erinäisiä avaavia lääkkeitä antibiootin lisäksi ja toivon aina, että voisimme syöttää mahdollisimman vähän niitä. Googletin mitä kaikkea Ventoline tekeekään ja mietiskelin pärjäisimmekö ilman. Öistä ei tullut mitään, joten Ventoline haettiin ja sitä annettiin muutama päivä antibiootin rinnalla. Eilen muuten palautin apteekkiin kolme antibioottipulloa. Tiesin, että lääkejämät pitää palauttaa, mutta tällä kertaa neuvottiin palauttamaan ihan tyhjätkin pullot, sillä lääkejäämiä jää. Meinasi farmaseutti, että tuo tänne, jos toivot, että lapsesi parantuu jatkossakin ja antibiootit vaikuttavat vielä jatkossakin eivätkä pääse luontoon. Hui, olipa tiukka lausahdus, minäpä vein ja samalla jääkaapissa vuoden olleen kuopuksenkin biootti-jämän.

10. LK Media
Kun mietin sitä yrityksen nimeä, googletin sitten kaikki vaihtoehdot aina, mitä olemassa oli. Yllätyin miten moni tosiaan oli jo olemassa ja jotka päädyin hylkäämään!


paita ONLY/ poncho OBJECT/ farkut ESMARA by HEIDI KLUM (saatu)/ aurinkolasit LE SPECS (saatu)/ korvikset Citymarketista/ kengät kirppislöytö, en tiedä merkkiä

Sellaiset viime viikon googletukset! Hauskaa mitä Google kertookaan sinusta muutamien hakujen perusteella. Postauksen kuvat on muuten otettu tunti ennen kuin heitin juoksukamat niskaan. Mietin näkyykö jännitys naamasta, kuikuilin tuota Kuokkalan vesitornia ja mietin vain, että kohta mennään tuolla, iik!

Mitä sinä olet viimeksi hakenut Googlesta? Lempeää ja syksyistä tiistaita kaikille!

Upea viikonloppu ja viikko, miinus alkava keuhkokuume

Se on kuulkaa sillä tavalla, että kun tarpeeksi istuu junassa ja viuhtoo siellä sun täällä, tulee asiasta nimeltä kotiviikonloppu kultaa kalliimpi kokemus. Kuulostaako tämä hölmöltä? Mietin nimittäin eilen illalla, että miksi meillä ei ole enemmän tällaisia iltoja. Minkälaisia? Ulkona ropisi sade, kävimme nelistään saunassa ja kuopuksemme istui alatasolla hinkaten vimmatusti kahta saunakauhaa yhteen. Ihmettelin, että mitä hän oikein tekee, johon hän totesi kaikkitietävän 3-vuotiaan viisaudellaan ”no sytytän nuotiota, et sä ymmärrä!”. Nauratti kamalasti, niinpä tietenkin ja oli pakko kysyä, että mistä tiedät miten nuotio sytytetään. Vastaus oli, että ohjelmissa tehdään niin. Muumeissakin! Aivan, niinpä tietenkin.

Tytöt löysivät pinkin sävytteen kylppäristä ja laitoin heille vähän pinkkiä tukkaan. Sitten piti ottaa perhehali pyyhkeissä, perhehali aamutakeissa ja mitä kaikkea. Iltasaduksi luimme kolmen naisen tarinan kirjasta Iltasatuja kapinallisille tytöille (kuinka paljon tämä opettaa äidillekin!) ja koska tytöt halusivat eri iltalaulut, lauloin sitten putkeen molempien toiveet. Meillä on jotenkin ihan liian vähän näitä rauhallisia iltoja nelistään ja tunsin rakkauden olevan hyvin vahvasti läsnä. Yleensä aina joku menee jossain, on harrastuksia, urheiluja, joku projekti kesken. Minäkin kerään voimia lauantaille, jolloin toivottavasti juoksen puolimaratonin ja mies lenkkeili (NIINPÄ, LENKKEILI! <3) kuopuksen harrastuksen aikaan.

