Huhtikuu on ohitse! Mitä kuului meidän vappuumme?

Ihan oikeasti jotenkin pelkäsin huhtikuuta tänä vuonna, se on aina minulle se vuoden vaikein kuukausi. Siinä, missä toiset eivät tunnu kestävän marraskuuta, minä kärvistelen keväisin alakulon kanssa. Tänä vuonna huhtikuu oli helpompi, kun karanteenin vuoksi Rukan reissu siirtyikin maaliskuulta huhtikuun alkuun. Näin ollen ensimmäinen viikko vietettiin lumimaisemissa nauttien vielä talvesta. Ja laskettiinhan me Pirkanmaallakin vielä huhtikuun puolivälin jälkeen, ihanaa!

Vappu Jyväskylässä – brunssia, perhettä ja pizzakivi

Minä menin jo edeltä viime viikolla Jyväskylään ja aloittelin vappuaattoa kolmisin vanhempieni kanssa. Olipa muuten outoa sellainen! Mies valmisti lapset teeman mukaisiin asuihin kouluun ja päiväkotiin ja oli tullut ilmeisen kiire heille siinä touhussa. Selvisivät kuitenkin ja saapuivat iltapäivästä myös mummilaan. Mies oli ostanut uuden pizzakiven pizzalapion lisäksi ja perjantai-ilta menikin pizzahommissa. Alussa meinasi olla haasteita saada pizza irti kiveltä, mutta upeasti hän kehittyi ja paisteli seitsemän erilaista pizzaa. Aivan huippuja ja pohja oli jo todella lähellä pizzerian pohjia! En tajunnut pizzakiven tekevän noin suuren eron hommaan!

Lauantaina valmisteltiin puolestaan brunssi mummilaan. Ruokaa oli ja paljon. Valkoisen puun torstaina saamani vadelma-limehillo oli muuten täydellinen pari voimakkaalle sinihomejuustolle, lämmin suositus! Pelattiin Muuttuvaa Labyrinttia ja katseltiin niin vappuohjelmia kuin leffoja. Äitini halusi nähdä Oscar-palkitun leffan Nomadland, joka on saatavilla Disney-kanavalla (joka meillä tietenkin on). Tällaisten kehuttujen ja palkittujen leffojen kohdalla tulee aina vähän hölmö olo, jos ei saa niistä irti niin paljon kuin olisi odottanut. Tylsän puolelle se minusta meni.

Sinne se viikonloppu ja vappu hurahti ja maanantai oli vastassa taas ns. liian aikaisin. Mutta oli ihanaa nähdä sukulaisia, sain jopa mummoltani virkkuukoukun, kun menin vähän innostumaan siitä pötkön virkkauksesta (muuta en osaa).

Kiitos siis vappu 2021! Miten itselläsi sujui vappuviikonloppu?

Hyvä italialainen hakusessa? Tsekkaa uusi Il Posto!

*söimme ja joimme veloituksetta

Myönnetään heti alkuun, etten ole mikään vuosisadan pizza-asiantuntija. Kyllähän hyvän pizzan tunnistaa kun sellaista syö, mutta sitten siihen liittyy niin monta makukysymystäkin. Pitääkö pizzan reunojen olla rapeita vai pehmeitä? Itse tykkään pehmeämmistä versioista ja sellaista sainkin maistaa uudessa, HERVANTAAN avatussa Il Posto-ravintolassa. Oli täysi yllätys, että toukokuussa Insinöörinkadulle, ihan Hervannan keskustaan ja lähelle ratikkatyömaita on perustettu uusi Trattoria, josta saa laadukasta pizzaa. Kun kutsu kävi ja ravintoloitsija Yusef Alush kutsui meidät syömään, mehän menimme. Hän toimi itse kokkina lähes 500-asteisen pizzauunin vieressä, jossa paistaminen vie vain 45 sekuntia! Kylmänä heinäkuisena iltana uuni lämmitti myös ihanasti tyylikkäästi sisustettua, joskin tosiaan hieman viileää ravintolaa.

Pizzoissa käytetään samoja jauhoja kuin napolilaisissakin pizzoissa ja taikina tehdään alusta asti itse. Se on hyvää. Ilahduttavin pizzapohjasta tehty ylläri löytyi vuohenjuustosalaatin reunalta. Pohjasta oli tehty ”leivänpala”, jonka keskellä oli juustoa ja valkosipulin paloja. Palat oli käytetty uunissa, ne olivat lämpimiä ja juusto sulanut. Ihan sairaan hyviä!

