Superjännittävä loppuviikko

Onpa vaikeaa kärsimättömälle ihmiselle odottaa. Olen siis kohta kaksi viikkoa odotellut starttirahapäätöstä ja sitä alkujaan kahdessa viikossa lupailtiin. Voi, tulisipa pian! Ja sitten taas kun ei ole tullut, eipähän ole ainakaan tarvinnut pettyä. Mutta haluaisin hommiin!

Sitten toinen juttu, mitä olen odottanut ja jännittänyt tapahtuu huomenna. Pääsen nimittäin työhaastatteluun! Olen tästä niin superhyperinnoissani (ja samalla jännittää hulluna) ettette usko. Niin lukemattomia hakemuksia on täältä lähtenyt ja koskaan ei edes haastattelua. Koen pelkästään haastattelun jo upeana mahdollisuutena ja olen siitä todella iloinen! Se tapahtuu Helsingissä, eli tie vie sitten huomenna Helsinkiin päiväksi ja sieltä kurvaan suoraan junalla Jyväskylään, sillä ylihuomenna vietetään veljeni häitä.

Siis ne häät! Niinpä! Voi viude mikä keli on tullut heille hääviikolle, mahtavaa! Puheeni on valmis ja nyt vain jännityksellä odotellaan. Ja yritän kaikkeni, etten ajattelisi mahdollisia sairasteluja. Joku stressi otti jo vallan, sillä ystäväni herpes pamahti huuleen parahiksi paikalle haastatteluun ja häihin. Voi että, maailman tyhmin vaiva! Tuli mieleen kaikki koulukuvat, joissa se lapsenakin huulta koristaa, nythän taitaa olla juuri koulukuvausaika. No, jos sillä selvitään niin pieni juttu on. Morsiustyttö veti eilen lipat pyörällä ja verta tuli jalasta, kädestä ja kylki meni naarmuille. Onneksi naamasta ei tullut hakatun näköinen ja onneksi ei käynyt pahemmin!


mekko PAPU STORIES/ korvikset MAANANTAIMALLI/ rannekoru BY PIA’S/ tennarit CONVERSE/ panta LINDEX

Ja sitten kun ovat haastattelut ja häät ohi, pitäisi minun näillä näkymin kurvata sunnuntaina takaisin Helsinkiin ja olla muutama päivä reissussa. Reissun ohjelma on niin jännittävä, että sydän jätti lyönnin väliin sitä miettiessä (kuulette varmasti tästä myöhemmin). No, onneksi en ehdi miettiä, keskityn nyt siihen huomiseen ekana. Ja mitä laitan päälle! Apua! En koskaan kulje hirmu business-lookissa, joten en halua pukeutua liian tiukasti, sillä sitten olo on epämukava. Mutta kuitenkin siististi ja kunnioittavasti.

No, ei auta kuin aloittaa viikonlopun kamojen pakkaaminen ja siinä samalla miettiä huomisenkin asu. Huih kun jännittää nyt ihan kaikki! Wish me luck!

*kuvat ovat taitavan Mimi & Nöden Saaran käsialaa ja mekko Papun uudesta mallistosta, eikö ole vastustamaton väri!

Manselaiset merkit jyräävät Torikorttelissa!

Ihan mielettömällä paikalla Helsingissä, Kauppatorin kupeessa, vastapäätä Espan puistoa löytyvät Torikorttelit. Siihen kulmaan paraatipaikalle on avattu yhteinen liike kahdelta tamperelaiselta merkiltä, Uhana Designilta sekä Papu Storiesilta. Liike on jo ollut jonkin aikaa auki, mutta eilen vietettiin virallisia avajaisia, joihin pääsin osallistumaan ja kälyni lähti aveciksi.

