Täydellinen Tallinna-päivä vaikka syys- tai joululoman ohjelmaksi

Pressimatka Tallinnaan, kutsujina Storytold sekä Your Brand Up Studio

Kyllä kuulkaa eilen harmitti, kun olin hammashoitajalla. Suu täynnä välineitä oli mahdotonta puhua ja kuuntelin avuttomana, kun hoitaja selitti että haluaisi Tallinnaan, mutta sinne kannattanee mennä keväällä tai kesällä. Ei ei ei! Sama kuin syyskuisen Pärnun kanssa, on lokakuinen Tallinna aivan mahtava. Ja joka puolella on aina niin paljon helpompaa liikkua verrattuna kesän massoihin! Myös joulutori kannattaa katsastaa, se aukeaa vuonna ennätysaikaisin, jo 15.11. Siellä käynnin ympärille saa rakennettua kivan lomapäivän tai useamminkin, annan teille nyt parissa eri postauksessa vinkkejä. Oli niin hyviä kohteita ja valmiiksi ns. pureskeltuja päiviä, että näistä kannattaa napata vinkkejä!

Me olimme miehen kanssa kolme vuotta sitten yhden yön Tallinnan reissulla kaksin ja söimme silloin ravintola Leibissä. Ihastuin hyvään ja mutkattomaan ruokaan tuolloin sekä näpsäkkään, mutta rentoon menoon ja oli kiva päästä kurkkaamaan sinne uudelleen. Oliko paikka niin kiva kuin muistin?

Aloitimmekin Tallinnan reissumme sillä, että söimme Leibissä, jonka takana on kaksi rautaista ammattilaista – Janno Lepik eli pääkokki sekä Kristjan Peäske, sommelier. Ravintolan nimi Leib tarkoittaa virolaista tummaa leipää, joka onkin tarjolla joka aterialla. Muistan, että pyysimme kolme vuotta sittenkin leipää lisää, se on mahtavan hyvää! Ruoka tulee paikallisilta viljelijöiltä sekä kalastajilta ja ruoan kylkeen on valittu juomat tarkasti. Oli ilahduttavaa saada alkumaljaksi kuohuviinin sijaan paikallista siideriä, joka oli Hopster panimon Pärnussa tekemää. Iso plussa paikallisuudesta!

Leivä seurana nautimme alkupaloja, jotka olivat aivan ihania ja mutkattomia. Leipä, jonka päällä oli punajuuritartaria oli järjettömän hyvää, tilaa sitä jos menet Leibiin! Pääruokana söimme valinnan mukaan kuhaa, kasvisannoksen tai pihvin. Kuulin porukan kehuvan kuhaa vuolaasti ja itsekin ihastuin linssejä ja lehtikaalta sisältäneeseen pääruokaani. Niin simppeliä mutta niin hyvää. Ja hei, Leibiin kannattaa varsinkin viikonloppuisin tehdä varaus, muistan kolmen vuoden takaa, että paikka oli ihan täynnä ja olisi jäänyt käymättä ilman varausta! Lokakuussa voimat Leibin takana perustivat toisenkin ravintolan Tallinnaan joka on ihan must kohde, mutta kerron siitä seuraavassa Tallinnan postauksessani.

Mahat täynnä meidät vietiin noin 1,5 kilometriä keskustasta olevalle Noblessnerin alueelle osoitteeseen Peetri 3, jonne on viime aikona auennut kaikkea ravintolasta taidemuseoon. Sieltä löytyy myös Shishi, mieletön joulukoristekauppa. Mietin jo ulkopuolella, onko tämän jouluhöperön vaarallista astua sisään. Kuulemma outletikin sieltä löytyy. Astuin sisään ja olin aivan pyörryksissä. Muiden kiertäessä koko kaupan seisoin katosta roikkuvien joulukuusten alla, lauloin joululauluja ja tuijotin, puut kiersivät ympyrää ja joka kierroksella bongasin uuden koristeen. Siis auttakaa! Yks kaks kuului huuto, että Katja lähdetään. Olin vielä lähes ovella! Ja Shishillä on noin 6000 joulukoristetta valikoimissaan. Tuli paniikki ja kipittelin kauppaa ympäri, lopulta matkaan lähti kaksi karkkikoristetta. Shishi avaa tänä syksynä yhteistyössä Vepsäläisen kanssa Helsinkiin pop upin, mutta muuten näitä ei Suomesta saa – käy siis ajan kanssa Tallinnassa tutkimassa!