Il Poston lista koostuu pääasiassa pizzoissa, lisäksi on pari alkuruoat sekä muutama salaatti ja pasta. Päädyimme tilaamaan pizzaa sekä yhden salaatin, joka oli mielestäni todella hyvä salaattigenressä! Alkuun antipasto Miston, jossa oli niin hyvää Provolone-juustoa, että tytöt ihastuivat kovasti. Lisäksi savustettu miekkakala hävisi lasten suihin vauhdilla, todella hyvää! Sen sijaan toinen alkuruoka tomaateista ja mozzareilloista oli perinteinen, mutta ehkä vähän tylsä.

Pizzoista valitsimme Parman, Margheritan sekä vegaanisen pizzan erikoislistalta. Parmankinkkua sisältänyt Parma nousi muun porukan suosikiksi, minä ihastuin vegaaniseen pizzaan, jossa oli munakoisopyrettä eikä se ollut niin valtavan tuhti. Siinä oli ihanasti vihreää ja muun muassa granaattiomenansiemeniä, hyvää! Tosin parin suupalan jälkeen tajusin, että listassa lukeneet saksanpähkinät uupuivat annoksesta ja ne tuotiin erillisessä kipossa. Pizzat olivat maltillisen kokoisia ja saimme hyvin muutaman pizzan tuhottua. Maut olivat freesejä ja reuna pehmeää ja ihan superherkkua itse tehdyn chiliöljyn kanssa. Vitsi siinä öljyssä maistui mm.valkosipuli, nam!

Rouheasti sisustettu ja tyylikäs trattoria on aika oiva lisä Hervannan ravintolatarjontaan. Ruoat olivat maukkaita ja uskallan ehdottomasti suositella paikkaa pizzan ystäville! Lounaskin on tarjolla arkisin! Tarjoilu ehkä vähän junnasi, emmekä mm. ikinä saaneet alkupalojen kanssa pyytämiämme lisälautasia, eikä mitään suositeltu listalta tms. Siinä puolessa vielä selkeästi alkukankeutta. Jäi myös mietityttämään, löytääkö ravintola asiakaskuntaansa ratikkatyömaan keskeltä hieman kalliimmilla (mutta toki laadukkaammilla) pizzoilla, kuin peruspizzeriat tarjoavat. Toivottavasti, oli suositeltava paikka! Tytöt kehuivat ruokia kovasti ja erityisesti ihastuivat kalaan!

Oletko ehtinyt testaamaan? Minkälainen on lempparipizzasi? Kiitos kaunis kutsusta!

Tampereen pizzabattle – oliko tämä pizza parasta ikinä?

Tampereen pizzakuninkuudesta on käyty vääntöä ja yhteinäistä mielipidettä siitä, missä tehdään Tampereen parhaat pizzat ei liene löytynyt. Eilen neljän hengen pöytäseurueessamme kolme oli vahvasti yhtä mieltä siitä, että parhaat pizzat löytyvät Lucasta. Minä istuin seuraan mielenkiinnolla ja tunnustin siinä sitten suorilta, etten ole ikinä vielä maistanut Lucan pizzaa ja tähän asti ykkönen on ollut Sitkon kasvispizza.

Eilen avattiin taas Tampereen paras terassi Finlaysonilla, joka oli vakkarivalintoja jo vuosia sitten, kun paikalla oli vielä toinen ravintola. Ihana iso aurinkoterassi, jossa on kiva katsella ihmisiä. Nyt paikalla on Lucan ravintola, joka toimi ennen Hämeenkadulla ja maaliskuusta asti ravintola on sijainnut Frenckelillä. Olisiko voinut olla täydellisempää keliä terassiavajaisiin kuin eilen oli, ei tarvinnut värjötellä! Kirsikankukat ovat alkaneet kukkia terassin vieressä, pizza tuoksui järkyttävän hyvälle ja kylmät Aperol Spritzit maistuivat ihanalle. Varsinaiset avajaiset alkoivat vasta iltapäivällä esiintyjineen, mutta me nautimme rauhassa antimista jo puoliltapäivin.

Mikä tekee Lucan pizzasta niin spesiaalin? Luca on pizzamestari Roomasta ja tuonut oppinsa mukanaan Suomeen. Kaikki lähtee taikinasta. Sitä kohotetaan mahtavat 72 tuntia, jonka jälkeen pizzaa paistetaan vain 90 sekunnin ajan 400 asteisessa Scugnizzonapoletano-uunissa. Ja tuloksena on hurjan rapea pizzapohja, joka on pizzojen sydän. Ja meille luvattiin, että pizzat tehdään suurella sydämellä ja sen pitäisi niissä maistua myös!