Sama kävi viikonlopun kanssa. En muista, milloin oltaisiin oltu vain kotona viikonloppu, vailla hötkyaikatauluja johonkin. Niin useasti viikonloppuun osuu joku reissu, on pakkaamista ja purkamista tai jos ollaan kotona, on joku sata asiaa mitä pitäisi tehdä. Viime viikonloppuna siivosimme kodin perjantaina, joten viikonloppuna oli edessä vain olemista. Tähän vaikutti myös se, että esikoinen oli ollut jo 10 päivää kipeänä, joten oli senkin puolesta pakko rauhoittaa. Mies kävi muutaman tunnin maastopyöräilemässä Tour de Tampereella ja minä juoksin vikan pitkän 16 kilsan lenkin. On muuten myös näkyvissä kotonamme ihan erilainen elämänilo, kun mies on päässyt pyörän päälle, uimaan ja pienille lenkeille kahdeksan kuukauden rasitusvamman ja käden katkeamisen myötä. Kuinka iloinen voikaan olla toisen puolesta!


paita UHANA DESIGN/ farkut LINDEX/ tennarit CONVERSE/ korvikset MAANANTAIMALLI/ rannekoru BY PIA’S

Kaiken sen ihanan ja rauhaisan perheajan keskellä mieltä painoi kyllä kovasti esikoisen kunto. Hän oli ollut yli viikon kipeänä, olimme käyneet kolmesti Mehiläisessä ja kunto ei vain parantunut. Vaikkei kuumemittarin lukemat huidelleet enää katossa, niin kyllä lapsestaan näkee, ettei hän voi hyvin. Silmät olivat ns. puolitangossa koko ajan, hän ei jutellut, eikä ruoka maistunut. Kun lauantain ja sunnuntain välinen yö oli pelkkää röhimistä, marssimme taas sunnuntaina lääkäriin. Nyt sieltä vihdoin löytyi selkeä ääni keuhkoista, joka kuulemma johtaisi todennäköisesti keuhkokuumeeseen. Vaikka antibiootteja on aina ihan hirveän kurjaa syöttää, tässä tilanteessa olin hyvin, hyvin kiitollinen lääketieteelle ja siihen, että ehkä voin helpottaa lapseni oloa.

Ja niin kävi. Kaksi päivää lääkettä ja yöt hiljenivät. Lapsi palasi keskuuteemme. Se pulinan määrä, ilo ja höpötys mikä oli taas läsnä 10 päivän tauon jälkeen oli ihan mahtavaa. Hän oli taas pieni touhutäti. Kyllä minä pelkäsin sydän syrjälläni, kun vointi ei vain parantunut ja eskaristakin tuli yli viikon poissaolo. Kyllä sitä taas on hirveän kiitollinen kaikkien terveydestä, se ei todellakaan ole itsestäänselvyys.

Tänä aamuna viisi minuuttia ennen kellon soimista kuului määrätietoinen töptöptöp (miten oikeasti 3-vuotiaat kävelevätkin sellaisella voimalla ja määrätietoisuudella, tiedättekö?) ja peittoni alle pujahti pieni tytön tyllerö sanoen, että rakastaa äitiä kovasti ja haluaa olla aina äidin vauva. Halasin ja sanoin, että olemme tosi iloisia kun olet perheessämme, olet hurjan kiva tyttö. Hän hymyili katsoen silmiini naama ihan rutussa ja sydämeni pakahtui. Päiväkotiin vein ylös alas pomppivan tytön, josta oltiin kanssani yhtä mieltä, että hän on aikamoinen duracell, mutta lastentarhanopettajien mukaan myös päivien piristys juttuineen. I agree.

Jotenkin syksyn myötä tuntuu monesti, että sitä käpertyy kotiin, juo teetä ja on yhdessä perheen kanssa. Niin ihania kuin yhdeksään asti pihalla juostut kesäillat lasten kanssa ovatkin, on syksyssäkin mieletöntä rauhoittumisen ja läsnäolon taikaa. Olen ollut viime päivät hyvin kiitollinen perheestäni, mielettömiä tyyppejä.

Sitä seuraavaa kotiviikonloppua nelistään saadaan odottaa ainakin kuukausi, joten otetaan siitä taas silloin kaikki irti. Tunnelmallista torstaita, tänään ei säästy kukaan kuivana sanoi eilen meteorologi. Hyvä syy käpertyä peiton alle halaamaan!

Ja hei! Elokuun asusuosikiksi päätyi aivan ylivoimaisesti tämä asu ja ihana hemmottelusetti osui arvonnassa nimimerkille Mirmir, spostia laitettu! Kiitos äänestäjille! <3