Kesäteatteria ja pastellisävyjä

Viikonloppuna kävimme ensimmäistä kertaa ikinä Pyynkin kesäteatterissa! Siellä pyörii Vuonna ´85 ja olipa kyllä hyvä! Tykkäsin enemmän kuin teatteriversiosta, jonka näimme joskus vuosia sitten. Lisäksi eturivin paikat olivat mahtavat ja näyttelijöiden ilmeet näkyivät hyvin. Kyllä mulla kamera siellä oli matkassa, mutta… Unohdin täysin ottaa kuvia! Teatterissa olin Elloksen mekossa, josta on nyt näin tylsä kuva.

Korvissa Kalevala-korun Kukkaketo-sarjan korvikset ja ranteessa New Yorkin Bebestä ostettu rannekoru.

En tiedä miksei tuota teatteria ole tullut aiemmin testattua! Ilmakin oli aivan mahtava ja sai istuskella ja nauttia ihanassa auringonpaisteessa.

Tänään lähdin matkaan katsomatta peiliin ja tajusin vasta jossain vaiheessa, että tulikohan nyt vedettyä liian sävy sävyyn. Ehkä meni vähän överiksi, mutta nämä Elloksen lilat farkut olivat kyllä rakkautta ensi silmäyksellä. Niin kivat, samat pökät kuin aiemmin blogissa nähdyt keltaiset housut.

Laukkukin osui aika samaan sävymaailmaan. En tosiaan tajunnut lähtiessä tätä matchy-matchy-juttua, mutta viihdyin asussa niin ei kai tuo ole niin vakavaa.

Housut ovat Ellokselta, kengät Vagabond, topit Only, laukku ja kello Guess, korvissa legot.

Pitäisikö nyt alkaa pitään muita kuin pastellisävyjä, kun syksy huohottaa niskaan? En mä halua vielä luopua pinkistä ja lilasta, kesä on vielä ihan kesken!

Mitä mieltä olette? Entä mitä tuumaatte siitä, onko nyt vielä kesä vai menikö jo syksyn puolelle?

Jimmy Cliff sydämeni vei – erittäin onnistunut Ruisrock

Festarit koluttu! Ja oli kuulkaa aika onnistunutta settiä, ei voi muuta sanoa.  Bongasin festareilta useamman Desigualin vaatteet, mutta parikymppisten naisihmisten asukoodi nro 1 näytti olevan värikkäät MINIshortsit (ne ovat välillä ihan hurjan lyhyitä!), pitsitoppi ja Conversen tennarit. Onneksi en ole parikymppinen, niin sain rauhassa pukeutua johonkin muuhun. ;)

Työpäivä ennen rockia meni tässä Espritin pallomekossa.

Täytyy myöntää, että tehokkain bändienkatselupäivä oli sunnuntai. Lauantaina porukkaa oli niin paljon, että esim. Gardigansin soittaessa ei päässyt liikkumaan. PMMP vetäisi kovan keikan lauantaina, mutta senkin olen nähnyt jo niin monesti, ettei keikassa hirveästi uutta ollut. Rasmus perjantaina oli hyvä ja veti mielestäni kivan keikan. Perjantain rokkasin Girly Stylen blogin pitäjältä ostetussa Gina Tricotin haalarissa, jonka maustoin punaisella vyöllä ja koruilla. Eka kuva on Omppu-hotellista ja täytyy suositella, sinne mahtui 2 pariskuntaa enemmän kuin hyvin! Ja kiitos haalarista GS, oli huippu festarivaate!

Lauantain festit menivät Thaimaasta ostetussa mekossa ja silmälasikaulakorussa.

Sunnuntaille olikin kovat odotukset ja olimme paikalla juuri kun Robin vetäisi Frontiside Ollien (:D) ja Apulanta aloitti perään. Siihen asti olimme selvinneet kuivina ja nauttineet auringosta, mutta Apulannan myötä taivas repesi. Toni pui nyrkkiä taivaaseen ja huusi ”MIKSI”?! Keikka oli aika perussettiä, itseäni harmittaa kun bändi veivaa puhki kulutettuja radiohittejä kuten Jumala ja Viisaus ei asu meissä, mutta onhan se ihan ymmärrettävää varsinkin festarikeikalla. Saatiin me vanhat fanit kuitenkin kuulla biisit ”Pöljä”, ”Systeemi kusee” sekä lopussa kaikkien yllätykseksi kokonaan soitettu ”Ilona”, jota eivät ole soittaneet 15 vuoteen kokonaan livenä. WAU! Minä palasin muutamaksi minuutiksi teinivuosiin ja kyyneleet valuivat poskille Ilonan aikana. Bändi palkitsi meidät siitä, että tulimme sunnuntaina aikaisin sateessa katsomaan heitä, kiitos siitä! Potkaisin kengät pois ja pompin paljain jaloin sateessa, eikä se haitannut menoa yhtään, oikeastaan vain innostuin sateesta.

Sunnuntain rokkiasuun kuului Desigualin toppi ja Onlyn lökäpökät sekä Banana Republicin hattu.

