Rakkausviikonloppu Tallinnassa ja kaikki muut viime ajan Viron reissut!

Pitkästä pitkästä aikaa tulee vuosi, kun en ajan- ja rahanpuutteen vuoksi suuntaa Matkamessuille. Oletko menossa? Tämä Matkamessuviikko on herättänyt matkakuumeen selkeästi muillakin kuin minulla – perhehotelleista on kysytty vinkkejä useamman kerran, joten ajattelinkin, että voisin niistä tehdä jonkinlaisen koosteen.

Mutta entä sitten kovassa nosteessa oleva Viro ja sen pääkaupunki Tallinna? Visit Estonia on tämän vuoden messujen virallinen yhteistyökumppani ja Viron matkailu kovassa nosteessa. Enkä ihmettele. Enemmän ihmettelen sitä, että edelleen löytyy hyvin paljon heitä, jotka käyvät vain satamassa lastaamassa juomia autoon. Kun varttia ennen lautan lähtöä itse lastasimme matkalaukkuun juhliin lupaamiamme skumppia ajattelin, että mikä minä olen sanomaan, hah! Mutta kun satamaan asti on päässyt, kannattaa ehdottomasti mennä pidemmällekin!

Minä olen käynyt kahdesti Pärnussa, kerran kesällä ja kerran syksyllä ja ihastunut siihen todella. Varsinkin syksyllä rannan autioituessa, mutta meriveden vielä lämmittäessä se oli hurjan ihastuttava! Pärnun reissuista voit lukea täältä sekä täältä, Pärnun ruokavinkkejä puolestaan tässä postauksessa.

Jos aikaa ei ole paljon, Tallinna on mitä mahtavin matkakohde. Vain kaksi tuntia yli lautalla ja tarjolla on ravintoloita, nähtävyyksiä, shoppailtavaa, taidetta ja kulttuuria. On aika huikeaa, että uusin Fotografiska päätyi juuri Tallinnaan ohi isojen kaupunkien, vai mitä?

Meillä oli loppiaisviikonloppuna aikaa olla perillä reilu vuorokausi, tarkalleen noin 27 tuntia. Josta nukuimme 11. Oikeastaan emme olisi kaivanneet mitään ohjelmaa, sillä niin luksusta on ihan vain olla ja höpöttää ummet ja lammet kaksin reissussa. Mutta kun nyt Tallinnassa oltiin, kävimme tekemässä pari juttua, jotka halusin miehelle näyttää.

Ensiksi suuntasimme Mall of Tallinn-ostoskeskuksen (eli T1-keskuksen, taksit tunnistavat tuon nimen paremmin!) katolle Sky Wheeliin. En uskaltanut mennä siihen pressireissulla (ahtaanpaikankammoinen kun olen), mutta päätin, että miehen kanssa uskallan. Ja itse asiassa se pyörii kolmen kierroksen aikana aika vauhdilla pysähtyen vain kerran, joten ahdisti paljon vähemmän kuin luulin. Tallinnan Skywheel on korkeudeltaan 120 metriä merenpinnasta mitattuna, sillä se on ostoskeskuksen katolla ja keskuskin kukkulan päällä. Tuossa hetkessä, minkä se pyörii tuli ihan hätä pyöriä ympäri sinne tänne ja kurkkia näkymiä. Ja Katjan tuurimatkat olivat kyllä sekuntilleen oikeaan aikaan suunnanneet sinne – ne hetket kun aurinko katosi näkyvistä, me olimme kyydissä. Wau!

Olin kehunut miehelle myös ostoskeskuksen restaurant Helkin simpukoita, joita sain pressireissulla. Minä en todellakaan ole simpukoiden ystävä, joten jos niitä innostun kehumaan, herättää se aikamoista mielenkiintoa asiaan. Menimmekin siis syömään puoliksi simpukka-annoksen, jota mieskin kehui vuolaasti. Chiliä sisältävä soosi on mielettömän hyvää! Helk löytyy pari kerrosta Skywheelin alapuolelta.