Sitten siirryimmekin hotellille, jossa vietimme Tallinnan yömme. Park inn by Radisson Meriton Conference & Spa-hotelli on täydellinen aktiivisuustyypin majoituskohde, sillä sieltä löytyi kylpylän lisäksi todella iso kuntosali sekä Les Millsin jumppia, jotka kuuluvat hintaan, jos majoitut hotellissa. Jumppatilat näyttivät siistiltä ja lähtöpäivänämme jumppia näytti olevan kuusi erilaista, ensimmäinen yhdeksältä aamulla. Voisin niin kuvitella aloittavani aamun jumpalla perheen polskiessa altaassa! Tällä kertaa ei menty lisenssitunneille vaan koettiin jotain ihan ainutlaatuista, jonka voit buukata esimerkiksi pikkujouluihin. Nimittäin tonic-joogaa hotellin jumppasalissa. Kyllä, luit oikein. Ei gin & tonic-joogaa vaan pelkkää tonicia, vedettiin puolen tunnin joogasessiot lasipullo kädessä tai jalkojen välissä. But why olin valinnut niin liukkaat trikoot, siinä sisäreidet täristen puristin pulloa, ajattelin että maailman nolointa jos eturvissä rikon lasipullon!

Mutta mikä on tarina tässä hommassa? Yksi inspiroivimpia naisia hetkeen, Maarit Pöör kertoi elämäntarinastaan. Kuinka hän oli opiskellut Suomessa muotisuunnittelua, opettanut sitä pitkään Suomessa ja nyt hän tislaa giniä ja tekee tonicia Saarenmaalla. Mutta mitä kävi? Jonkinlainen johdatus osui. Maarit oli kävelyllä Lahhentaggenin kylässä kolme vuotta sitten, katseli vanhoja tislaamoja ja päätti, että hän kunnostaa ne alkaa tehdä niin giniä kuin tonicia. Sinnikäs nainen keitteli kuukausia erilaisia juomia päästäkseen täydelliseen makuun, kuivattaa edelleenkin metsässä auringon voimalla katajanmarjat ja suhtautuu upealla intohimolla tekemiseensä. Se varmasti näkyy, sillä lopputulos, Lahhentaggen tonic on valittu mm. Viron parhaaksi alkoholittomaksi juomaksi. Meidän joogapulloissa oli makuna kuusi ja tuo kyseinen kuusi oli Saarenmaalta torilta käsivoimin pilkottu vanha joulukuusi. Wau! Minäkin tykkäsin, sillä yleensä tonicit ovat hyvin kitkeriä, mutta tämä on ihan erilainen. Maistoimme joogan jälkeen myös ginin kanssa tonicia. Ihan mieletön elämys ja inspiraatio, kannattaa maistaa Viron reissulla näitä tuotteita! Joogasta kiitos Kerli Adoville. Mentiin vähän hihitellen kokeilemaan joku joogaliike, mutta vielä mitä, Kerli pisti meidät tosissaan töihin!

Joogan jälkeen siirryttiin illalliselle Radisson Blu Sky hotelliin ja sen 24.kerrokseen, jossa sijaitsee Lounge 24. Varmasti Tallinnan parhaita näköaloja tuolla ja upea terassikin löytyy, jonne näkyy muun muassa ilotulitukset uutena vuotena. Upea paikka vaikka lounaalle tai drinksuille Tallinna-päivän aikana! Söimme illallisen maisemaa ihaillen ja suuntasimme kävellen takaisin omalle hotellille, mikä oli todella kiva veto. Oli upeaa kävellä Vapauden aukion poikki ja katsella Tallinnan iltavalaistusta.

Sitten sai köllähtää hotellin pehmeisiin lakanoihin ja alkaa odotella seuraavaa päivää ja sen seikkailuja. Ja jaettavaa todellakin riittää myös seuraavasta päivästä! Arvaatte miksi jaoin kahteen postaukseen, mutta napatkaa näistä vinkkejä seuraavalle Tallinnan reissulle! Vai oliko moni asia jo tuttua kauraa? Ainakin Shishi sai IGn viestini laulamaan, veikkaan että sinne saattaa pari suomalaista saapua ennen joulua.

Onko Tallinnan reissua suunnitteilla?

