Kasvissyöjän unohtunut unelmaravintola

En tiedä miksi joissain paikoissa tulee käytyä niin harvoin lounaalla, vaikka aina on ollut tyytyväinen. Ne vain unohtuvat. Ehkä se on sijainti? Minulta kysytään hirveän useasti hyvää brunssipaikkaa, lounaspaikkaa, ravintolaa tietyin ehdoin (on vauvaa mukana yms.) ja monesti lyö aivan tyhjää sillä kysymyksen hetkellä. Että en minä tiedä! Missä käyn lounaalla? Tai brunssilla?

Tänä keväänä viitisen vuotta Tampereella ollut ravintola Zeytuun on kasvissyöjän unelma, sillä lihaa listalla ei ole. Mikä fiilis kun voi tilata mitä vaan! Ravintola on jo laajentanutkin ja avannut toisen toimipisteen Kuninkaankadulle, minä olen käynyt aina vain Tuomiokirkonkadun alkuperäisessä pisteessä.

Kavereiden kanssa on tullut käytyä jonkin verran ja harvinaisesti viime viikolla pääsimme miehen kanssa yhdessä lounaalle. Ehdotin menisimmekö Zeytuuniin ja mietimme, milloin kävimme viimeksi. Mieleen piirtyi vahvasti edellinen kerta tuolla kaksin: esikoinen oli kerhossa, me rakenneultrassa, jossa kerrottiin, että kaikki kunnossa ja toinen tyttö tulossa. Menimme lounaalle ja juttelimme pääasiassa vauvasta pureskellen falafeliä vaaleanpunaiset lasit silmillä. Mutta hyvänen aika, tuosta päivästä oli yli neljä vuotta aikaa jo!

Zeytuunin lounas ei pettänyt ja oli hurjan hyvää. Alkuun kuuluu linssikeitto ja pääruoaksi minä valitsin halloumi-mezen ja mies puolestaan Lebanon-leivän, joka sisälsi avokadoa, kasviksia, hummusta, falafeleja ja vaikka mitä ihanaa! Lähi-idän makuja tarjoilevassa ravintolassa kaikki on ihanan freesiä ja hummus, tsatziki ja tahnat maukkaita. Kylkeen otin ihanaa vastapuristettua appelsiinimehua ja nautiskelin niin täysillä paistetusta halloumista, kikherneistä ja lämpöisestä sopasta, että jäi kuvaaminen ihan puolitiehen. No, ei montaa kuvaa tarvitsekaan, että näette miten ihanan värikästä ja myös silmänruokaa saa niin annoksista kuin paikan sisustuksesta vai mitä? Ja nälkä ei jäänyt, annoksissa on kyllä kokoa!

Kenelle on tuttu paikka? Eikö ole hyvät ruoat?

Kokkaa ammattilaisten italialainen menu

Viime viikon aloitin tilaisuudella, jota olin mielenkiinnolla odottanut. Bottega ja Viinisuositus nimittäin järjestivät Helsingin Esplandilla sijaitsevassa Kokkikoulu Espassa kokkausillan. Oli muuten hienot puitteet paikassa, ammattilaisten välineet, ammattilaiset neuvomassa (kiitos Antti) ja kaikki… No selkeästi ammattikeittiön välineitä. Tähän väliin onkin pakko sanoa, että jos mietit vielä joululahjoja, voi tuolta hommata lahjakortin kokkikouluun. Minä ainakin lähtisin innosta puhkuen porukalla kokkaamaan. Olisi ihan huippua pitää vaikka Kokkisota veljien ja kälyjen kanssa! Mutta tämä siis vinkkinä!

No, kävi niin, että VR sattui olemaan tunnin myöhässä, joten alkubriefit oli tehty ja kokkaus juuri käynnistynyt, kun hyppäsin mukaan. Valmistin Business Womanin kanssa Frangipane-kakkua, joka itse asiassa valmistuikin yllättävän helposti ja näppärästi. Mitä nyt kokki Antti joutui mm. auttamaan monitoimikoneen käytössä. Myönnän, ei meillä ole monitoimikonetta kotona, varsinkaan ammattilaistason, joten oli sitä useamman kerran sormi suussa. Mutta mitäpä sitten, hauskaa oli ja oppia tuli!

