Parempaa (täydellistä) pizzaa kotona

Pari viikkoa sitten meille muutti pizzauuni. Kaasulla toimiva pizzauuni oli -50% tarjouksessa ja vinkkasin vähän puolivitsillä miehelleni siitä, mutta hän innostui välittömästi. Uuni siis kotiutui meille ja sillä tehtiin heti ensimmäisenä viikonloppuna pizzaa, tosin pakkasessa kaasu meinasi vähän hyytyä. Jatkamme siis pizzaharjoituksia talven jälkeen. Mutta tiesitkö, että pizzaa voi tehdä paistinpannunkin kautta? Tai pohjan voi tehdä ilman hiivaa? Tiesitkö, että täytteet tulisi laittaa kyytiin mahdollisimman nopeasti? En tiennyt minäkään oikeastaan paljon mitään pizzan tekemisestä, mies on muutenkin ollut meillä se pizzamestari. Ihmettelin, miten hän sai yhden pizzoista syttymään tuleen, kunnes oma pizzani löi liekkiä, kun harjoittelin sen tekoa Slice Mongerin takana olevan Jukka Salmisen uutuuskirjan julkkareissa Pirkkalassa.

Silce Monger – Parempaa pizzaa kotona

Viime aikoina ei mieheni ole ollut ainoa, kuka on innostunut pizzan teosta pitkän kaavan mukaan. Pandemiakin on lisännyt kotikokkausintoa ja mieheni on monesti kylmänostattanut pizzataikinaa, eli se on ollut jääkaapissa. Jukka oli tehnyt meille kirjajulkkareihin valmiiksi pohjataikinasta palloja ja se oli kuulemma noussut huoneenlämmössä. Kirjassa onkin monenlaisia vaihtoehtoja pohjiksi ja ohjeita niin siitä paistinpannupizzasta pizzauunissa paistettuun pizzaan. Jukka on aiemmin työskennellyt muun muassa Oonilla, joka valmistaa pizzauuneja ja oppeja on haettu useammasta maasta pizzantekoon. Hänen tekemänsä taikina olikin ihanan täydellistä, nimittäin pelkäsin, etten onnistu pizzassa ollenkaan. Kokemukseni ovat sellaisesta tahmaisesta taikinasta, joka jää joka sormeen kiinni, miehen tekemiin en ole edes koskenut, vaan keskittynyt täyttämiseen.

Mutta yllättävän hyvin se sujui! Paistelimme illan pimeydessä pizzat ulkona uunissa ja reilussa minuutissahan tulee valmista 400-asteisessa uunissa. Pizzaa piti pyöräyttää välillä, jotta se paistuu tasaisesti ja onnistuin saamaan yhden kulman liekkeihin hetkeksi. Näköjään niin voi käydä, kuten mieheni totesi. Aika ykkössuosikiksi (vaikka kaikki olivat superhyviä) pizzoista nousi valkoinen pizza. Siinä oli oliiviöljyä, mozzarellaa, pecorino-juustoa, rosmariiniperunoita ja salviapestoa. Älyttömän hyvää!

Kirjauutuus pizzafaneille ja workshop kotona

Kirjassa on vaikka mitä. Ihanan herkullisten kuvien lisäksi on monenlaisia ohjeita pohjaan. On täyteideoita ja juurikin sen salviapeston ja rosmariiniperunoiden ohje. KOKEILE, et varmasti pety! On myös drinkkiosio. Eli kyseessä on hyvinkin monipuolinen kirja ja mieletön hittituote esimerkiksi joululahjaksi, väittäisin. Kun kerroin kaikkea illassa oppimaani miehelle, hänellä tuntuivat suorastaan sormet syyhyävän innostuksesta.