Reissussa mukana olivat Tuula’s life/Tuula,  Aitoa arkiruokaa / AlexanderMieskin / Juri, Kristallinkirkaasti / Krista,  Tallinna24.ee/ Thea,  Naiselo45+/Sini,  Kahvakuulakainalossa / Marietta,
YourBrandUpStudio / Evelin,  Viestintätoimisto Commia / Mia,  Iloinen kulkuri/ Johanna

Jyväskylän kovista kovin perheketju

*Kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa

Te tiedätte, kun kaupunkeihin muodostuu legendaarisia paikkoja. Sellaisia, joista kukaan ei enää osaa sanoa, milloin ne ovat perustettu tai milloin paikassa kävi ensi kerran ja samalla sellaisia, että niihin on mentävä. Kaikkien niin kaupungissa asuvien kuin ulkopuolelta tulevien.

Jyväskylässä tätä genreä edustaa mielestäni hotelli Yöpuu sekä ravintola Pöllöwaari, jotka löytyvät Puistokoulun nurkilta, kauniilta sijainnilta keskustassa. Samaan perheketjuun kuuluu myös ensimmäisen yön majapaikkamme viime viikonlopun reissussa, hotelli Verso, joka on niin Jyväskylän ytimessä Kauppakadulla, että sen keskeisempää sijaintia ei hotellilla voi olla. Tämä perheketju kätkee sisällensä valtavan määrän hyviä makuja ja kauniita hotellihuoneita!

Kun perjantaina astui sisään Pöllöwaariin ja pääsin tutustumaan myös samassa rakennuksessa olevaan hotelli Yöpuuhun, olo oli nostalginen ja nieleskelin kyyneleitä. Minä heräsin juuri eilen tuosta hotellista rouvana ja kirjoitin ensi kertaa uuden sukunimeni vieraskirjaa. Ei, en ollut harjoitellut ja se oli ihan kamalan vaikeaa. Kerroin matkaseurueelle, että muistan hyvin elävästi katossa olevat enkelit sviitistä, se oli niin erikoinen ja upea. Kun kurkkasimme sviittiin ja katselin katossa olevaa taulua, meinasin alkaa kyynelehtiä muistoissani. Miten ihmeessä tuosta aamusta tulee kuluneeksi 14 vuotta kesällä?

Kurkimme muitakin huoneita, sillä Boutique hotelli Yöpuu on ihan omaa luokkaansa. On Mansikkapaikka-huone, Afrikka-huone ja vaikka mitä erilaisia teemahuoneita, yhteensä 26 erilaista. Kerta kaikkisen upeita! Jos varauksen tekee suoraan hotellista, on mahdollisuus varata veloituksetta tunniksi alakerrasta löytyvä uudenkarhea saunatila. Oli muuten hieno, kävimme kurkkaamassa.

Niin ja se illalliinen Pöllöwaarissa! Ai että. Pöllöwaari on ehdoton Jyväskylän fine dining-helmi, jossa on se legendaarisuus ja ns. vanhanaikaisuus mukana. Maut ovat moderneja ja hyvinkin ajan hengessä, mutta sisustus, tyyli ja tarjoilijoiden tarkat tehtävät vievät ajassa hieman taaksepäin. Yhtä kaikki, homma toimii.

Pöllöwaarissa on koostettu kolme eri menua, Kausi, Suomi ja Vihreä, joita sai myös vapaasti miksata. Mahtavaa, otin siis jokaisen kolmesta ruokalajista eri menusta. Vanhempani olivat wine tasting-tilaisuudessa Pöllöwaarissa juuri pari päivää ennen meidän vierailuamme ja kehuivat saksalaista viini-iltaa vuolain sanoin. Annoin palautetta siis tarjoilijalle tuosta ja odotukseni olivat korkealla ruoan suhteen.

Alkuruoaksi sain lemppareitani, punajuurta sekä lehtikaalia ja annoksen jännittävin osuus oli puffatut kvinoat! Pääruoaksi popsin niin täydellisen kuhan siitakesienien kera, etten muista milloin olisin syönyt niin hyvää kalaa. En ole jälkkäri-ihmisiä, mutta suositusjälkkäri biskeliasuklaata ja veriappelsiinia oli ihanan raikas. Ja kaunis. Ylipäätään ihanaa, kun ravintolassa on ilmeikkäät Iittalan Taika-astiat ja kaikki on samalla täydellisen harkittua, mutta jotenkin mutkatonta.

Aterian täydentää juomat, valita voi joko viinimenun tai mehumenun, joka oli ihan omaa luokkaansa. Mehut sekoiteltiin tilauksesta eri ruoille ja yksi mehu sisälsi mm. viherherukkaa, angostuuraa sekä basilikaöljyä. Ihan huippujuttu tällainen vaihtoehto! Pöllöwaarin viinilista on palkittu useamman kerran kaupungin parhaana, joten siltäkin voi odottaa paljon. Kannattaa muuten kurkata ihastuttava sisäpiha kesäkeleillä!