Meidän jälkkäri olikin ensimmäisten joukossa valmiina, joten siten odottelimme, että alkuruoka- sekä pääruokatiimi saavat ruoat valmiiksi. Menu oli herkullisen kuuloinen ja siihen oli laitettu Bottegalta viinisuositukset. Kun lopulta pääsimme syömään arvatkaa mitä? Minulla oli jo kiire paluujunaan, sen verran pitkään ruoissa meni. Söinkin siis ruoat ilman tonnikalaa, sillä se ei ehtinyt vielä paistoon mukaan, mutta ei ehkä haittaa, niin järkyttävän hyvää oli alkuruoka basilika-tuorejuusto raviolit, kaprisvoi sekä sitruuna. Jos yhtään innostaa, testaa kotona, ai apua!

RAVIOLIT
viini: Bottega Gold Brut & Bottega Rose Gold Brut

Pastataikina
500 g durumvehnää
6 kpl keltuaista
4 kpl kananmuna
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl vettä
Suolaa

1. Sekoita kuivat ainekset keskenään.
2. Sekoita kuivat aineet ja kananmunat kutterissa.
3. Vaivaa pöydällä 5 minuutia. Kääri pastataikina kelmuun ja anna seistä hetki
jääkaapissa.
4. Voit hyvin halutessasi myös pakastaa taikinan raakana.

Raviolit
1 pnt basilikaa
500 g Creme fraicea
1 dl parmesaaniraastetta
suolaa

1. Ryöppää basilika kiehuvassa vedessä 10 sekuntia ja jäähdytä kylmän veden alla.
Kuivaa ja hienonna basilika veitsellä ja sekoita creme fraicen ja parmesaanin kanssa,
mausta seos suolalla
2. Levitä tuorepastalevyjä työtasolle.
3. Annostele täyte vajaan ruokalusikallisen kekoihin noin 8 sentin välein.
5. Levitä sormella vettä pastalevyjen reunoille. Ota lisää pastalevyjä ja painele varovasti
täytteiden päälle. Litistä sormin levyt yhteen täytteiden ympäriltä.
6. Leikkaa haluamasi mallisiksi ravioleiksi muotilla tai veitsellä.
7. Keitä pari minuuttia suolalla maustetussa vedessä ja nostele raviolit varovasti
reikäkauhalla pois.

Kaprisvoi-kastike
1 dl vettä
240 g voita
6 rkl kapriksia
Suolaa

– Hienonna kaprikset veitsellä. Kuutioi voi
– Kiehauta kattilassa vesi, siirrä pois lämmöltä
– Lisää kuutioitua voita veden sekaan voimakkaasti sekoittaen vähän kerrallaan niin, että seos
emulgoituu.
– Mausta kastike kapriksilla ja suolalla

FRANGIPANE-KAKKU
jälkiruokalikööri: Bottega Pistacchio

300g voi
300g sokeri
4kpl kananmuna
200g mantelijauho
50g tattarijauho
1tl suola
kostutukseen pistaasilikööriä
Valmistus:
– Vaahdota sokeri ja voi vaaleaksi vaahdoksi.
– lisää kananmunat yksitellen kokoaika sekoittaen.
– Sekoita kuivat aineet ja nostele vaahdon sekaan.
– lisää paistovuokaan ja paista 180c 15-25min

Pääruoaksi olleen hernerisoton ja tonnikalan viinisuositus oli puolestaan Collina del Sole Ripasso Valpolicella Superiore.

On käsittämätöntä, miten hyvältä ja ihan ammattimaiselta ruoat maistuivat, kyllä sitä osaa tehdä varsinkin pienen avun kanssa! Suosittelisin ehdottomasti kokeilemaan kokkikoulua sekä näitä paria suosikkiani kotonakin.

Arvatkaa paljonko harmitti, kun joutui vähän höösäämään pois ja tulin myöhässä, mutta joskus käy näin. Sainpahan maistaa elämäni parhaita ravioleja, nähdä kokkikoulun puitteet ja kokata ihanassa seurassa. Niin ja kotiin sain tällä hetkellä vain Italiassa myytävää Bottegan oliiviöljyä, joka on ollut jo ahkerassa käytössä. Hirmuisen hyvä öljy, napatkaa Italian reissulta, toivottavasti saadaan pian Suomeenkin!

Kiitos illasta sekä upeasta mahdollisuudesta Domakers, Viinisuositus ja Bottega!

Onko sinulle Kokkikoulu Espa tuttu? Tai Bottegan viinit?

SHABU SHABUA! Että mitä?