Ja! Jukan voi tilata kotiin esimerkiksi joihinkin juhliin pitämään workshopia! Älyttömän kiva idea. Hetkessä oppii ja näkee paljon ja pizzanteko on hurjan kivaa hommaa porukalla. Viimekin viikolla me teimme kaikki haluamillamme täytteillä pizzoja ja laitoimme ne yhteisesti esille. Näin sai maistaa monenlaista ja minä, nolo reunojen jättäjä söin niitäkin, kun siivittämässä oli Poppamiehen sooseja. Savuinen aioli on taivaallista puhumattakaan jalapenoa sisältävästä sweet chili-soosista!

Olipa kyllä mahtavan maukas ilta! Kiitos illasta ja onnea kirjasta Jukka! Onko sinulle Slice Monger tuttu, pizzaahan myytiin muun muassa Laukontorilla kesällä? Tai löytyykö pizzafaneja ruudun takaa?

Huhtikuu on ohitse! Mitä kuului meidän vappuumme?

Ihan oikeasti jotenkin pelkäsin huhtikuuta tänä vuonna, se on aina minulle se vuoden vaikein kuukausi. Siinä, missä toiset eivät tunnu kestävän marraskuuta, minä kärvistelen keväisin alakulon kanssa. Tänä vuonna huhtikuu oli helpompi, kun karanteenin vuoksi Rukan reissu siirtyikin maaliskuulta huhtikuun alkuun. Näin ollen ensimmäinen viikko vietettiin lumimaisemissa nauttien vielä talvesta. Ja laskettiinhan me Pirkanmaallakin vielä huhtikuun puolivälin jälkeen, ihanaa!

Vappu Jyväskylässä – brunssia, perhettä ja pizzakivi

Minä menin jo edeltä viime viikolla Jyväskylään ja aloittelin vappuaattoa kolmisin vanhempieni kanssa. Olipa muuten outoa sellainen! Mies valmisti lapset teeman mukaisiin asuihin kouluun ja päiväkotiin ja oli tullut ilmeisen kiire heille siinä touhussa. Selvisivät kuitenkin ja saapuivat iltapäivästä myös mummilaan. Mies oli ostanut uuden pizzakiven pizzalapion lisäksi ja perjantai-ilta menikin pizzahommissa. Alussa meinasi olla haasteita saada pizza irti kiveltä, mutta upeasti hän kehittyi ja paisteli seitsemän erilaista pizzaa. Aivan huippuja ja pohja oli jo todella lähellä pizzerian pohjia! En tajunnut pizzakiven tekevän noin suuren eron hommaan!

Lauantaina valmisteltiin puolestaan brunssi mummilaan. Ruokaa oli ja paljon. Valkoisen puun torstaina saamani vadelma-limehillo oli muuten täydellinen pari voimakkaalle sinihomejuustolle, lämmin suositus! Pelattiin Muuttuvaa Labyrinttia ja katseltiin niin vappuohjelmia kuin leffoja. Äitini halusi nähdä Oscar-palkitun leffan Nomadland, joka on saatavilla Disney-kanavalla (joka meillä tietenkin on). Tällaisten kehuttujen ja palkittujen leffojen kohdalla tulee aina vähän hölmö olo, jos ei saa niistä irti niin paljon kuin olisi odottanut. Tylsän puolelle se minusta meni.

Sinne se viikonloppu ja vappu hurahti ja maanantai oli vastassa taas ns. liian aikaisin. Mutta oli ihanaa nähdä sukulaisia, sain jopa mummoltani virkkuukoukun, kun menin vähän innostumaan siitä pötkön virkkauksesta (muuta en osaa).

Kiitos siis vappu 2021! Miten itselläsi sujui vappuviikonloppu?

Hyvä italialainen hakusessa? Tsekkaa uusi Il Posto!