Ilta oli ihan mahtava ja sain maistella ihania makuja hyvässä seurassa. Kävelimme yöpaikkaamme hotelli Versoon kävelykadulle. Pari vuotta auki ollut hotelli (entinen Jyväshovi) on kokenut täydellisen remontin ja huoneet ovat uutuuttaan kiilteleviä. Suomalaisuus näkyy vehreillä käytävillä sekä aamiaisessa, jossa oli saatavilla muun muassa täydellisiä karjalanpiirakoita. Tiesittekö, ettei kaupassa yleensä myydä karjalanpiirakoita, vaan riisi- tai Imatran tai jotain muita piirakoita? Aito karjalanpiirakka täytyy tehdä tietyllä reseptillä ja kotimaisuuteen panostava Verso niitä tarjoili. Sen sijaan esimerkiksi hedelmiä ei ole, kalaa ja marjoja kyllä. Koska suomalaisuus. Minä annoin isot pisteet suurista Taika-mukeista ja haudutetusta teestä, ai että! Ei pientä kahvikuppia mistä ryystää pussiteensä!

Yöllä nukutti hyvin ja koska aamulla oli hetki aikaa, vetäisin juoksukamat niskaan ja treffasin mieheni entisen Lyseon takana ja suuntasimme Harjulle aamulenkille, sillä tuo päivä oli seurustelumme 18.vuotispäivä. Kannattaa hyödyntää hotellin mahtavan keskeinen sijainti, siitä pääsee niin ostoksille, aamulenkille kuin vaikka leffaan muutamalla askeleella.

Ihana ja laadukas perheketju, joka tarjoaa Jyväskylän parhaita juttuja. Vai mitä olette mieltä, näitä testanneet? Innostuitko testaamaan Jyväskylän huippuja?

Tampereen parhaat (lounas)ravintolat!

Kun kysyin teiltä toiveita postauksiin, oli yksi ehdotus kertoa suosikkiravintoloitani Tampereelta. Tämä on aika haasteellinen kysymys, sillä Tampere on valtavan suuri paikka, josta löytyy ruokaa ihan kaikkeen mahdolliseen tilanteeseen ja tarpeeseen. Uusia paikkoja tulee usein, eikä niitä ehdi millään käydä testaamassa kaikkia. Tällä hetkellä elämäntilanne on sellainen, ettemme juuri harrasta iltaruokia ravintoloissa, sillä tukiverkkoja Tampereella ei ole ja uhmaikäisen kanssa ravintolassa pitkän kaavan mukaan syöminen ei nyt vain ole hirveän nautinnollista välttämättä. Kotona on niin paljon kivempi laittaa porukalla ruokaa. Vuosi sitten palkkasimme hoitajan ja kävimme syömässä pitkän kaavan mukaan Arto Rastaan Dining26-ravintolassa ja sitä olen miettinyt usein tuon kerran jälkeen, kala oli taivaallista!

Bloggaajakollega ja kaveri Janica teki juuri hyvin kattavan listauksen Tampereen ravintoloista, joka kannattaa kurkata täältä. Siitä saa inspistä ulkona syömiseen! Se taas mitä minä harrastan tällä hetkellä usein, on lounas ulkona ja usein lapset ovat matkassa. Rakastan itse syödä monipuolisia salaatteja lounaaksi ja lounaspaikka on meille sopiva, jos sieltä löytyy äidille salaatti ja lapsille esimerkiksi keittoa tai jotain kotiruokaa. Niinpä kerron suosikkejamme lounaspaikoista, pelottaa jo valmiiksi että unohdan jonkun mahtavan vaihtoehdon! Lisäksi brunssipaikat ovat olleet viime vuosina suosiossamme. Otsikot ovat linkkejä kyseisiin paikkoihin, niin löydätte tarkemmat yhteystiedot ja lounaslistat!

Sanna’s cafe
Kävimme varmaankin pari vuotta lähes joka ikinen keskiviikko täällä Laukontorin kulmalla, sillä Sannan salaatit ovat monipuolisia ja keskiviikkoisin tarjolla oli aina kalakeittoa, joka on ihan älyttömän hyvää. Esikoisen kerho oli keskiviikkoisin nurkan takana, joten menimme tähän hyvin luonnollisesti, mutta perinne katkesi viime kevään jälkeen. Ensiksi mukana oli nukkuva vauva, sitten omaa ruokaa syövä vauva ja lopulta kaksi kalakeittoa mutustavaa tyttöä. Sanna on aivan ihana tyyppi, paikka on kodikas ja rauhallinen ja salaatintäytteet valitaan itse tiskistä. Kaikki on aina superfreesiä ja tuoretta. Arkisin tarjolla on salaatteja ja keittoja, lisäksi listalla on muun muassa hurjan hyvä lämmin kanaleipä.