Kyllä olivat lapseni innoissaan ajatuksesta, että pääsevät syömään Shabu shabua! Olin todella iloinen kutsusta ravintola Masuun testaamaan uutta Shabu shabua, mutta vielä iloisempi siitä, että päästiin paikalle koko perhe! Kuopus kipitti seuraavana päivänä päiväkotiin hihkuen shabu shabusta, johon sai vastauksena kysymyksen, mitä ihmettä se on?

Niin, mitä on shabu shabu? Se on japanilaisen keittiön ”vastine” fonduelle tai en tiedä voidaanko puhua vastineesta, kun juuston kanssa asialla ei ole mitään tekemistä. Keskellä pöytää on ravintolassa on hot pot, eli rautapata, jossa on lientä. Siinä kypsennetään kasviksia, kalaa, äyriäisiä tai lihaa. Lisänä pöydässä on riisiä, nuudeleita ja erilaisia kastikkeita sekä mausteita ja esimerkiksi kimchiä.

Ihan parasta tässä touhussa on yhdessä tekeminen! Tällainen on sitä todellista sosiaalista syömistä paljon enemmän, kuin pienten kippojen pyöritys ympäri pöytää ja ns. annosten jakaminen. Masuun uutuutena rantautunut shabu shabu valmistetaan vähintään kahdelle ja maksimissaan pöydässä oli kuusi paikkaa. Levyllisiä pöytiä Masussa on puolestaan neljä kappaletta, eli varsinkin viikonloppuisin kannattaa tehdä varaus, sillä tätä ruokalajia ei voi syödä missä tahansa pöydässä vaan tarvitaan tuo keittolevy.

Pöytään valitaan kolmesta eri vaihtoehdosta pääraaka-aine, vaihtoehtoina on kalaa ja äyriäisiä, black angus filettä tai kasviksia. Jokaiseen settiin kuuluu lisäksi kasviksia, riisiä, nuudeleita, mausteita ja muun muassa aivan ihania yamitsuki-kurkkuja, oli yksi omista lemppareistani setissä! Jokaiselle pääraaka-aineelle on myös oma liemensä!

Me olimme etukäteen valinneet kalaa- ja äyriäisiäsetin, jonka väittäisin ihan muita maistamatta (lihaa en syö ja pelkäsin kasviksen olevan ”tylsä”) kaikkein maukkain vaihtoehto. Missä setissä Suomessa saa erittäin maukkaita kampasimpukoita, lohta, vihersimpukoita ja jättirapuja? Ravut olivat aivan ihania mausteisten kastikkeiden kera, muu pöytäseurue taisi liputtaa eniten kampasimpukoiden puolesta. Myös vihersimpukat saivat kiitosta, sillä ne ovat aika harvinainen juttu ravintoloissa. Ja! Ne kypsyvät viisi sekuntia padassa, eli saa olla homman kanssa nopea, etteivät mene sitkeiksi!

Lapsetkin löysivät syötävää sienistä, lohesta ja nuudeleista ja heille tarjoiltiin niin hienot lasten syömäpuikot, että nuorempi sai hepulin kun pandapäisiä puikkoja ei saanutkaan mukaan. Reippaasti maistoivat mm. kampasimpukkaa, mutta ei päässyt lasten suosikiksi. Alkujaan varoiteltiin lasten kanssa, että pöydässä on kuuma pata, mutta ei muuten haitannut pätkääkään. Tilaa on niin paljon, ettei hätää sen puolesta ole!

Sen lisäksi, että maut olivat ihan hurjan maukkaita ja monipuolisia, parasta tässä oli se yhdessä syöminen. Syöminen oli hidasta, maha tuli sopivasti täyteen hitaasti syödessä ja kaikki saivat maistella kaikkea. Koska lapset eivät tehneet osuuttaan simpukoiden eteen, jäi neljälle aikuiselle ihan hurja määrä simpukoita tuhottavaksi (eihän niitä voi jättää lautasellakaan!) ja olimme supertäynnä lopulta. Sanoisin, että tässä setissä riittää kyllä syötävää niin paljon, että vatsansa saa täyteen. Jäin vähän haaveilemaan uudesta kalasetistä lokakuisena synttäri-iltana, joka sattuu vielä viikonloppuun.

Lämmin suositus tälle uutuudelle, tämä on mielestäni jotain ihan uutta Tampereella! Onko joku testannut muualla kuin Masussa Shabu shabua?

*ruoat saatu