*söimme ja joimme veloituksetta

Myönnetään heti alkuun, etten ole mikään vuosisadan pizza-asiantuntija. Kyllähän hyvän pizzan tunnistaa kun sellaista syö, mutta sitten siihen liittyy niin monta makukysymystäkin. Pitääkö pizzan reunojen olla rapeita vai pehmeitä? Itse tykkään pehmeämmistä versioista ja sellaista sainkin maistaa uudessa, HERVANTAAN avatussa Il Posto-ravintolassa. Oli täysi yllätys, että toukokuussa Insinöörinkadulle, ihan Hervannan keskustaan ja lähelle ratikkatyömaita on perustettu uusi Trattoria, josta saa laadukasta pizzaa. Kun kutsu kävi ja ravintoloitsija Yusef Alush kutsui meidät syömään, mehän menimme. Hän toimi itse kokkina lähes 500-asteisen pizzauunin vieressä, jossa paistaminen vie vain 45 sekuntia! Kylmänä heinäkuisena iltana uuni lämmitti myös ihanasti tyylikkäästi sisustettua, joskin tosiaan hieman viileää ravintolaa.

Pizzoissa käytetään samoja jauhoja kuin napolilaisissakin pizzoissa ja taikina tehdään alusta asti itse. Se on hyvää. Ilahduttavin pizzapohjasta tehty ylläri löytyi vuohenjuustosalaatin reunalta. Pohjasta oli tehty ”leivänpala”, jonka keskellä oli juustoa ja valkosipulin paloja. Palat oli käytetty uunissa, ne olivat lämpimiä ja juusto sulanut. Ihan sairaan hyviä!

Il Poston lista koostuu pääasiassa pizzoissa, lisäksi on pari alkuruoat sekä muutama salaatti ja pasta. Päädyimme tilaamaan pizzaa sekä yhden salaatin, joka oli mielestäni todella hyvä salaattigenressä! Alkuun antipasto Miston, jossa oli niin hyvää Provolone-juustoa, että tytöt ihastuivat kovasti. Lisäksi savustettu miekkakala hävisi lasten suihin vauhdilla, todella hyvää! Sen sijaan toinen alkuruoka tomaateista ja mozzareilloista oli perinteinen, mutta ehkä vähän tylsä.

Pizzoista valitsimme Parman, Margheritan sekä vegaanisen pizzan erikoislistalta. Parmankinkkua sisältänyt Parma nousi muun porukan suosikiksi, minä ihastuin vegaaniseen pizzaan, jossa oli munakoisopyrettä eikä se ollut niin valtavan tuhti. Siinä oli ihanasti vihreää ja muun muassa granaattiomenansiemeniä, hyvää! Tosin parin suupalan jälkeen tajusin, että listassa lukeneet saksanpähkinät uupuivat annoksesta ja ne tuotiin erillisessä kipossa. Pizzat olivat maltillisen kokoisia ja saimme hyvin muutaman pizzan tuhottua. Maut olivat freesejä ja reuna pehmeää ja ihan superherkkua itse tehdyn chiliöljyn kanssa. Vitsi siinä öljyssä maistui mm.valkosipuli, nam!

Rouheasti sisustettu ja tyylikäs trattoria on aika oiva lisä Hervannan ravintolatarjontaan. Ruoat olivat maukkaita ja uskallan ehdottomasti suositella paikkaa pizzan ystäville! Lounaskin on tarjolla arkisin! Tarjoilu ehkä vähän junnasi, emmekä mm. ikinä saaneet alkupalojen kanssa pyytämiämme lisälautasia, eikä mitään suositeltu listalta tms. Siinä puolessa vielä selkeästi alkukankeutta. Jäi myös mietityttämään, löytääkö ravintola asiakaskuntaansa ratikkatyömaan keskeltä hieman kalliimmilla (mutta toki laadukkaammilla) pizzoilla, kuin peruspizzeriat tarjoavat. Toivottavasti, oli suositeltava paikka! Tytöt kehuivat ruokia kovasti ja erityisesti ihastuivat kalaan!

Oletko ehtinyt testaamaan? Minkälainen on lempparipizzasi? Kiitos kaunis kutsusta!