Cafe Nostalgia
Minusta vähän unohdettu paikka, vaikka onkin lounasaikaan täynnä. Nostalgia löytyy Finlaysonilta Siperiasta ja siellä on hinta-laatusuhde kohdillaan. Ison aamupalan rahkoineen, sämpylöineen yms. saa hintaan 6,90 euroa. Lounasaikaan tarjolla on salaatteja sekä kotiruokaa. Meidän kolmen likan seurue maksoi viimeksi lasten lämpöisistä ruoista, omasta salaatista ja teestä sekä leivistä 14 euroa. Erittäin kohtuullista sanoisin, esikoinen menee puoleen hintaan ja kuopus vielä maksutta. Paikka on rauhallinen ja kotoisa ja plussaa, kun lapset saavat heti ruoan buffasta, eikä mitään tarvitse odotella.

Tampereen Bakery Cafe
Stockmannin takana sijaitseva kahvila, jonka herkkutiski on ihan omaa laatuaan, mutta jossa minä hehkutan salaatteja. Vappu Pimiä kävi taannoin suunnittelemassa heille omia salaatintäytteitään ja salaatit ovat huippuja! Lisäksi lounasaikaan tarjolla keittoa, josta lapset ovat tykänneet, lohikeitto täälläkin ollut suosikki! Lounaan kanssa tarjolla oleva leipä on ihanaa!

Powau
Stockmannin sisällä oleva ravintola, joka ei ole taas lasten kanssa valintani, mutta yksin tykkään käydä juomassa vihermehua ja syömässä hurjan hyviä ja monipuolisia salaatteja.

Bistro Naapuri
Täällä saa myös ihania smoothieita, salaatteja ja keittoja. Paikkaan on helppo tulla lastenkin kanssa ja Pikku Kakkosen puistoon on lyhyt matka! Samalla voi tutkia sisustustarvikkeita ja nauttia jälkkäriksi raakakakkua. Kaikki raaka-aineet on aamulla pilkottu omassa keittiössä ja leipä leivottu paikan päällä. Salaatit ovat täyttäviä, tuorepuristetut mehut ihania vitaamiinipommeja ja aamiaista saa paikasta koko päivän. Uutuustuote, tyrni-tummasuklaa-raakakakku on muuten ehdottomasti maistamisen arvoinen! Puhtaita makuja, rento ja iloinen tunnelma, täällä viihtyy pitkään.

Pella’s Cafe
Koskipuiston nurkilla olevassa Pella’s cafessa on syöty useasti brunssia, mutta myös lounasta Pikku Kakkosen jälkeen. Lasten lounassuosikki on ollut uuniperuna, johon saa valita täytteet. Kaksi uuniperunaa sisältävä annos on piisannut puoliksi tytöille. Pellasin salaattivalikoima on laaja ja salaatit herkkuja, lisäksi täällä otetaan ehkä parhaiten kaupungissa huomioon niin keliaakikot kuin vegaanit, eli erityisruokavaliota noudattavat tänne!

Robert’s Coffee Ratina
Täällä on ihan älyttömän hyvä salaattibuffa, josta saa itse ottaa ja santsata. Hintaan kuuluu haudutettu tee ja keitto. Keiton voi ottaa myös erikseen. Minusta vähän sellainen paikka, johon en osaisi mennä hyvälle salaatille, mutta suosittelen lämpimästi! Salaatti- ja keittobuffa on arkisin tarjolla klo 11-15.

Luckiefun’s sushibuffet
Tämä on kohtuuhintainen sushibuffet Koskarissa, jossa myös pienin menee vielä ilmaiseksi. Esikoinen ei tykkää hirveästi sushista, 2-vuotias taas tykkää, joten valitsemme sushipaikaksi sellaisen, josta saa muutakin ruokaa. Täällä on tarjolla paljon muutakin kasviksista riisiin, nuudeleihin ja bataattiranskalaisiin. Molempien tyttöjen lemppari on kuitenkin rapusipsit! Sushit eivät ole kaupungin parhaita, mutta ehdottoman hyviä! Hintaan kuuluu jätskiä jälkkäriksi ja limpparitkin kuuluvat hintaan.