Jarrutetaan tähän kohtaan. Koska nyt on pakko kertoa omaa tutustumistani noihin merkkeihin. En itse asiassa muista missä ja milloin olen tutustunut Uhanaan. Muistan, että 2015 mies osti minulle hääpäivälahjaksi ensimmäiset pisarakorvikseni. Ja siitä lähtien on mennyt muuten aika nappiin, jos ostaa Uhanaa lahjaksi. Papuun tutustumisen muistan paremmin, sillä se oli ihan sattuma. Haahuilin pitkin Sokosta vauvani kanssa vuonna 2013, taloamme rempattiin (tiedätte miksi) ja asuimme evakossa. Sokoksella oli pop up ja katselin, että onpa ihania pipoja. Ja niitä saa niin äidin kuin vauvan koossa! Näin meille kotiutui kaksi mustaa pipoa mustavalkoisella rusetilla. Papun tarina ja kasvu alkoi noista pipoista.

Vuosien aikana olen rakastunut aivan palavasti Uhanaan ja mielipiteeni Papusta on vaihdellut. Rakastin sitä aiemmin, sitten nakkikuosit hirvittivät ja viime keväänä ostin taas ihan parhaat mustat leggarit pinkeillä polvipaikoilla tytöille. Niillä on rymytty, niitä on pesty ja paljon eivätkä mene miksikään. Eilen avajaisissa sorruin Papun mekkoon (näette varmasti myöhemmin millaiseen) ja ylipäätään tykkäsin hirveästi heidän uusista kuoseistaan. Paljon somessakin näkyneet reput ovat ihania ja erittäin sopivia niin äidille kuin lapsillekin!

Mutta tärkeämpää kuin se mistä minä tykkään tai en tykkää on se, että kotimaiset, ennen kaikkea manselaiset merkit menestyvät. Voivat laajentaa niin, että avaavat liikkeen Helsinkiin. Kotimaisen designin ja tekemisen arvostus on jatkuvassa nousussa ja niin pitääkin. Nämä upeat naiset kahden merkin takana tekevät mieletöntä työtä mielettömällä intohimolla. Kehittävät brändejään jatkuvasti ja keksivät uutta. Miettikää, Uhanalta saa jo vaatteiden ja korvisten lisäksi muun muassa meikkipusseja ja lakanoita siinä missä Papulta saa aikuisten sekä lastenvaatteiden lisäksi raheja, reppuja tai vaikka leikkuulautoja! Mieletöntä kehitystä! Ja mikä lisäksi on upeaa, nämä molemmat merkit haluavat viedä eteenpäin myös syvempää sanomaa ja muuttaa maailmaa sekä asenteita. 

Saimme kurkkia tilaisuudessa syksyn uutuuskuoseja, jotka varsinkin Uhanalla poikkesivat totutusta. Itse kyllä ihastuin tuohon punasävyiseen kuosiin! Uusi Kyoto-mallisto kunnioittaa elämän keskeneräisyyttä ja sen harha-askelia. Papulla puolestaan oli syksyn kuoseissa muun muassa suloinen heppa niin aikuisille kuin lapsille!

Ihastelimme liikettä, sitä pinkin määrää ja Papun U-kirjaimen muotoisia sovituskoppeja ja kuuntelimme Annin (Mansesta, tietty) musaa. Voi että olen iloinen näiden mimmien menestyksestä, kiitos kutsusta!

Kenen muiden lemppareita? Mitä pidät uusista kuoseista?

Ystävän toteutunut unelma, Puotila

”Tämä on vähän tällainen Lauran ja minun unelma”, totesi Puotilan perustanut Riikka, kun astuimme liikkeen ovesta ulos talviseen maisemaan. Olin juuri viettänyt pari tuntia uudessa lifestyle-myymälässä Vaajakoskella jutellen niin yritysasioista kuin ajatuksista Puotilan takana. Vähän lapsista, elämästä ja ystävyydestäkin. Minulla sattuu olemaan Riikan kanssa samana päivänä, tosin eri vuosina syntyneet tyttäret ja heidän syntymiäänkin muisteltiin. Ja ihanaan naiseen puodin takana tutustuin aikanaan mennessämme samana vuonna naimisiin, mutta ei siitä sen enempää. Vaan tästä tuotteliaasta viiden lapsen äidistä, jonka unelman ymmärrän hyvin. Unelmat ovat tehty toteutettavaksi ja Riikka on viiden lapsen äitinä elävä esimerkki siitä, että kaikki on mahdollista kun vain antaa unelmilleen mahdollisuuden toteutua.