Mielettömät aletkin olisi olleet T1-keskuksessa ja yritimme hetken katsoa miehelle farkkuja, muttei se innostanut. Lapset saivat Benettonin alesta puoleen hintaan alessa olevat mekot ja me suuntasimme joulutorille, joka sulki 7.1. Toivoin, että saisimme vielä loppiaisena kiinni joulun tunnelmasta, mutta voi ei – ei se oikein lähtenyt! Glögin haju tympäisi jo, joulupukin esitys tuntui suorastaan oudolta tammikuussa ja se odotus ja kutkutus oli poissa. Muuten kyllä tykkään joulutorista, mutta kyllä siellä on käytävä ennen joulua!

Siirryimme siis Maideliin, jonka pihvejä kaikki kehuivat pressireissulla. Viron ensimmäinen orgaaninen ravintola oli ihastuttanut minuakin ja halusin kuulla miehen mielipiteen pihvistä, kun en sitä itse syö. Hän kehui sen myös todella hyväksi, eli uskottava on, se on hyvää! Myös oma sienirisottoni oli suussa sulavaa ja siinä oli todella hyvä sekä vahva sienen maku!

Seuraavana päivänä meidän oli tarkoitus kävästä Pohjala Breweryssa Noblessnerin alueella. Siis kävästä. Noblessner, joka oli ennen sukellusvenetelakka on uusi the place to be Tallinnassa ja meinasin viedä miehen Proto-keksintötehtaaseen ja itse käydä iiiihanan joulukauppa Shishin alessa. No ei ne tuurimatkatkaan aina onnistu. Ensinnäkin Shishi oli sunnuntaisin kiinni. ARGH! Juuri kun suunnittelin marssivani laivaan muovikuusi kainalossa. Toisekseen Pohjalan kanssa tuurimatkat toimi – sunnuntaisin siellä tarjoiltiin all day breakfastia, joka veti paikan ihan täyteen puolen päivän jälkeen. Pakko oli testata. Söimmekin ihan hurjan hyvät munakkaat ja katselimme, kun naapuripöytään tuli maistelulautanen, siis viisi eri pientä olutta. Ai tuollaisiakin saa? Jäimme siis jumittamaan sinne, otimme maistelulautasen (hanoista löytyy 24 eri vaihtoehtoa) ja istuimme pulisemassa. Koska keskintötehtaalle oli muutenkin vähän tiukka väli ja koska olen menossa helmikuussa lasten kanssa Tallinnaan, annettiin homman olla. Oli kuitenkin kaikkein parasta kaksin ollessa istua ja jutella.

Siirryimme munakkaiden jälkeen vielä syömään ihanaan Lore Bistroon, jonne on kävelymatka Pohjalasta. Heidän sommelier on aivan ykkönen, ihastuin häneen pressireissulla ja mietin, onko aina tuollainen. No nyt tuli testattua, on. Murrettua suomea tauotta höpöttelevä iloinen Tarvo on paikan sydän. Juttelimme miehen kanssa, että palvelu on niin mielettömän hyvää ja iloista, että vaikka ruoka olisi vähän huonompaakin, sen unohtaa, kun fiilis on niin kohdillaan! Ja ruokahan ei missään nimessä huonoa Loressa ole. Koska olimme vielä suht täynnä munakkaista, otimme jaettavaksi kehumani purjoannoksen, lisäksi tonnikala-sashimia sekä bataattiranskalaisia. Kaikki aivan ihania, varsinkin se purjo. Älä jätä maistamatta jos käyt Loressa!

Äkkiä meidän rakkausviikonloppu olikin vailla kotiinlähtöä, mutta onnistunut viikonloppu oli! Tässä postauksessa olikin ihastuttava yöpaikkamme ja taksivinkkini Tallinnaan. Ja jos haluat suosituksen kauneushoitolasta, jälkkäripaikasta tai muista majoituksista, klikkaile linkeistä vanhoihin juttuihin! Joulutorifiiliksiä on enemmänkin postauksessa kolmen vuoden takaiselta reissulta, aika samalta näyttää enemmän.Tallinna on kyllä vienyt sydämeni mahtavalla tarjonnallaan, helmikuussa mennään sitten lasten kanssa katselemaan paikkoja taas vähän eri vinkkelistä.

Onko tuttuja juttuja sinulle? Mitkä ovat omat Tallinnan tai Viron lempparisi? Suosituksia edessä olevalle lapsireissulle?