Itsudemo
Täällä onkin sitten ihan hurjan hyvät sushit ja niitä on sitä sataa sorttia. Lisäksi tarjolla on paljon muutakin, joten esikoinenkin menee tänne tyytyväisenä. Lounasaikaan on monesti hirveä ruuhka, olenkin kokenut vähän haasteelliseksi ruoan ottamisen yksin lasten kanssa ollessa, kun saan painaa edes takaisin ruuhkassa. Mutta ruoka on todella hyvää lukuun ottamatta jälkkäriksi tarjoiltavaa ohrateetä, joka on ihan hirveää, mutta annettakoon anteeksi. Limppareista erillinen maksu, lapsille on tarjolla mm. puuhakirjoja ja tikkareita.

Malabadi Tammela
Täällä on älyttömän hyvä ja monipuolinen turkkilainen lounasbuffa, josta yleensä löytyy kaikille jotain, oli sitten lapsi tai aikuinen, vege tai lihansyöjä. Välillä on ollut vähän tulista ruokaa lasten makuun (tai mausteista), mutta yleensä olemme löytäneet hyvin vaihtoehtoja kaikille. Lapset otetaan avosylin vastaan. Malabadin brunssi on myös todella laaja ja herkullinen!

Bistro Venla
Kauppakadulta löytyvä Bistro Venla oli 2000-luvun alussa ihan ykköspaikka hakea salaatteja. Kävimme monesti ystävän kanssa lenkillä ja sitten haimme salaatit matkaan. Pieni ja ystävällisellä palvelulla varustetun paikan salaattilista oli mielettömän hyvä. Mutta sitten jotain kävi ja salaattien hinta nousi ja täytteet vähenivät. Lakkasin käymästä. Kunnes kaveri ehdotti paikkaa joulukuussa lounaspaikaksi ja päätin vuosien tauon jälkeen antaa tälle mahdollisuuden. Leuka loksahti kun astuin sisään – paikka oli kolminkertainen tiloiltaan vanhaan verrattuna, kaikki oli eri näköistä, salaattilista oli täysin eri ja sinne oli ilmestynyt muun muassa nyhtökaurasalaattia. Palvelu oli nopeaa ja iloista, salaatit taas monipuolisempia ja paljon muutakin on tarjolla. Uskallan taas nostaa tämän esiin, en käynyt varmaan viiteen vuoteen täällä!

Pyymäen oma
Tuomiokirkonkadulta löytyvä Pyymäen oma on myös mielestäni varsin käypä lounaspaikka lasten kanssa, löytyy salaatteja ja löytyy keittoja. On hyvä aamiainen, brunssillakin on käyty ja herkkutiski on kattava. Kotiin on ostettu ihania tuoreita leipiä ja haudutettua teetä saa. Suosittelen!

Mama bear
Laukontorilta löytyvä puurobaari, niin hassulta kuin ehkä tuntuu syödä lounaaksi puuroa, olemme sitäkin tyttöjen kanssa usein tehneet. Paikan Kerttu-koira on ihan hitti lasten kanssa ja täällä otetaan pienet hyvin ystävällisesti vastaan. Puuro on ehdottomasti kaupungin parasta, siitä ei ole epäilystä!

Sandro Ratina
Mielettömän hyvä vastaanotto lasten kanssa ja sen kyllä huomaa lounasajan kärrymäärästä, sillä kauppakeskukseen toki helppo lasten kanssa tullakin. Hyviä kasvisvaihtoehtoja, lapset menevät maksutta ja monipuolinen lounasbuffa!

Lisäksi esimerkiksi Kauppahallista löytyy vaikka mitä ihania lounaspaikkoja ja monta muutakin ihanaa ravintolaa ja brunssipaikkaa, jotka jäivät nyt tämän listan ulkopuolelle. Lukuisia kertoja olen kirjoittanut esimerkiksi Cafe Pispalan brunssista sekä Viilun brunssiin ihastuimme myös. Tähän listaukseen pääsivät nyt mahtavimmat salaattipaikat, joissa pärjää kahden pienen kanssa yksin ja joissa olen kokenut olevani tervetullut lasten kanssa!

Toivottavasti tästä listasta on sinulle iloa suunnitellessasi esimerkiksi lounastaukoa Tampereen kuhinassa. Mikä on oma suosikkipaikkasi Tampereella, joko iltaravintola tai lounaspaikka? Herkullista tiistaita!