Lucan lista on suhteellisen napakan mittainen ja tarjolla on alkupaloja, pizzoja (yllätyyyys!) sekä salaatteja. Pitkän pohdinnan ja tarjoilijan kolmatta kertaa tullessa kysymään tilaustamme pääsimme lopputulokseen – tilasimme jaettavaksi Insalata di pomodoria, Insalata verdeä sekä burrataa. Pizzoista päädyimme valitsemaan neljä, jotka olivat Think Finnish, Zucchine e prosciutto, Cheeeese sekä Patate, joista viimeinen tehtiin puoliksi ilman possunposkea ja on siksi puoliksi leikattu.

Siinä auringossa odotellessa ja höpistessä vaihdoimme muun muassa mielipiteitä erilaisista ravintoloista ja pizzoista. Söimme alkupaloja, joista burrata oli täydellisen kermaista ja pehmeää, sardini siinä ehkä tökki ainakin minua. Sen saa valita myös kinkulla tai tomaateilla. Salaatit olivat raikkaita ja valkosipulisia, mutta alkupaloista ei vielä tullut mitään tajunnanräjäyttäjäfiilistä. Kun pizzavalintamme sitten saapuivat pöytiin, oli meininki jo toisenlainen. Henkäisimme ihastuksesta, miten kauniita pizzoja! Niitä sitten kuvattiin urakalla ja samalla äkkäsimme, ettemme tilanneet yhtään tomaattipohjaista pizzaa vaan neljä valkoista pizzaa sen enempää asiaa harkitsematta. Eipä tuo haitannut.

Kimppuun. Mistä aloittaisi? Peruna pizzassa kuulosti niin eksoottiselta, että aloitin siitä. Oli hyvää, uskon, että originaaliversiona lihan kanssa vielä maukkaampi. Jatkoin superjuustoiseen neljän juuston pizzaan, joka oli aivan ihana. Sen kruunu ja herkullinen suolapala olivat päällä koristeena olleet parmesanilastut. Ihan suosikkini! Lohipizza maistui hyvältä myös ja oli ihanan esteettinen, mutta yllättäen tykkäsin myös ihan hirveästi prosciuotto-pizzasta, jota ei ollut edes tarkoitus kinkun takia maistaa. Äkkäsin kuitenkin edessäni houkuttelevan palan, johon kinkkua ei ollut osunut ollenkaan mutta kesäkurpitsoja kyllä ja suosittelen. Kurpitsoissa oli hurjan hyvä maku!

Ihan jokaista suupalaa pizzoista emme pystyneet viimeistelemään, mutta aika hyvä suoritus. Jälkkäriksi pöytään tilattiin mansikkatiramisua, joka oli hämmentävä kaikkien mielestä. Kuten seurueen sananiekka Janica totesi, ei ole oikeaa tapaa tehdä tiramisua. Tässä vaaleassa versiossa maistui mansikka ja vanukas, eli sellaisen tumman kahviin vivahtavan jälkkärin sai tämän kohdalla unohtaa. Hurjan makea jälkkäri, joka ei minulle uponnut (no, en ole kyllä jälkkärityyppejä muutenkaan), mutta toisella puolella pöytää sai kehuja.

Mikä sitten on tuomio? Mistä ne Tampereen parhaat pizzat saa? Käyn itse sen verran harvoin pizzalla, etten ole ehkä paras kertomaan, mutta luotan, kun pöytäseurueeni sanoi, että Luca on ykkönen. Eikä toisaalta ihme, pizzat ovat valittu viime kesänä Italiassa Pohjois-Euroopan parhaiksi! Tykkäsin itsekin hurjasti taikinasta eli pohjasta, joiltain täytteiltä olisin toivonut enemmän makuja, toisaalta välillä suuhun osui ihan täydellinen juuston ja basilikan liitto. Aivan ehdottomasti suosittelisin pizzaa kaipaavalle paikkaa. Sijainti on mahtava, sekä sisä- että terassitilat ovat laajat. Täydestä ravintolasta ja avajaisista huolimatta odotusajat olivat maltilliset ja palvelu toimi alkukankeuden jälkeen hyvin. Hinta-laatu-suhde on kohdillaan, pizzat maksavat 14-18 euroa kappale.

Käy testaamassa. Oiva valinta vaikka vappupizzalle. Minä kiitän kivasta iltapäivästä pöytäseuruetta, oli aika täydellinen tapa viettää lauantaita auringon lämmittäessä. Seuraavan kerran palaankin sitten koko perheen kera testaamaan, mitä he ovat mieltä, ovatko nämä ne Tampereen parhaat!

Missä on sinun mielestä (Tampereen) parhaat pizzat?

*ruoat ja juomat saatu