Sunnuntain kattaukseen kuului mm. Suicidal Tendencies, josta en ollut edes kuullut! Meno keikalla oli mieletöntä ja lopussa bändi otti kymmeniä faneja lavalle kanssaan riehumaan. Mikä fiilis, vaikka musa ei kyllä minuun uponnut. Eput soittelivat myös perushittiputkeaan, mutta sitten löytyi helmi: Jimmy Cliff from Jamaica! Vuonna 1948 syntynyt artisti, joka soitti big bandin kanssa. Letkeää reggae-meininkiä, aivan mahtavia muuveja ja ohi lipuvat Silja Linen laivat, siinä oli fiilis kohdillaan! Mennä jammasin pitkin rantahietikkoa ja sadekin taukosi juuri silloin. Siinä vaiheessa maa alkoi olla täysin kuraa ja muta erittäin liukasta, ranta oli onneksi parempi alustaltaan. Olin ottanut kengiksi Seppälän halvat sandaalit ja kolme päivää niillä kävelyä ja pomppimista + päälle tuo vesisade ja muta tekivät sen, että heitin ne roskiin kotipihassa. Muta oli tarttunut varpaisiin niin, että seisoin pidemmän aikaa suihkussa hinkkaamassa sitä irti. Mutta ei se haittaa, se fiilis oli niin loistava! Jimmy Cliff, haluan nähdä hänet uudelleen! Viimeisenä soittanut Snoop Doggy oli niin kamalaa kuraa, että lähdimme aika pian kävelemään pois alueelta.

Oli siellä hieman mutaista…

Turku on minulle aika vieras kaupunki ja oli kivaa istuskella Aurajoen rannalla lauantaina nauttimassa auringosta. Olimme myös varanneet pöydän Fontanasta, jossa oli brunssia tarjolla. Pöytävarauksemme oli klo 12 ja kun tulimme ravintolaan, brunssi piti jonottaa tiskiltä. Jono oli pitkä ja kun vuoromme tuli, ilmoitettiin että brunssia on mennyt niin paljon, että sitä ei enää myydä. Varauksemme oli klo 12, vuoromme jonossa tuli klo 12.30 ja brunssin myynti lopetettiin klo 12.20. Olisiko siitä voinut ilmoittaa jonossa seisoville?? Seurueemme hermot kiristyivät tässä vaiheessa, mutta tilasimme sitten listalta annokset, mitkä eivät kyllä olleet millään muotoa brunssimaiset. Brunssi näytti todella hyvältä ja meitä harmitti, että olimme paikalla kun sitä vielä myytiin, mutta seisoimme sitten turhaan jonossa. Hmph. Älkää nyt sanoko, että Fontanan brunssi on todella hyvä!

Eipä tuo harmitus onneksi kauaa kestänyt ja kaiken kaikkiaan viikonloppu oli todella onnistunut. Kyllä sitä vanhakin vielä jaksaa. ;)

Miten teidän viikonloppu sujui? Millainen keli muualla oli, tuliko ukkosta? Turkuun sitä ei tullut, vaikka vesisadetta kyllä roikasi.

Kiitos Turku, ehkä taas ensi kesänä uudestaan!

Eläimellistä menoa

Niin kuin edellisessä postauksessa kerroin, käväisin pikapyörähdyksellä Promodin alessa ja kiitos sen, eläinkuosisia paitoja on nyt peräkkäisinä päivinä päällä. Ihastuin valtavasti tämän päivän Afrikka-paitaan, tuo alaosa näyttää hyvin samanlaiselta kuin itse ottamassani kuvassa. Muutenkin pari tekemämme Afrikan reissua ovat olleet niin mieleenpainuvia, että vaikka paita ei olisi niin superihana, sen herättämät mielleyhtymät on.

Mies kehui paitaa ihan sen värien takia, ei edes aluksi huomannut että siihen on piilotettu seepra ja muuta maisemaa. Mikä näissä aamuaurinko kuvissa on, että ne syövät kaiken rusketuksen??

Paita Promod, toppi Only, caprit Ellos, kengät Firenzestä.

Näistä meinas tulla ihan levottomia kuvia, kun mies lauloi jotain ”jungle jungle”-biisiä ja minä mietin, että milloin naapurit alkaa pitämään meitä höperöinä, kun kuvaillaan aina aamuseiskalta asuja. Toisaalta eipä ole ketään siihen aikaan katsomassa. Meinasin sitten siinä nauraa höhöttäessä lentää nenälleni, ainakin oli pirteä aloitus aamulle!

Eläimellinen meno siis jatkukoon! Itse tykkään tällaisista eläinkuoseista, joissa on selkeästi joku eläin kuvattuna, mutta pantteri-, tiikeri-, leopardi yms. kuviot vaatteissa eivät puolestaan iske yhtään. Niistä tulee liikaa mielleyhtymiä turkkeihin ja eläinten hyväksikäyttöön.

Pakko tuoda vertailuun illalla otettu kuva. Tässä siis näette miten aamuaurinko syö rusketuksen. Vai onko se vaan luonnonvalo? Nämä kaikki kuvat on otettu tänään.

Tykkäättekö te eläimistä vaatteissa? Ihan rehellisistä kissankuvista vai pantterikuvioidusta huivista?

Minä suuntaan viikonloppuna rokkaamaan Turkkuseen, joten asukuvia sieltä sitten ensi viikon alussa! Siellä pidänkin varmaan toooodella tyylikkäitä asuja… ;) Kesäistä viikonloppua!

Päivän piristys, tässäpä eläimellistä menoa. :D