Mikä on siis tuo unelma, joka on nyt saanut nimen Puotila ja samassa tilassa toimii myös Pistola? Kyseessä on tarkkaan mietittyjen tuotteiden lifestyle-myymälä ja Pistola puolestaan tarjoaa erilaisia kädentaidon työpajoja. Istuin Riikan kanssa juttelemassa juoden Teeleidin teetä (jota myös Puotilassa myydään) ja syöden Minna Bakesin kuppikakkua, jotka valmistuvat nekin Vaajakoskella. Riikka kertoi, että kun hän halusi 10 vuotta sitten vaatettaa lapsensa eettisesti ja vain Euroopassa tehtyihin vaatteisiin, oli se lähes mahdotonta. Miettikää mikä tilanne on nyt! Puotilaan Riikka oli valinnut minullekin hyvin tutun Papun vaatteet ja on näin yksi harvoista heidän jälleenmyyjänsä Jyväskylässä. Kaikilla merkeillä, joita myynnissä on on tarinansa. Riikka kertoi muun muassa korteista, jotka ovat vaajakoskelaisen Sanna Kostamon tekemiä. Upeat hevoset Sanna on kuvannut Bosnia-Hertsegovinassa. Samoin sain kuulla, että Fiinin pyykkietikka oli päätynyt hyllyyn, sillä on ainoa etikka, joka löytyy lasipullosta. Piirongin kotimaiset sisustustuotteet olivat kauniisti esillä ja yksi myyntihittejä on autorata, jota ei sitäkään muualta Jyväskylästä taida löytää. Hyllyyn myyntiin valikoituneet kirjat sormiruokailusta ja itsetutkiskelusta olivat nekin ystävien käsialaa. Moni tuote oli vaajakoskelaisen naisen tekemä. Mieletöntä, kuka pystyy näin seisomaan myymiensä tuotteiden takana!

Ideologia ja Riikan huolellisuus tuotteiden valinnassa puhutteli minua paljon. Hän on saanut verkostojensa kautta myyntiin upeita, eettisesti tehtyjä tuotteita ja asetellut ne pitkälti roskalavoilta pelastettujen huonekalujen päälle – ekologisuus kantaa siis tänne asti. Puotilasta voi napata jopa tuoreet leikkokukat matkaansa, eikä Vaajakoskelta ei tuoreita kukkia muualta löydä.

Niin ja se tärkein! Mistä Puotila löytyy? Heti Vaajakosken ison liikenneympyrän vierestä. Sinne on superhelppo poiketa, parkkipaikkoja löytyy vastapäätä tai sivussa olevalta tieltä. Jos olet siis menossa esimerkiksi Pandalle, poikkea täälläkin! Puotilasta voi myös vuokrata tiloja ja lisäksi Riikka suunnitteli ajatusta siitä, että saisi toteuttaa tekemäänsä pukeutumisneuvontaa siellä paikan päällä ja tilaan voisi luoda vaatekaapin ylimääräisistä jutuista second hand-liikkeen. Aika näyttää miten idea kehkeytyy.

Joskus haaveille pitää antaa siivet ja antaa unelmien toteutua. Oli ihastuttavaa kuulla ajatuksia liikkeen takana, hörppiä teetä ja miettiä, että Riikan rohkaisemana minäkin kyllä teen unelmistani totta. Toivon kovasti menestystä Puotilalle ja Pistolalle, kiitos kun sain poiketa näin aukioloaikojen ulkopuolellakin!

P.S. Riikka lupasi, että saan arpoa lahjakortin liikkeeseen, laitoin arvonnan pystyyn Instagrammissani (@optimismiakatja) käy osallistumassa!